Kirjat / Books

 

Uusimmat julkaisut

  • Lehti-Eklund, Hanna (Nordica, Finskugriska och nordiska avdelningen vid Helsingfors universitet, 2018)
    Nordica Helsingiensia 49b
  • Moula, Munjur E.; Sorvari, Jaana; Oinas, Pekka (Faculty of Social Sciences, University of Helsinki, Finland, 2017)
  • Linnakangas, Esko (Copyright © 2018 Esko Linnakangas, 2018)
    Kirjassa käsitellään tieliikenneverojen historiaa ja tulevaisuutta. Autoveron lisäksi esillä ovat muutkin autoihin ja moottoripyöriin liittyvät verot, kuten ajoneuvovero ja polttoainevero. Konkreettisen sysäyksen teokselle antoivat tammikuussa 2017 julkistettu ja alas ammuttu liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin liikenneverkkoesitys, jonka osana oli autoveron poistaminen, ja pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelmassa ollut, helmikuussa 2017 kaatunut moottoripyörien ajoneuvoveroesitys. Kirjassa selostetaan myös parlamentaariselle liikennetyöryhmälle keväällä 2017 annetut lausunnot. Lisäksi teoksessa käsitellään vuonna 2018 voimaan tulevia romutuspalkkioita, sähköautojen hankintatukia sekä kaasu- ja etanolikonversioiden tukia. Kirjan lopussa tarkastellaan robottiveroa ja perustuloa.
  • Zeiler, Xenia (South Asian Studies, University of Helsinki; Embassy of India in Finland, 2017)
  • Östman, Jan-Ola; Sandström, Caroline; Gustavsson, Pamela; Södergård, Lisa (Helsingfors universitet: Finska, finskugriska och nordiska institutionen, 2017)
    Nordica Helsingiensia 48; Dialektforskning 5
  • Stevanovic, Melisa; Voutilainen, Liisa; Weiste, Elina (Helsingin yliopisto, Intersubjektiivisuus vuorovaikutuksessa -huippututkimusyksikkö, 2017)
  • Linnakangas, Esko (Copyright © 2017 Esko Linnakangas, 2017)
    Tämän kirjan alkuosassa selvitetään kulutusverotuksemme kehitys Ruotsin ja Venäjän vallan ajoista Suomen itsenäisyyteen ja EU-aikaan. Tullista ja erityisistä kulutusveroista painopiste on tänä aikana siirtynyt yleiseen kulutusverotukseen. Ajatusta ylellisyys- ja muista pisteveroista ei ole kuitenkaan haudattu. Sitä osoittavat veneveron sisällyttäminen vuonna 2015 hallitusohjelmaan ja asianvalmistelu valtiovarainministeriössä. Kirjassa muun muassa selostetaan ja analysoidaan veneveroluonnoksesta ministeriölle annettuja lausuntoja. Lausuntoja annettiin noin 50, joista vain yhdessä osoitettiin jonkinasteista ymmärtämystä esitystä kohtaan. Veneverohankkeesta luovuttiin, mutta valtion verotarve säilyi. Kirjan lopussa tarkastellaankin veneveron tilalle ehdoteltuja erilaisia varoihin, tuloihin ja kulutukseen kohdistuvia veroja.
  • Jerman, Helena (Helsingin yliopisto, Kehitysmaatutkimuksen laitos, 2001)
  • Diaz Bazo, Carmen; Haapakorpi, Arja; Särkijärvi-Martinez, Anu; Virtanen, Päivi (Pontificia Universidad Católica del Perú, Departamento de Educación-Centro de Investigaciones y Servicios Educativos, 2015)
  • Gronow, Jukka (Brill, 2016)
    Historical materialism book series ; volume 113
    Karl Kautsky was, for three decades before the First World War, the main authority on the intellectual heritage of Marx and Engels, the founding fathers of Marxism. His interpretation of Marx’s Capital and the basic laws and contradictions of capitalism was the standard reference point for both the foes and allies of Social Democracy. Jukka Gronow’s On the Formation of Marxism analyses Kautsky’s impact on the self-understanding of the European labour movement from his dispute over Revisionism with Eduard Bernstein to his polemics with V.I. Lenin over Imperialism and the Russian Revolution. Despite many political differences, Gronow shows that these authors shared a common understanding of the basic nature of capitalism, which in important respects differed from Marx’s critique of political economy.
