A Comparative Study of Urban Green Area Planning

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201507211652
Title: A Comparative Study of Urban Green Area Planning
Author: Suomalainen, Sari
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Applied Biology
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2009
Language: eng
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201507211652
http://hdl.handle.net/10138/14967
Thesis level: master's thesis
Discipline: Trädgårdsvetenskap
Horticulture
Puutarhatiede
Abstract: Viheralueilla on kaupungeissa yhteiskunnallisia, kulttuurisia ja taloudellisia arvoja. Lisäksi viheralueiden merkitys ihmisen terveyden edistämiseen ja hyvinvointiin on todistettu monissa tutkimuksissa. Kaupunkien viherverkostot sekä viheralueiden laatu ja määrä määrittyy kaupunkisuunnittelun eri vaiheissa. Tässä tutkimuksessa selvitetään viheralueiden suunnitteluun vaikuttavia tekijöitä vertaamalla Tampereen (Suomi) ja Stuttgartin (Saksa) suunnitteluprosesseja. Myös suunnitteluun vaikuttavia ajankohtaisia kehityssuunnista ja asukkaiden osallistumisesta on kerätty tietoa haastattelemalla suunnitteluun osallistuvia henkilöitä. Aineiston analysoinnissa käytettiin laadullisen tutkimuksen menetelmiä. Tutkimusmateriaali koostui haastattelujen lisäksi kaupunkien selvityksistä, toimintasuunnitelmista sekä laeista, jotka liittyvät viheralueiden suunnitteluun. Tulokset osoittivat, että Stuttgartissa maisema- ja viherrakennesuunnittelu olivat pakollisia vaiheita suunnitteluprosesseissa, koska ne perustuivat lakeihin. Maisema- ja viherrakennesuunnittelun tavoitteet tulivat lainvoimaisiksi, kun ne sisällytettiin yleiskaavaan tai asemakaavaan. Laki oli sama koko Saksassa, vaikka myös osavaltioilla oli omia tarkentavia lakeja. Tampereella oli erittäin hyviä selvityksiä ja ohjeistuksia maisema- ja viheraluesuunnitteluun, mutta ne eivät olleet paikallisuutensa vuoksi käytössä muualla Suomessa. Maisema- ja viheraluesuunnittelun sisällön tavoitteita on mahdollista Suomessakin saada lainvoimaisiksi kaavojen ja paikallisten rakennusmääräysten kautta, mutta tällä hetkellä ei ole käytössä yhtä paljon viheralueita ja luonnon alueita määritteleviä yksityiskohtaisia kaavamerkintöjä kuin Stuttgartissa (Saksassa). Suunnitteluprosesseissa erona oli myös se, että Stuttgartissa kompensaatio menetelmä ja biotooppiverkostosuunnittelu vaikuttivat monissa eri vaiheissa viheralueiden suunnitteluun. Viherverkoston jokainen osa ja alue määriteltiin myös näiden näkökulmien kautta. Ekologisten arvojen lisäksi Saksassa kehitettiin puistoja ja viheralueita valtakunnan laajuisesti alan näyttelyissä ja kilpailuissa. Maisemasuunnittelun tavoitteena on yhdistää luonnon eri elementit ja arvot kokonaisuudeksi Suomen jokaisen kaupungin maisemassa ja viherverkostossa, jolloin myös ekologiset näkökulmat tulevat paremmin otetuksi huomioon. Tietoisuutta viheralueiden merkityksestä biodiversiteetin ja ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi voidaan parantaa ja saada asukkaat hyväksymään myös erilaiset viheralueet asumisen läheisyydessä. Tutkimuksen perusteella voidaan suositella, että Suomessa tulee kaavoitukseen liittyvää maisema- ja viheraluesuunnittelua kehittää nimenomaan maankäyttö- ja rakennuslaissa. Lisäksi myös vuorovaikutuksen keinoja tulisi hyödyntää. Erityisen tärkeää olisi myös ympäristöpsykologisen ja ekologisen tietämyksen lisääminen ja tavoitteiden toteutumisen mittaaminen suunnitteluprosesseissa, jotta viheralueiden sisällön tavoitteet toteutuisivat.Green areas in cities provide social, ecological, cultural and economical values. Furthermore, the effects and importance of green areas on human well-being in the context of day to day life have been investigated in previous studies. The creation of green structures, and the quality and quantity of green areas are defined at different levels of urban planning in municipalities. The aim of this research was to determine which factors influence the green area planning process. The study compared the planning processes of Tampere in Finland and Stuttgart in Germany. It also analysed the prevailing trends of the cities and the participation of inhabitants. The study utilized qualitative study methods. The material included documents, reports and laws relating to the planning processes. The themed interviews were carried out in the city offices of Tampere and Stuttgart. The results indicated that landscape and green structure planning were compulsory parts of land-use planning processes in Stuttgart, required by laws, and are applicable nation-wide in Germany. The aims of a Landscape Plan and Green Structure Plan were legalized in a Preparatory Land Use Plan and in a Local Development Plan. In Finland, Tampere had good regulations concerning green area planning, but these were not applicable throughout the whole country. The aims of the green area plans could be legalized in Local Development Plans or in Federal Building Code, but there were not as many specified symbols expressing the content of green areas than in Stuttgart (Germany). A special difference was also the compensation method and habitat network planning that influenced the planning process at many levels in Stuttgart, identifying every green space as a part of a green structure. In addition to ecological values, also city parks and gardens were developed in exhibitions and competitions throughout Germany. The aim of Landscape planning is to combine natural elements and values as part of a landscape and a green structure of every city in Finland. It would also provide ecological development. With increasing knowledge about biodiversity and importance for human well-being, different kinds of green areas in the vicinity could also become more familiar and acceptable to citizens. Resulting from this study, future recommendations would be to develop landscape planning, to include more strategic green area planning based on Land Use Act and utilize interaction with citizens. Furthermore, an understanding and consideration of the ecological and physiological aspects of the environment and the using indicators to measure the fruition of the aims should be mandatory during the co-operational planning processes in order to reach the aims.
Subject: landscape- and green area planning
nature
playgrounds
a comparative study
maisema- ja vihersuunnittelu
luonto
leikkipaikat
osallistuminen
vertailututkimus


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Sari_Suomalainen.pdf 1.368Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record