Tiedejournalismi inhimillisen epävarmuuden palveluksessa : Tutkimus suomalaisen joukkoviestinnän tiedepuheesta, terveyskäsityksestä ja ihmiskuvasta

Näytä kaikki kuvailutiedot

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-9150-6
Julkaisun nimi: Tiedejournalismi inhimillisen epävarmuuden palveluksessa : Tutkimus suomalaisen joukkoviestinnän tiedepuheesta, terveyskäsityksestä ja ihmiskuvasta
Tekijä: Setälä-Pynnönen, Vienna
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden laitos, viestinnän oppiaine
Opinnäytteen taso: Väitöskirja (artikkeli)
Kuuluu julkaisusarjaan: URN:ISSN:1798-9051
Tiivistelmä: Media discourse linked to images of bioscience that claim to aim at the promotion of health is wellknown by the Finnish middle class. Science and technology have been rather unanimous projects in Finland and recieved only little critical public attention compared to many other European countries. In attitude surveys people in Finland have shown firm and even increasing faith in science and its ability to resolve problems of health and well-being. Among developed countries Finland ranks high in OECD terms of somatic health. Hovever, Finland is left behind by many liberal democracies when we look at statistics on mental health and socio-economic equality. This thesis looks into Finnish science journalism on health and good life and analyses how it addresses the reader, as well as the hierarchy of knowledge and actors that are inherent in it. What values and image of humanity are attached in the popular scientific discourse on healthy citizenship and good life? The thesis is based on four case studies that represent the continuum of science communication in the Finnish media landscape: The first case analyses the media debate that began after the publication in Science of a survey on the public acceptance of evolutionary theory in 2006. The second case looks into notion of health in an anti fat campaign run by Helsingin Sanomat, the biggest daily in Finland in 2007. The third case compares the citizen-expert relationship in two Finnish health campaigns in 1982 and 2007. The fourth article compares the values and role of bioscientific rhetoric in self understanding of celebrities in a women's magazine in 1982 and 2008. The work proceeds by analysing vocabularies, presuppositions and source practices in representations of health and life science, and points out the power of combination of social status and scientific rhetoric. Observations from data are proportioned with the theoretical views on the science and society. The methodological footing of thesis lies in the critical school of science communication, discourse analysis and notion of human mind that is compatible with epigenetics and psychoanalytic developmental psychology. The summary of the thesis deepens the analysis of the empirical data and intepretes the results and contemporary media discourse in a multidiciplinary frame with hermeneutical notes on the Finnish mentality.Suomalaisten luottamus tieteeseen ja joukkoviestimiin tiedettä ja terveyttä koskevan tiedon lähteinä on eurooppalaisittain suurta. Harvalla on kuitenkaan resursseja pysähtyä arvioimaan, mistä media tarkkaan ottaen puhuu, kun se puhuu tieteestä ja terveydestä. Onko mediassa terveeksi ja tietäväksi mielletyn elämän tavoittelu ihmiselle hyväksi? Väitöskirja valottaa tieteeseen nojaavan terveys- ja elämätyylijournalismin ihmiskuvaa ja arvoja tekstianalyysin ja monitieteisen kehyksen avulla. Työssä tarkastellaan suomalaisen tiede-, terveys- ja viihdejournalismin tapaa asemoida lukijaa suhteessa tieteeseen ja hyvään elämään. 2000-luvulle sijoittuvien aineistojen vertailukohteena toimii 1980-luvun terveysvalistus ja elämäntyylijournalismi. Miten tieteeseen nojaavan mediapuheen esittämät ihmiset ja terveyskuva ovat muuttuneet 20 vuodessa? Entä mitä tietävinä ja terveinä esitettyjen kuvasto kertoo siitä, miten meidän tulisi suhtautua toisiimme ja omaan vajavaisuuteemme? Laajojen laatumedia-aineistojen (HS, TS, YLE TV2, Anna) analyysi ja neljä tapaustutkimusta osoittavat, että luonnontieteellä on vankka status 2000-luvun hyvää elämää ja yksilön itseymmärrystä koskevassa mediadiskurssissa niin viihdejulkkisten, toimittajien kuin asiantuntijoiden puheessa. Aineistojen tiede- ja terveyskuva piirtää kuitenkin varsin naiivia käsitystä biotieteistä. Terveyskuva kiinnittyy mielikuvaan teknologisesti mitattavasta ruumiista, lukkoon lyödystä perimästä ja molekyyleistä. Aineistojen tieteelliset lähdekäytännöt ovat tietoteoreettisesti puutteellisia. Ne eivät käsittele koetun toimintakyvyn, varhaisen yksilönkehityksen ja ihmissuhteiden laadun vaikutusta terveyteen. Tästä syystä aineistojen kyky edistää lukijoiden pitkäkestoisia elintapamuutoksia on kyseenalainen. 2000-luvun aineistot asemoivat lukijaa konkreettisiin suorituksiin, mutta kehottavat suojautumaan tunteilta ja heikkoudelta. Lukijan puhuttelun vertailu osoittaa terveyden ja lapsenomaisen tyydytyksen tavoittelun ottaneen 2000-luvun ihannepuheessa paikan, joka kuului 1980-luvulla sivistykselle, koulutukselle ja solidaarisuudelle. Lukijan asemointi tieteeseen on myös muuttunut: 1980-luvun aineistoissa kaupunkilaiset lääkärit opettavat varpaisiinsa tuijottelevaa kansaa. 2000-luvun aineistoissa lukijaa kehotetaan yksilöllisiin, terveyttä edistäviin mittauksiin ja kaupallisten konsulttien käyttöön. Vapauteen vetoava asiakkuuspuhe on kuitenkin näennäistä: Se antaa lukijalle tilaa vain muodikkaan ja epämuodikkaan treenin välillä valintaan. Lukijan sisäinen vapaus ja koettu toimintakyky jäävät vähälle huomiolle sekulaarin rationaalisuuden ja välineellisen ihmiskuvan sävyttämässä terveyspuheessa, jonka suhde evoluutiobiologiaan on tahattoman irrationaalinen ja ristiriitainen. Väitöskirjan tulokset haastavat pohtimaan median terveyskuvan ja vallitsevien kansanterveysongelmien yhteyttä ja sitä, mitä tapahtuu, kun tieteelle annetaan kysymättä rooli, joka evolutiivisesti kuuluu toiselle ihmiselle.
URI: URN:ISBN:978-952-10-9150-6
http://hdl.handle.net/10138/152711
Päiväys: 2015-01-24
Avainsanat: tiedeviestintä, mediatutkimus, terveyssosiologia
Tekijänoikeustiedot: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Tiedostot

Latausmäärä yhteensä: Ladataan...

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä
Tiedejou.pdf 381.4KB PDF Avaa tiedosto

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot