Vallan merkilliset tiedottajat : Professionalisaatio ministeriöiden viestinnässä

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-9139-1
Title: Vallan merkilliset tiedottajat : Professionalisaatio ministeriöiden viestinnässä
Author: Hakala, Salli
Contributor organization: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Studies
Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden laitos, Valtiotieteellinen
Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, institutionen för socialvetenskaper
Publisher: Unigrafia
Date: 2015-01-10
Language: fin
Belongs to series: Sosiaalitieteiden laitoksen julkaisuja - URN:ISSN:1798-9124
URI: http://hdl.handle.net/10138/144514
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-9139-1
Thesis level: Doctoral dissertation (monograph)
Abstract: The purpose of this study is to investigate the complex interplay among governmental communications, the media and society in Finland from the perspective of professionalisation. I examine Finnish society from the viewpoint of the ongoing changes in the occupational roles of governmental information and communications specialists (i.e., professionalisation) from the post–World War II period to the 2010s, interpreting this professionalism as a societal phenomenon. In particular, I seek to answer the following question: In what kind of societal conditions do the practitioners of different occupations seek to change their occupations to professions and themselves from workers to professionals? Over the past 70 years, communications practices have expanded and changed, from propaganda to publicity, communications, diverse public management and promotion. Therefore, the significance of the media in the context of modernisation has also increased, and changes in the media have had a significant impact on government communications. In a modern media society, the role of government communications is focused on the power of definition, namely how information, motivations of preparation and decisions, and the positions of different parties are publicised. In addition, basic rights and the access to information principle create an ethical and professional foundation for all information officers in a constitutional state. This study draws on the sociology of professions. It examines how society is organised in governmental communications, and it regards the qualities of a professional respected occupation to be (i) an abstract and specified foundation of knowledge, (ii) a relatively large occupational control of work, (iii) authorised position and (iv) aims to advance public interest instead of commercial or personal gain. I have therefore structured the research from the perspective of the third logic of the theories of sociology of professions. Elliot Freidson has described the ideal type of professionalism as falling between the ideal types of the free market (see the work of Adam Smith) and of the state bureaucracy (see the work of Max Weber) as the third organising logic of the division of labour in modern society. The data used in this study consist of governmental communications norms and guidelines, as well as interviews with the heads of communications in ministries, which I have analyzed using Chaïm Perelman’s empirical approach to argumentation. I then condensed the research findings into an image of the ethos of government communications specialists in democracy: From the foundation of the obligations of bureaucracy rises respect for authorities, from the foundation of free market rises promotional ethos and moral-based educational ethos is at the core of professionalism. Thus, the publicity and autonomy of a communications specialist are restricted by both the free market and bureaucracy, creating a kind of hybrid that combines both consumerism and bureaucratic managerism out of the profession. Communications appears in late modernity as an ideal type of new professionalism in which the work, the product and the delivery of a service is left to the workers themselves. This is how new occupations arise, until mutual pride and different mechanisms of closure generate additional subgroups based on the demands of society. Keywords: communication, government, state administration, access to information, media society, promotional culture, professionalisation, theory of professions, argumentationTutkimuksen kohteena on ministeriöiden viestintä suhteessa mediajulkisuuteen ja yhteiskuntaan Suomessa professionalisaation näkökulmasta. Tutkin suomalaista yhteiskuntaa tiedottajien ammatillisen roolin muuntumisen eli professionalisaation kautta sodanjälkeiseltä ajalta 2010-luvulle. Tulkitsen tätä ammatillisuutta erityisesti yhteiskunnallisena ilmiönä: millaisissa yhteiskunnallisissa oloissa eri ammattien harjoittajat pyrkivät muuttamaan ammattinsa professioksi ja itsensä professionaaleiksi. Tiedotustoiminta on laajentunut ja muuttunut luonteeltaan seitsemänkymmenen vuoden aikana propagandasta, tiedotukseksi, viestinnäksi, monipuoliseksi julkisuuden hallinnaksi ja promootioksi. Median merkitys yhteiskunnassa on kasvanut ja median muutokset vaikuttavat olennaisesti myös ministeriöiden viestintään. Modernissa mediayhteiskunnassa ministeriön viestinnän rooli fokusoituu määrittelyvaltaan: miten tiedot, valmistelun ja päätösten perustelut ja eri osapuolien kannanotot tulevat julkiseen keskusteluun. Perusoikeudet ja julkisuusperiaate luovat eettisesti professionaalin perustan kaikille tiedottajille oikeusvaltiossa. Tutkimuksen näkökulma on professiososiologinen: katson miten yhteiskunta organisoituu ministeriöiden viestinnässä. Professionaalisen, arvostetun ammatin ominaisuuksina pidetään (i) abstraktia, spesifioitua tietoperustaa (ii) suhteellisen paljon omaa harkintavaltaa työssä, (iii) auktorisoitua asemaa sekä (iv) pyrkimystä edistää yleistä hyvää eikä niinkään taloudellista tai henkilökohtaista etua. Olen jäsentänyt tutkimusta professioteorioiden kolmannen aallon näkökulmasta. Elliot Freidson asettaa siinä professionalismin ideaalityypin vapaan markkinalogiikan (alun perin Adam Smith) ja valtion byrokratialogiikan (alun perin Max Weber) väliin kolmanneksi mahdollisuudeksi organisoida työtä yhteiskunnassa. Tutkimusaineistona ovat: valtionhallinnon viestintää ohjaavat normit ja viestinnän suositukset sekä ministeriöiden viestintäpäälliköiden haastattelut, jotka olen analysoinut Chaïm Perelmanin argumentaatioteorian avulla. Tutkimustulokset tiivistyvät kuvaan julkisen vallan tiedottajan eetoksista demokratiassa: byrokratian velvoitteiden pohjalta nousee esivallan kunnioittamisen eetos, markkinoista promootioeetos ja profession ytimen muodostaa moraalinen modernin valistuksen eetos. Näin ollen julkisuutta ja tiedottajan autonomiaa rajaavat sekä markkinat että byrokratia, jolloin professiosta muodostuu hybridi, joka yhdistää nämä molemmat. Viestintä näyttäytyy myöhäismodernissa eräänlaisena uuden professionalismin ideaalityyppinä, jossa työn, tuotteiden ja niihin liittyvän palvelun jakelu jätetään työntekijöille itselleen. Näin syntyy uusia ammattikuntia, kunnes niiden keskinäisen ylpeys ja erilaiset sosiaalisen sulkemisen mekanismit synnyttävät taas uusia alaryhmiä yhteiskunnan kysynnän mukaan. Avainsanat: viestintä, ministeriö, valtionhallinto, tiedotus, julkisuusperiaate, mediayhteiskunta, promootiokulttuuri, professionalisaatio, professioteoriat, argumentaatioanalyysi.  
Subject: viestintä
Rights: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record