  • Kotkova, V.M.; Niemelä, T.; Viner, I.A.; Schigel, D.S.; Kurakov, A.V. (Helsinki University Printing House, 2015)
  • Kytö, Hannu; Kral-Leszczynska, Monika; Koistinen, Kati; Peura-Kapanen, Liisa (Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, 2016)
    Politiikan ja talouden tutkimuksen laitoksen julkaisuja 2016:1
    Pääkaupunkiseutu on viimeisten vuosikymmenten aikana ollut Euroopan nopeimmin kasvavia kaupunkiseutuja. Nopean väestönkasvun ansiosta pääkaupunkiseudun ja koko Helsingin seudun alue- ja väestörakenteet ovat olleet voimakkaassa muutostilassa. Muuttovirtojen seurauksena tapahtuneet muutokset ovat olleet sekä myönteisiä että kielteisiä. Muuttovirtojen myönteisistä seurauksista tärkeimpiä on väestön muuta maata hitaampi ikääntyminen ja uusien työpaikkojen synty. Kielteisistä piirteistä merkittävimpiä on pääkaupunkiseudun kaupunkien ja asuinalueiden sosioekonomisten erojen kasvu ja asumisen kallistuminen. Kuntarajat ylittäviä muuttoja tapahtuu vuosittain lähes 300 000 ja kuntien sisäisiä muuttoja lähes 600 000. Suomessa on viimeisen kymmenen vuoden aikana muutettu kuntien sisällä 5,9 miljoona kertaa ja kuntien välillä 2,7 miljoonaa kertaa. Puolet maan sisäisistä muutoista tapahtui pääkaupunkiseudun ja muun maan välillä. Vaikka maan sisäinen muuttoliike onkin kasvattanut pääkaupunkiseudun väestöä vain hieman, olisi tulomuutto riittänyt uusimaan kolmanneksen pääkaupunkiseudun väestöstä kymmenen vuoden sisällä. Muuttovirrat ovat kohdelleet pääkaupunkiseudun kaupunkeja eri tavoin eri aikoina. Espooseen ja jossain määrin myös Vantaalle suuntautui enemmän hyvätuloisista koostuvia muuttovirtoja kuin Helsinkiin. Keskituloisista koostuvat muuttovirrat suuntautuivat puolestaan enemmän Espooseen ja Helsinkiin kuin Vantaalle. Helsinki veti pääasiassa opiskelijoista koostuvia muuttovirtoja selvästi voimakkaammin kuin Vantaa tai Espoo. Muuttovirtojen valikoituminen erilaisti myös pääkaupunkiseudun asuinalueita. Osasta asuinalueita on tullut läpikulkupaikkoja, joille muuttaa edullisen asumisen vuoksi pienituloisia samalla kun parempituloiset muuttavat niiltä pois. Erityyppiset muuttovirrat näyttävät vaikuttavan eri tavoin alueen luonteen muuttumiseen riippuen alueen ”lähtötasosta” ja sijainnista. Tämän tutkimuksen mukaan hyvätuloisia muutti etenkin pääkaupunkiseudun rataverkoston varrelta ja heidän tilalleen muutti keskituloisia ja opiskelijoita. Pääkaupunkiseudun uudet raideliikenneratkaisut, kehärata ja länsimetro, mahdollistavat väestönkasvun ohjaamisen raideliikenteen varteen. Jotta väestörakenteen yksipuolistuminen vältettäisiin, tulee raideliikenteen varteen ohjata monipuolista asuntotuotantoa, joka vetää myös hyvätuloisia muuttajia. Eriytyvien asuinalueiden ongelmiin voidaan pureutua yhteisellä kaavoitus- ja asuntopolitiikalla, madaltamalla kuntapalveluiden sisäisiä rajoja sekä ottamalla huomioon alueen asukkaiden näkemykset alueiden kehittämisestä. Negatiivisen alueellisen eriytymisen oikaiseminen ja ehkäiseminen liittyvät kuitenkin viime kädessä tulonjakoon sekä koulutus- ja työvoimapolitiikkaan.
