Finnish expatriates' adaptation to a multicultural environment

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-9144-5
Title: Finnish expatriates' adaptation to a multicultural environment
Author: Saarentalo-Vuorimäki, Johanna
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Studies, social psychology
Thesis level: Doctoral dissertation (monograph)
Belongs to series: URN:ISSN:1798-9132
Abstract: Finnish expatriates' adaptation to a multicultural environment This study addresses Finnish expatriates adaptation to a multicultural environment. The study focuses on the role of individual values and empathy in adaptation, using Van Oudenhoven and Van der Zee s (e.g., 2000) work on the multicultural personality as the frame of interpretation. The target group were Finnish expatriates and expatriate spouses (N=52) in Brussels. The method used was conversion mixed data analysis. Adaptation was studied with a semi-structured interview, where the respondents were also encouraged to talk freely about any issues that they felt were important concerning living abroad. The goal was to bring out the conceptions and understanding of the participants of the study themselves. This data was analysed mainly with grounded theory methods, applying also some techniques of interpretative phenomenological analysis. In this first phase the major interests were: 1) to find dimensions and other components of adaptation, and 2) to form types of adaptation. Dimensions refer to qualities and attributes the individuals either possess before moving or learn and gain while living abroad. In addition, any additional components affecting adaptation were searched. The types of adaptation were formed by examining main commonalities and differences between the respondents answers. By classifying the respondents into different types I attempted to find out how individuals differed in their adaptation. The data in the second phase of the study was collected by means of Schwartz s Portrait Value Questionnaire (PVQ) (Schwartz et al., 1999) and Davis s (1994) Interpersonal Reactivity Index (IRI). This data was related to the results of the first phase converted into numerical form by examining correlations between converted variables, values and empathy. The value rank order was compared to studies conducted in Finland with persons of similar education. In the first phase five dimensions of adaptation were found: broadmindedness, flexibility, extroversion, self-efficacy and adventurousness. The dimensions were closely connected to each other. In addition, such competencies and concepts as fluency in the language of the country and social networks, and time spent abroad, were associated with certain dimensions. Based on two major axes, motivation and competencies, four types of adaptation were established: ideally adapted, positively adapting, ambiguously adapting, and not adapted. In the second phase the five dimensions were converted into numerical form, each dimension forming a bipolar category, following the initial continuums found in text analysis. Broadmindedness was divided into growing and extensive broadmindedness, flexibility into evolving and inclusive poles, and extroversion into striving and natural extrovert. Self-efficacy and adventurousness were coded as dummy variables as a function whether they were mentioned of not. The not adapted group was discussed separately in the analysis, since it could not be included into the statistical analysis due to its small size. Among the expatriates, universalism was the most important value, followed by self-direction. Conformity and security ranked lower than in the Finnish samples with a university-level education. Self-direction values were related to several dimensions of adaptation. Self-direction correlated with extensive broadmindedness, inclusive flexibility, natural extrovert, and adventurousness. Those categorized as ideally adapted also scored significantly higher on self-direction than the positively adapting or ambiguously adapting group. Universalism was related to inclusive flexibility, and the natural extrovert group had significantly lower scores on conformity than the striving extrovert group. Regarding empathy, the extensive broadmindedness group scored higher than the growing broadmindedness group on perspective taking. The natural extrovert group and the ideally adapted type had lower scores on personal distress. Combining the results of both phases of the study, what stood out were the relevance of high priority for universalism and self-direction values, and low priority for conformity, as well as the significance