RARE GENOMIC DELETIONS UNDERLYING SCHIZOPHRENIA AND RELATED NEURODEVELOPMENTAL DISORDERS

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-0272-0
Title: RARE GENOMIC DELETIONS UNDERLYING SCHIZOPHRENIA AND RELATED NEURODEVELOPMENTAL DISORDERS
Author: Pietiläinen, Olli
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Medicine, Hjelt Institute. Institute for Molecular Medicine Finland, FIMM
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Belongs to series: Dissertationes Scholae Doctoralis Ad Sanitatem Investigandam Universitatis Helsinkiensis - URN:ISSN:2342-317X
Abstract: Severe mental disorders including schizophrenia often segregate within the same families. Twin and family studies suggest that this co-occurrence is largely genetic, which implies that the different mental disorders have a shared genetic background. Some symptomatic features, such as cognitive impairment also manifest to a variable degree in the majority of severe mental disorders. Cognitive impairment occurs already before the onset of the disease and healthy family members of patients perform worse in cognitive tests than do the general population, which suggests that the cognitive impairment is indicative of genetic loading of the disease. Furthermore, the cognitive impairment persists throughout the disease and is associated with poorer outcome. This led us to hypothesize that the genetic architecture of schizophrenia is more similar to developmental disorders than had been considered earlier. Specifically, we hypothesized that rare high impact genetic variants play a role in the genetic risk for schizophrenia. Rare recurrent large-scale structural variation has long known to cause developmental syndromes, such as Prader-Willi syndrome or Velocardiofacial syndrome. In this study we investigated the role of large-scale chromosomal copy number variants in the genetic background of schizophrenia and other traits hypothesized to reflect abnormal neuronal development. In this study four chromosomal deletions on 1q21, 15q11.2, 15q13.3 and 22q11.2 were identified to be associated with schizophrenia. Three of the deletions occurred recurrently, whereas the deletion on 22q11.22 was a founder mutation enriched especially in the North-East region of Finland. On a population level, carriers of large deletions were found to have more intellectual disability or sub-normality (IQ<85) than non-carriers. Also milder learning difficulties as measured by repeated grades in school were more common among carriers of large deletions. The four deletions specifically identified as associating with schizophrenia are linked to variable phenotypes with the strongest effect manifesting in intellectual disabilities. The regional enrichment of the deletion on 22q11.22 also enabled the assessment of recessive effects related to the deletion. Four individuals, all presenting with a neurodevelopmental phenotype and/or schizophrenia, were identified as homozygous for the deletion. This deletion overlaps one gene encoding for topoisomerase 3 beta (TOP3β) that forms a protein complex with FMRP, the fragile X mental retardation protein, via tudor domain containing 3 (TDRD3) protein. The results of this study imply that rare high risk variants are present in a sub set of schizophrenia patients and that these variants are shared with developmental disorders. The study also demonstrates that special populations such as population isolates can provide useful study designs in identifying rare genetic risk variants, especially with recessive effects for complex traits.Monet vakavat mielenterveydenhäiriöt, kuten skitsofrenia, kasaantuvat usein samoihin perheisiin. Kaksos- ja perhetutkimusten perusteella tämä yhteisesiintyminen selittyy suurelta osin geneettisillä tekijöillä, mikä viittaisi siihen, että useat diagnostisesti erotellut mielenterveyden häiriöt jakavat osan geneettisestä taustasta keskenään. Tätä tukee myös se, että osa sairauksien oireista, kuten kognitiivisten eli tiedonkäsittelyyn liittyvien toimintojen häiriöt, ovat samankaltaisia joskin vaikeusasteeltaan vaihtelevia useimmissa vakavissa mielenterveyshäiriöissä. Kognitiivisten toimintojen häiriöt ovat erityisen tavallisia skitsofreniaa sairastavilla. Ne ilmaantuvat potilailla jo ennen varsinaisen taudin puhkeamista, ja niitä esiintyy myös terveillä perheenjäsenillä. Kognitiivisten toimintojen häiriöt saattavatkin olla merkki geneettisestä alttiudesta sairauteen. Ne säilyvät läpi sairauden ja ennustavat usein huonompaa hoitotulosta. Tämä oli lähtökohtana oletukselle, että skitsofrenian geneettinen arkkitehtuuri olisi samankaltaisempi kehityksellisten sairauksien, kuten älyllisen kehitysvammaisuuden, kanssa kuin mitä aiemmin on oletettu. Tässä tutkimuksessa oletettiin erityisesti, että harvinaiset geneettiset muutokset, joihin liittyy suuri sairastumisriski, olisivat tärkeitä skitsofrenian geneettisessä etiologiassa. Harvinaisten suurikokoisten perimän rakenteellisten muutosten on pitkään tiedetty aiheuttavan normaalin kehityksen häiriöitä ja oireyhtymiä, kuten Prader-Willin tai velokardiofasiaalisen oireyhtymän. Tässä tutkimuksessa selvitettiin isokokoisten perimän kopiolukumuutosten osuutta skitsofrenian geneettisessä taustassa ja ominaisuuskissa, joiden oletimme heijastelevan hermoston kehityksen häiriötä. Tutkimuksessa tunnistettiin neljä perimän poistumaa eli deleetiota kromosomeissa 1q21, 15q11.2, 15q13.3 ja 22q11.22, jotka assosioituivat skitsofreniaan. Kolme deleetioista ilmaantuvat toistuvasti, kun taas 22q11.22-deleetio on perustajamutaatio, joka on rikastunut väestöön erityisesti Suomessa Koillismaalla. Väestötasolla isojen deleetioiden kantajissa yleisesti havaittiin enemmän älyllisen kehityksen häiriöitä (älykkyysosamäärä alle 85) kuin henkilöissä, joilla ei havaittu isokokoisia deleetioita. Myös lievemmät oppimisvaikeudet, määriteltynä henkilön luokalle jääntinä olivat yliedustettuina suurien deleetioiden kantajissa. Kaikki neljä tunnistettua deleetiota assosioituvat vaihtelevaan ilmiasuun, jossa suurin vaikutus näyttäisi olevan juuri älyllisiin kykyihin. 22q11.22- deleetion alueellinen rikastuminen mahdollisti siihen liittyvien peittyvien ominaisuuksien tutkimisen. Neljä henkilöä kantoi kromosomin 22q11.22 deleetioita homotsygoottisesti. Heillä kaikilla on diagnosoitu skitsofrenia tai älyllisen kehityksen häiriö. Deleetio poistaa topoisomeraasi 3 beeta proteiinia koodittavan geenin (TOP3β). TOP3β proteiinin havaittiin muodostavan proteiinikompleksin FMRP:n (fragile X mental retardation protein) kanssa TDRD3 (Tudor domain containing 3) proteiinin välityksellä. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että pieni osajoukko skitsofreniaa sairastavista kantaa harvinaisia suuren sairastumisriskin geneettisiä muutoksia. Nämä muutokset on lisäksi jaettuja kehityksellisten häiriöiden kanssa. Tutkimus osoittaa, että geneettisesti eristäytyneet väestöt voivat tarjota edullisia tutkimusasetelmia erityisesti harvinaisten haitallisten geneettisten muutosten tunnistamisessa monitekijäisten sairauksien taustalla. Varsinkin muutoksiin liittyvien peittyvien vaikutusten havaitseminen voi olla helpompaa näissä väestöissä.
URI: URN:ISBN:978-951-51-0272-0
http://hdl.handle.net/10138/144119
Date: 2014-12-19
Subject: lääketieteellinen genetiikka
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
raregeno.pdf 2.291Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record