  • Hakonen, Marko; Lipponen, Jukka; Kaltiainen, Janne; Kupiainen, Olli-Jaakko (Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos, 2015)
    Sosiaalitieteiden laitoksen julkaisuja 2015:17
    Tämä yleistajuinen opas tuo esille viimeisimpiä tutkimustuloksia henkilöstön kokemusten merkityksestä fuusioiden onnistumiselle. Kirjan käyttäytymistieteellinen näkökulma pohjautuu erityisesti sosiaalipsykologiseen muutos- ja fuusiokirjallisuuteen sekä niissä keskeisiksi nostettuihin käsitteisiin. Opaskirja jakautuu kolmeen osaan: A) malli fuusioprosessin onnistumisen edellytyksistä, B) tutkimus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston yhdistymisestä ja C) lomake fuusioprosessin seuraamiseksi. Oppaan ensimmäisessä osassa esittelemme tutkimuskirjallisuuteen ja tutkimuksiimme perustuvan mallin, jonka keskiössä on yhteenkuuluvuuden tunteen rakentuminen fuusion jälkeen. Fuusion onnistumisen edellytyksenä on, että eri taustoista tulevat tekijät kokevat uuden organisaation yhteiseksi ja samastuvat siihen. Uuden organisaation yhteisen identiteetin rakentumista puolestaan edesauttavat fuusioprosessin kokeminen oikeudenmukaisena, kokemus ylimmän johdon luotettavuudesta sekä muutokseen liittyvien uhan kokemusten hallinta. Nämä mallimme kolme kulmakiveä ovatkin vahvasti toisiinsa yhteydessä. Edellä mainittujen onnistuneen fuusion edellytysten lisäksi esittelemme kolme yhteenkuuluvuuden tunteen seuraustekijää: työn imu eli hyvinvointi, toimivat suhteet fuusion osapuolten välillä, sekä tavoitteiden saavuttamisen. Kirjamme toisessa osassa esittelemme tuloksia tutkimushankkeestamme, jossa tutkimme henkilöstön kokemuksia Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston yhdistymisestä. Esiteltävät tulokset liittyvät kirjan ensimmäisessä osassa esittelemäämme malliin fuusioprosessin keskeisistä tekijöistä. Fuusioprosessin eri vaiheissa vuosina 2012-2014 tehtyjen kolmen lomakekyselyn johtopäätöksenä on, että kokemus ylimmän johdon luotettavuudesta ja fuusioprosessin oikeidenmukaisuudesta näyttäytyvät haasteina. Vahvuuksina tuloksissa esille nousevat työn tekemisen mielekkyys ja fuusion osapuolten väliset myönteiset suhteet. Huomionarvoista tuloksissa oli myös fuusion osapuolten väliset erot fuusioprosessin kokemisessa. Oppaamme viimeisessä osassa tarjoamme tulevaisuuden fuusioiden toteuttajille ja johtajille työkalun muutosprosessin seuraamiseen. Oppaan ensimmäisessä osassa esittelemämme mallimme ja tutkimustemme pohjalta olemme laatineet helppokäyttöisen kyselylomakkeen, jonka mittarit antavat fuusion toteuttajille keskeistä seurantainformaatiota fuusioprosessista.