of perspective taking and low personal distress in adaptation. The qualitative analysis was also consistent with the assumption that these values and aspects of empathy could change in the process of adaptation.Suomalaiset expatriaatit Brysselissä Tutkimuksessa kartoitettiin suomalaisten ekspatriaattien sopeutumista monikulttuuriseen ympäristöön, Brysseliin. Bryssel asuinpaikkana poikkeaa huomattavasti Suomesta monikulttuurisen väestörakenteensa puolesta: Brysselissä lähes puolet (48%) väestöstä on ulkomaalaista alkuperää, kun Suomessa vastaava luku on alle 4%, ja Helsingissäkin vain hiukan yli 8%. Tutkimuksen aineisto koostui 52 haastattelusta sekä haastatelluille tehdystä arvo- ja empatiakyselystä. Tutkimuksessa yhdistettiin laadullinen ja tilastollinen tutkimustapa. Haastatteluista kartoitettiin sopeutumisen ulottuvuuksia ja erilaisia sopeutumistyyppejä. Näitä verrattiin kyselyaineistolla saatuihin arvo- ja empatiavastauksiin. Haastatteluissa sopeutumista tutkittiin kartoittamalla vastaajien jokapäiväistä elämää ja kokemuksia Brysselissä asumisesta. Haastatteluaineiston avulla löydettiin viisi sopeutumisen ulottuvuutta. Ensimmäinen oli avarakatseisuus, jossa ilmenivät suvaitsevaisuus, perspektiivinottokyky ja erilaisuuden hyväksyntä. Toinen ulottuvuus oli joustavuus. Se vaihteli epävarmasta tai tilanteiden pakottamasta joustavuudesta kyvykkääseen tilannearviointiin ja kykyyn toimia vaivatta tilanteen vaatimalla tavalla. Joustavuuteen sisältyi myös kyky epävarmuuden sietoon ja harkitsevuus ennen toimimista. Kolmas ulottuvuus oli ulospäinsuuntautuneisuus, jonka toinen puoli ilmeni tietoisena pyrkimyksenä ulospäinsuuntautuneeseen käyttäytymiseen ja toinen luontaisena kykynä olla ulospäin suuntautunut. Neljäs ulottuvuus oli usko omaan itseen ja omiin kykyihin. Viidennen ulottuvuuden, seikkailunhalun, mainitsi noin neljännes haastatelluista. Sopeutumisen tyypit määriteltiin motivaation ja taitojen perusteella neljään ryhmään. Ideaalisti sopeutuneet olivat motivoituneita sopeutumiseen, ja heillä oli myös taito toimia monikulttuurisessa ympäristössä. Positiivisesti sopeutuvat olivat motivoituneita sopeutumaan, mutta tunsivat, että heidän taidossaan toimia vaivatta vieraassa ympäristössä oli vielä kehittämistä. Ristiriitaisesti sopeutuvat epäröivät motivaatiotaan, mutta kuvasivat taitonsa toimia vieraassa ympäristössä hyviksi tai kohtalaisiksi. Ei- sopeutuneiden motivaatio ja taidot olivat muita heikompia. Ulottuvuuksien ja tyyppien lisäksi mm. maan kielitaito, kommunikointikyky ja sosiaaliset verkostot edesauttoivat sopeutumista. Nämä tekijät olivat myös yhteydessä tutkimuksen ulottuvuuksiin ja tyyppiluokitteluun. Lisäksi tulokset antoivat viitteitä siitä, että sopeutuminen monikulttuuriseen ympäristöön on vuosien, ei kuukausien, prosessi. Erityisesti avarakatseisuuden ja joustavuuden merkitys osoittautuivat tärkeiksi monikulttuurisessa ympäristössä, ja motivaation todettiin olevan perustava tekijä menestyksellisessä sopeutumisessa. Arvoiltaan ekspatriaatit olivat kaikkien suomalaisten kaltaisia siinä, että luonnon ja kaikkien ihmisten hyvinvointiin liittyvät universalismiarvot olivat heille kaikkein tärkeimpiä. Itseohjautuvuusarvot (vapaus ja omaperäisyys) olivat toiseksi tärkein arvotyyppi, kuten korkeasti koulutetuilla suomalaisilla yleensäkin. Työarvot olivat kolmannella sijalla, mikä on huomattavasti korkeampi kuin Suomessa yleensä. Yhdenmukaisuus ja turvallisuus olivat selkeästi vähemmän tärkeitä kuin vastaavissa tutkimuksissa Suomessa. Itseohjautuvuus oli yhteydessä lukuisiin sopeutumisen osatekijöihin. Universalismin korostus ja yhdenmukaisuuden vähäisempi arvostus näkyivät sekä tilastollisissa että laadullisissa tuloksissa. Empatian osa-alueista perspektiivinottotaipumus ja alhainen ahdistuvuus liittyivät sopeutumiseen johdonmukaisesti. Tutkimuksessa käytetty laadullisen ja tilastollisen analyysin yhdistäminen on toistaiseksi melko harvinaista kulttuurienvälisessä ja sosiaalipsykologisessa tutkimuksessa. Menetelmän avulla kyettiin löytämään yksityiskohtaisesti monikulttuuriseen sopeutumiseen vaikuttavia tekijöitä ja niiden välisiä suhteita. Tutkimuksen tulosten avulla voidaan kehittää vastaisuudessa menetelmiä, joilla tulevien ekspatriaattien sopeutumista, kuten myös työkseen ulkomailla paljon matkustavien menestyksellistä toimintaa voidaan edesauttaa Brysselissä ja myös muissa monikulttuurisissa ympäristöissä.
URI: URN:ISBN:978-952-10-9144-5
http://hdl.handle.net/10138/144496
Date: 2015-02-07
Subject: sosiaalipsykologia
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
finnishe.pdf 2.498Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record