Johtamisen ihmissuhdekoulukunta Suomessa : Työntekijäkeskeiset johtamisopit suomalaisen työelämän muutoksessa

Näytä kaikki kuvailutiedot

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-261-512-1
Julkaisun nimi: Johtamisen ihmissuhdekoulukunta Suomessa : Työntekijäkeskeiset johtamisopit suomalaisen työelämän muutoksessa
Tekijä: Kuokkanen, Anna
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden laitos
Opinnäytteen taso: Väitöskirja (artikkeli)
Tiivistelmä: This study examines how management models developed in the United States have been translated and adopted in Finland and how these ideas have shaped Finnish management and managers view regarding employees. I focus on the management models that concentrate on the social and psychological qualities of employees. These models include human relations school and organizational culture theories. The research period is from the 1930s to 2009. I conceptualize the history of management with the concept of management paradigm. My data consist of personnel magazines from the metal and forest industry, general management magazines, interviews of managers of metal corporations, job advertisements, management guide books and government platforms. I analyse the data using theory-guided qualitative content analysis and supplement it with quantitative content analysis. The analysis shows that management models that focus on the social and psychological qualities of employees were adopted relatively later in Finland than in several other Western countries. The adoption of the ideas of the human relations school was a slow and multi-layered process. The slow adoption of the human relations school in Finland was probably affected by the concentration of Finnish industry in the field of heavy industry, which valued technical knowledge over social skills. In addition, the strong role of engineers in work life and society in general, as well as the unestablished status of social sciences contributed to the slow adoption of the ideas of the human relations school. Moreover, state and labour union support of the Finnish rationalization movement was strong in the mid-1900s, and work life reforms were developed more through collective bargaining than through agreements between managers and employees at individual workplaces. In the 1960s, the rational management rhetorics that emphasized the professional skills of employees and the technical dimensions of work started to give way to normative management rhetorics that emphasized the social and psychological qualities of employees. They had gained a prominent role in the discussions on Finnish work life by the 2000s. The history of the adoption of the human relations school in Finland reflects not only the change in the scientific and ideological paradigm in terms of work life but also the transformation of work life. Economic structural change, the transformation of work, the internationalization of Finnish business life, management influences from abroad, and tightening international competition all created a demand for management models that allow employers to better utilize the mental abilities of employees and to transform them into resources for improving the productivity of the organization. Simultaneously, the new management models contributed to the development of new, more diverse employee requirements.Tutkimus tarkastelee Yhdysvalloissa kehitettyjen, työntekijöiden henkisiin ja sosiaalisiin ominaisuuksiin keskittyvien johtamisoppien vastaanottoa Suomessa. Tällaisia johtamisoppeja ovat muun muassa johtamisen ihmissuhdekoulukunta ja organisaatiokulttuuriteoriat. Tutkin sitä, miten näiden johtamisoppien muotoilemia ajatuksia alettiin käyttää suomalaista työelämää, johtamista ja työntekijöitä koskevassa julkisessa keskustelussa sekä työorganisaatioissa. Tarkastelujakso ulottuu 1930-luvulta vuoteen 2009. Käsitteellistän johtamisen historiaa johtamisparadigman käsitteen avulla. Käytän tutkimuksen aineistona metsä- ja metalliteollisuuden henkilöstölehtiä sekä johtamisalan yleislehtiä, metalliteollisuuden johtajien haastatteluja, työpaikkailmoituksia, johtamisoppaita sekä hallitusohjelmia. Analysoin aineistoa kvalitatiivisen teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla. Täydennän sitä kvantitatiivisella sisällönanalyysilla. Tutkimus osoittaa, että työntekijän henkisiin ja sosiaalisiin ominaisuuksiin keskittyvät johtamisopit omaksuttiin Suomessa myöhään verrattuna moniin länsimaihin. Ihmissuhdekoulukunnan ajatusten omaksuminen oli hidas ja monikerroksinen prosessi, joka kohtasi vastarintaa. Ihmissuhdekoulukunnan vakiintumisen hitauteen Suomessa vaikuttivat todennäköisesti suomalaisen teollisuuden keskittyminen teknisiä ratkaisuja korostaville raskaan teollisuuden aloille, insinöörien vahva asema työelämässä sekä yhteiskuntatieteiden vakiintumattomuus. Myös valtion ja ammattiliittojen tuki tieteellistä liikkeenjohtoa korostaneelle rationalisointiliikkeelle oli vahva vielä 1900-luvun puolivälissä. Lisäksi työelämän reformit kehittyivät enemmän yhteiskunnallisen sopimisen kuin yksittäisillä työpaikoilla tehtyjen ratkaisujen kautta. Rationaalinen, työn teknisten ulottuvuuksien kehittämiseen perustunut ja työntekijän ammattitaitoa korostanut johtamisen retoriikka alkoi kuitenkin 1960-luvulta lähtien antaa tilaa normatiivista johtamisretoriikkaa ja työntekijän henkisiä ja sosiaalisia ominaisuuksia korostaville johtamisparadigmoille. Ne saavuttivat vahvan aseman 2000-luvulle tultaessa. Ihmissuhdekoulukunnan ajatusten omaksumisen historia Suomessa kuvastaa paitsi työelämää koskevan tieteellisen ja ideologisen paradigman vaihtumista, myös työelämän muutosta. Elinkeinorakenteen ja työn muutos, suomalaisen liike-elämän kansainvälistyminen, ulkomailta tulleet vaikutteet ja kansainvälinen kilpailu loivat kysyntää johtamisopeille, joiden avulla työntekijän henkiset ominaisuudet pyrittiin saamaan entistä paremmin organisaatioiden käyttöön ja tuottavuuden parantamisen välineiksi. Samalla nämä johtamisopit vaikuttivat myös uudenlaisten, entistä moninaisempien työntekijävaatimusten kehittymiseen työpaikoilla.
URI: URN:ISBN:978-952-261-512-1
http://hdl.handle.net/10138/144478
Päiväys: 2015-01-16
Avainsanat: sosiologia
Tekijänoikeustiedot: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Tiedostot

Latausmäärä yhteensä: Ladataan...

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä
johtamis.pdf 4.726MB PDF Avaa tiedosto

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot