Turve- ja laserkeilausaineistot umpeenkasvaneiden järvien rekonstruoimisessa ja arkeologisessa tutkimuksessa

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2014122252371
Title: Turve- ja laserkeilausaineistot umpeenkasvaneiden järvien rekonstruoimisessa ja arkeologisessa tutkimuksessa
Author: Latvakoski, Niko
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Philosophy, History, Culture and Art Studies
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2014
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2014122252371
http://hdl.handle.net/10138/152621
Thesis level: master's thesis
Abstract: Lakes are only temporary features of landscape. Many of them vanish or transform into wetlands in a gradual infilling process, usually referred as hydroseral succession or terrestrialization. In this process organic and inorganic sediments accumulate and establish moist and anaerobic conditions, which cause organic and other materials to preserve. For this reason archaeological sites in the vicinity of ancient terrestrialized lakes are often rich in find material. Wetlands, also those formed in terrestrialization process are abundant in Finland, but researching these environments has been of minor interest amongst archaeologists. This may be due to the fact that sedimentation greatly alters topography, which makes it very difficult to reconstruct former lake stages and locate archaeologically interesting areas. There is, however, a great demand for new reconstruction methods. The aim of this thesis is to create a reconstruction method for terrestrialized lakes using existing GIS and research data. In this study LiDAR DEM data published by the National Land Survey of Finland and peat coring data collected by the Geological survey of Finland are used. LiDAR data has accurate ground height information. Peat data has information of sediment thickness and properties. The basic idea behind this study is that these data can be combined to create a new composite DEM that presents ground without peat layers, in other words, before the infilling process began. This DEM is then used to reconstruct ancient shorelines. The following research questions are used to guide this study: What essentially important information do these data provide for modelling and environmental interpretations? How can these data be combined? What level of accuracy can be achieved by the method? Can the reconstructions be used to bring out new interpretations to existing archaeological data? Are the reconstructions good for pointing potential areas of archaeological interest and fieldwork planning? In this study a method for creating reconstructions is presented. Five case study areas from the different parts of Finland are chosen for their morphological features, limnic sediments and stone age archaeological finds and sites that refer to former lake stages. The composite DEM is created from research data for each areas. Ancient lake levels are then interpreted, and ancient lake reconstructions are visualised. Peat thickness and soil maps are also created from the same dataset. Problems in the reconstructing process are viewed from technical, scientific and archaeological perspectives. The results suggest that recognising and describing terrestrialized lakes and also their geological history is quite possible using LiDAR and peat data. The spatial distribution of archaeological sites and stray finds is viewed against the reconstructed shorelines and waterways. Some clear benefits of the reconstructions are found especially from the viewpoint of archaeological surveys. Several targets of application are presented and discussed. Reconstructions may give us new insights to the spatial distribution of archaeological sites and finds. New potential survey areas can be pinpointed from wetlands and dry lands. Data may also help in choosing proper methods and instruments for potential field work studies. But it is also clear that the reliability and the quality of the reconstructions vary in accordance to the topography of the study areas and the nature of available GIS data. The reconstruction method will need to be tested and developed in fieldwork research in the future.Soistumalla umpeenkasvaneet järvet ovat arkeologisesti mielenkiintoisia ympäristöjä. Soiden kosteat ja hapettomat olosuhteet edesauttavat orgaanisen ja muun aineksen säilymistä kuivaa maata paremmin, minkä ansiosta soistuneiden vesistöjen äärellä sijainneet arkeologiset kohteet ovat usein löytöaineistoltaan runsaita ja tieteellisesti arvokkaita. Suomessa suoarkeologinen tutkimus on ollut maan merkittävästä suopinta-alasta huolimatta vähäistä, ja suo- tai kosteikkokohteita tulee arkeologien tietoon harvoin. Näin on muun muassa siksi, ettei soiden arkeologiseen inventoimiseen ole ollut tehokkaita keinoja. Esimerkiksi kenttätöiden kohdentamista auttavien muinaisten maisema- ja vesistörekonstruktioiden laatiminen on ollut suoalueilla hyvin vaikeaa. Tämä tutkielma käsittelee umpeenkasvaneiden järvien rekonstruoimista ja arkeologista tutkimista saatavilla olevien paikkatieto- ja tutkimusaineistojen avulla. Keskeisimpinä aineistoina käytetään Geologian tutkimuskeskuksen turvetietokannan kairaustutkimusdataa ja Maanmittauslaitoksen laserkeilaukseen pohjautuvia digitaalisia korkeusmalliaineistoja. Laserkeilauskorkeusmallit sisältävät tarkkaa maanpinnan korkeustietoa, ja turvetutkimusaineistot sisältävät tietoa soiden sedimenttien paksuuksista ja ominaisuuksista. Tutkielman lähtöajatuksena oli, että aineistoja yhdistämällä voidaan mallintaa soistumista edeltänyt maanpinta tai vedenpohja, josta puolestaan voidaan laatia muinaista järveä kuvaava rekonstruktio. Tutkimuskysymykset on muotoiltu seuraavasti: Mitä mallintamisen ja ympäristötulkintojen kannalta oleellista tietoa aineistot sisältävät? Kuinka aineistot voidaan sovittaa yhteen? Millainen tarkkuus rekonstruointimenetelmällä voidaan saavuttaa? Voidaanko rekonstruktioiden avulla luoda uusia arkeologisia tulkintoja? Voidaanko rekonstruktioita käyttää potentiaalisten muinaisjäännösalueiden osoittamiseen ja kenttätöiden kohdentamiseen? Tutkielmassa esitellään rekonstruktioiden laatimiseen soveltuva mallinnusmenetelmä ja pohditaan siihen liittyvää teknistä, luonnontieteellistä ja arkeologista problematiikkaa. Tutkimusalueiden aineistot käsitellään yhteensopivaan paikkatietomuotoon ja niiden pohjalta luodaan digitaaliset korkeusmallit, jotka esittävät maaston topografiaa ilman turvekerrostumia. Muinaisten vedenpintojen korkeudet määritetään eri keinoin tutkimusaineistoja tulkitsemalla. Tulkintojen pohjalta visualisoidaan muinaisten järvien mahdollista laajuutta eri aikoina esittävät vesistörekonstruktiot. Lisäksi aineistoista tuotetaan turpeen paksuutta ja pohjamaalajeja havainnollistavia analyysikarttoja. Menetelmän testaamisen ja tulosten tarkastelun kohteena käytetään viittä tutkimusaluetta, jotka sijaitsevat Haapajärvellä, Iitissä, Kouvolassa, Pyhtäällä ja Kirkkonummella. Alueet on valittu muinaiseen järvivaiheeseen viittaavien piirteiden, saatavilla olevien paikkatietoaineistojen ja vesistöalueeseen liittyvien arkeologisten löytöjen perusteella. Tutkimusaineistoja käytetään umpeenkasvaneiden järvien tunnistamiseen, piirteiden ja kehityshistorian karkeaan kuvailuun sekä arkeologisten ilmiöiden tarkasteluun. Aineistoja tarkastellaan erityisesti arkeologisen inventointitutkimuksen hyötynäkökulmasta. Tulosten perusteella turve- ja laserkeilausaineistot soveltuvat muinaisten altaiden rekonstruoimiseen varsin hyvin. Rekonstruktioiden luotettavuus riippuu tosin niiden laatimiseen käytetyn menetelmän sovellusratkaisuista sekä tutkimusaluekohtaisesti saatavilla olevan turveaineiston kattavuudesta ja alueiden topografiasta. Rekonstruktio- ja analyysikarttojen hyödyt osoittautuvat silti merkittäviksi, ja työssä esitetään pohdintaa ja esimerkkejä siitä, millä tavoin aineistot voivat auttaa arkeologista tutkimusta. Esimerkiksi irtolöytöjen ja kiinteiden muinaisjäännösten sijoittumiselle voidaan esittää uusia tulkintoja. Uusien muinaisjäännösten etsimiseen soveltuvia alueita voidaan osoittaa sekä soilta että kuivalta maalta, ja tutkimusalueille voidaan valita olosuhteisiin sopivia kenttätyömenetelmiä. Tulevaisuudessa turve- ja laserkeilausaineistojen käyttöä tulisi kokeilla ja kehittää todellisessa kenttätutkimuksessa saatujen kokemusten pohjalta.
Discipline: Archaeology
Arkeologia
Arkeologi
Rights: Publikationen är skyddad av upphovsrätten. Den får läsas och skrivas ut för personligt bruk. Användning i kommersiellt syfte är förbjuden.
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
turvejal.pdf 185.2Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record