  • Koivisto, Hanne; Parikka, Raimo (Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2015)
    NO PASARÀN Espanjan sisällisodan kulttuurihistoriaa vie lukijan vuosiin 1936–1939, jolloin maassa käytiin verinen sisällissota. Sen osapuolina olivat kansallismieliset kapinalliset ja vaalien perusteella valitun hallituksen joukot. Kumpikin puoli sai tuekseen ympäri maailmaa lähteneiden vapaaehtoisten prikaatit. Tasavaltalaisten puolella taisteltiin demokratian tai sosialismin, ja myös anarkismin ja vallankumouksen puolesta. Kansallismielisten puolelle lähdettiin päinvastaisista syistä – suojelemaan Espanjaa sosialistiselta kumoukselta ja pitämään yllä perinteisiä arvoja, kirkkoa ja vakiintunutta taloudellista valtaa. Jotkut lähtivät mukaan edistämään fasismia ja natsismia. Jo aikalaiset näkivät uuden suursodan olevan alkamassa. Kokoelman artikkelit kertovat Espanjan sisällissodasta totaalisena sotana, josta tuli poikkeuksellisen väkivaltainen myös uhrilukemien valossa. Sodasta mediasotana, jota historiaan tallensivat niin valokuvaajat kuin elokuvantekijätkin. Sotaa lähestytään kansainvälisten ja suomalaistenkin kirjailijoiden, taiteilijoiden ja lehtimiesten näkökulmasta, jotka asettuivat tasavaltalaisten puolelle. Heidän kirjoitustensa vuoksi Espanjan sisällissota tallentui länsimaiseen kollektiiviseen muistiin. Espanja ja sen kansa jäivät aikalaisten sydämiin myös vasemmistolaisten työläissotilaiden kokemuksissa, joista artikkeleissa kirjoitetaan. Kokoelmassa avataan myös näkökulmia francolaisten puolelta, Italian mukaantulon perspektiivistä. Espanjan kansan uskonnollista sielunmaisemaa valaistaan artikkelissa, joka kertoo tasavaltalaisten tuhoamista pyhäinkuvista ja niiden rekonstruoinnista sodan jälkeen. Kyse ei olekaan pelkästään siitä, mitä Espanjassa sodan aikana tapahtui vaan myös sodan muistosta, siitä miten sukupolvien takaiset asiat on pystytty kohtaamaan. Kirjoittajat tulevat oikeushistoriasta, taidehistoriasta, kirjallisuustieteestä, kulttuurihistoriasta, poliittisesta historiasta sekä Suomen historiasta Helsingin, Tampereen ja Turun yliopistoista.
  • Peltoniemi, Ari; Arovuori, Kyösti; Niemi, Jyrki; Pyykkönen, Perttu (Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, 2015)
    2015:1
    Tutkimuksessa tarkastellaan kotimaisen maitosektorin hintarakenteita ja rahavirtojen jakautumisessa tapahtuneita muutoksia vuosien 2008 ja 2012 välisenä aikana. Tutkimuksessa kuluttajan tuotteesta maksama hinta jaetaan raaka-aineen hintaan sekä jalostuksen, kaupan ja valtion osuuteen. Lisäksi tutkimuksessa analysoidaan kotimaisen maitoketjun rahavirtoja hyödyntämällä elintarvikkeiden kulutuksen, tuotannon ja ulkomaankaupan bruttomääräisiä tilastoarvoja. Tulokset osoittavat, että kaupan osuus maitosektorin tuotteiden kuluttajahinnoissa on kasvanut. Teollisuuden osuus on pysynyt ennallaan, mutta tuottajan ja verottajan osuus on sitä vastoin hieman pienentynyt. Yhä suurempi osa maitojalosteiden kulutuksesta tapahtuu tuonnin kautta. Siten kaupan asema sen ja teollisuuden välisissä sopimusneuvotteluissa on vahvistunut. Kauppa myös kykeni parhaiten hyödyntämään elintarvikkeiden lokakuussa 2009 tapahtuneen arvonlisäveron alentumisen.