Naudan munasarjarakkulan hoidot ja tiinehtyminen hoitojen jälkeen

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201804208166
Title: Naudan munasarjarakkulan hoidot ja tiinehtyminen hoitojen jälkeen
Author: Lehtonen, Anna
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Veterinary Medicine, Department of Clinical Veterinary Sciences
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2009
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201804208166
http://hdl.handle.net/10138/14421
Thesis level:
Abstract: Munasarjarakkula on yksi naudan tavallisimmista hedelmällisyyshäiriöistä, ja se aiheuttaa tiinehtymättömyyden ja pidentyneiden poikimavälien kautta taloudellisia tappioita karjanomistajille. Rakkulan hoidossa käytetään monia erilaisia hormonikäsittelyjä. Kliinisessä käytössä olevista hoidoista on vähän tietoa siitä, kuinka nopeasti eläimet keskimäärin kunkin hoidon jälkeen tiinehtyvät. Työn tavoitteena on selvittää rakkulan hoitoon käytettävien hormonihoitojen tehoa ja eläinten tiinehtymistä hoitojen jälkeen. Rakkula on follikkelimainen, halkaisijaltaan vähintään 2,5 cm rakenne, joka ei ovuloidu, vaan säilyy munasarjassa vähintään kymmenen päivää. Samanaikaisesti munasarjoissa ei ole toimivaa keltarauhasta. Rakkulat jaetaan follikulaari- ja luteaalirakkuloihin, jotka eroavat toisistaan rakenteensa ja erittämänsä progesteronin määrän perusteella. Rakkuloiden kehittyminen on voitu yhdistää ikään, runsaaseen maidontuotantoon sekä poikimisen jälkeisiin sairauksiin. Patogeneesi on edelleen epäselvä. Nykyisin hyväksyttävänä teoriana pidetään hypotalamus–aivolisäke-akselin endokriinistä epätasapainoa. Diagnoosiin päästään tavallisesti munasarjojen rehtaalipalpaatiolla. Ultraäänitutkimuksen yhdistäminen plasman progesteronipitoisuuden määrittämiseen antaa varmimman tuloksen rakkulatyyppien erottamiseksi toisistaan. Rakkulan hoidossa käytetään gonadotropin releasing -hormonia (GnRH) agonisteineen, prostaglandiini F2α:aa (PGF2α), progesteronia tai näiden erilaisia yhdistelmähoitoja. Myös ovulaation synkronointi -ohjelmaa (Ovsynch-ohjelma) voidaan käyttää rakkulan hoidossa. GnRH:ta käytetään, koska se saa aikaan LH:n vapautumisen aivolisäkkeestä. PGF2α:n on havaittu tehoavan hyvin luteaalirakkuloihin, mutta follikulaarirakkuloihin tehoa ei ole. GnRH-PGF2α-yhdistelmähoidolla on saatu hyviä tuloksia, koska se nopeuttaa kiimaantuloa pelkkään GnRH-hoitoon verrattuna. Progesteronikierukkahoidot on todettu tehokkaaksi rakkulan hoitovaihtoehdoksi. Progesteroni palauttaa LH:n eritystä säätelevän estradiolin feedback-systeemin ennalleen ja aiheuttaa uuden follikkeliaallon kasvuunlähdön. Tutkimusosiossa käytettiin 15 tilan hedelmällisyyskontrollikäyntien materiaalia vuosilta 2000–2008. Aineisto sisälsi 273 rakkulatapausta. Lehmien tiedot saatiin Maatalouden laskentakeskuksesta. Hoidetuista lehmistä tiinehtyi 78 prosenttia. Lehmät siemennettiin keskimäärin 30 ± 20 vrk ja tiinehtyivät 65±60 vrk hoidosta. GnRH:lla hoidetut tiinehtyivät paremmin kuin progesteronikierukalla hoidetut (84 vs. 55 %), mutta progesteronihoidon saaneet lehmät siemennettiin aikaisemmin (12 ± 2 vs. 35 ± 23 vrk) ja tiinehtyivät nopeammin (60 ± 50 vs. 67 ± 63 vrk) kuin GnRH:lla hoidetut. Tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää valittaessa soveltuvinta rakkulahoitoa kussakin tapauksessa ja annettaessa hoitojen jatko-ohjeistusta.
Subject: Ovsynch
bovine
cattle
cow
ovarian disease
progesterone
prostaglandin F2α
GnRH (Gonadotropin Releasing Hormone)
Discipline: Reproduction of Domestic Animals
Kotieläinten lisääntymistiede
Husdjurens reproduktion


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
lisensiaatin_tutkielma_Anna_Lehtonen_2009.pdf 134.6Kb PDF View/Open
lisensiaatin_tu ... tonen_2009_tiivistelma.pdf 21.86Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record