Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä ja edellytyksiä

Show simple item record

dc.contributor.author Ekholm, E
dc.contributor.author Teittinen, A
dc.coverage.spatial Helsinki fi
dc.date.accessioned 2014-11-24T15:10:41Z
dc.date.available 2014-11-24T15:10:41Z
dc.date.issued 2014
dc.identifier.isbn ISBN 978-951-669-951-9 (nid.)
dc.identifier.isbn ISBN 978-951-669-952-6 (pdf)
dc.identifier.issn 1238-5050 (ISSN-L)
dc.identifier.issn 1238-5050 (painettu)
dc.identifier.issn 2323-7724 (verkkojulkaisu)
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/144151
dc.description 103 s. fi
dc.description.abstract Tutkimuksessa on tarkasteltu vammaisten nuorten aikuisten työntekijäkansalaisuuden esteitä ja edellytyksiä. Työntekijäkansalaisuus tarkoittaa taloudellista ja sosiaalista sidettä, jonka työ muodostaa yksilön ja yhteiskunnan välille. Tutkimusaineisto koostuu 21 vammaisen nuoren ja 15 työnantajan haastatteluista. Nuoret olivat pääosin liikunta- tai näkövammaisia. Tutkimusmenetelmänä oli aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Nuorista vajaa puolet oli töissä ja loput olivat työnhakijoita tai opiskelijoita. Lähes kaikilla oli kuitenkin työkokemusta. Työllistymishistoriat olivat hyvin vaihtelevia. Jotkut olivat työllistyneet helposti, toiset törmänneet ennakkoluuloihin ja monet joutuivat todistelemaan osaamistaan enemmän kuin vammattomat nuoret. Nuoret työskentelivät usein tieto- ja sosiaalialoilla. Työpaikat olivat melko esteettömiä ja nuorilla oli riittävät apuvälineet. Tietotyössä vammalla oli hyvin vähän vaikutusta työtehtävien suorittamiseen. Työllistymistä edistäviä tekijöitä olivat hyvä koulutus, opintoihin liittyvä työharjoittelu, nuorten oma rohkeus ja aktiivisuus sekä työllistämistä ja työntekoa tukevat palvelut, kuten välittävät organisaatiot ja palkkatuki. Kehitysvammaisille nuorille työhönvalmennuksella on keskeinen rooli työtehtävien oppimisessa ja työtehtävistä suoriutumisessa. Kelan tuki mahdollisti ratkaisevasti nuorten opiskelua ja työssäkäyntiä, mutta hakuprosessit koettiin raskaiksi. Nuorten mielestä pysyvää vammaa ei pitäisi jatkuvasti joutua todistamaan. Fysioterapian merkitys työkyvyn ylläpitäjänä korostui ja osa oli joutunut kamppailemaan saadakseen riittävästi fysioterapiaa. Sekä nuorten että työnantajien mielestä työkyvyttömyyseläkkeen ansaintarajaa tulisi korottaa. Toivottiin myös, että palkka- ja töidenjärjestelytuesta ja muista tuista löytyisi helposti ja keskitetysti tietoa. Työnantajien päähuomio on olemassa olevan henkilöstön työssä jaksamisen tukemisessa ja työtehtävien mukauttamisessa. Suomessa on kuitenkin kasvava joukko yrityksiä, jotka rekrytoivat vammaisia työntekijöitä osana yrityksen monimuotoisuuspolitiikkaa. fi
dc.language.iso Suomi fi
dc.publisher Kela fi
dc.relation.ispartofseries Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 133 fi
dc.subject vammaiset fi
dc.subject nuoret fi
dc.subject nuoret aikuiset fi
dc.subject työelämä fi
dc.subject työntekijäkansalaisuus fi
dc.subject työllistyminen fi
dc.subject työssäkäynti fi
dc.subject tukipalvelut fi
dc.subject työvalmennus fi
dc.subject osallistuminen fi
dc.subject monimuotoisuus fi
dc.title Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä ja edellytyksiä fi
dc.type Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia fi
dc.description.hinta 20,00 euroa fi

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Tutkimuksia133.pdf 1.065Mb PDF View/Open
tutkimuksia133_48.jpg 3.972Kb JPEG image Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record