Amerikkalainen vai pohjoismainen? : Amerikan apostolis-luterilaisuus vuosina 1884 1929

Näytä kaikki kuvailutiedot

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-843-251-0
Julkaisun nimi: Amerikkalainen vai pohjoismainen? : Amerikan apostolis-luterilaisuus vuosina 1884 1929
Tekijä: Palola, Tuomas
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, teologinen tiedekunta, Kirkkohistoria
Opinnäytteen taso: Väitöskirja (monografia)
Tiivistelmä: North American Laestadianism, also known as Apostolic Lutheranism, has been divided by schisms on several occasions, which in turn, have also had an effect on the development of schisms within the revivalist movement in Scandinavia. The revivalist movement s problematic history has been traditionally explained by members of the movement as being caused by the actions of individuals or different doctrines. No comprehensive, scientific study has examined the reasons behind the schisms. Those Laestadians who joined the revivalist movement in the original regions, from which they would later emigrate to North America, did not bring with them a monolithic dogmatic heritage. Into the doctrinal diversity of the Apostolic Lutheran melting pot were added the challenges brought forth by the movement s own independent free church status and Americanization. The revivalist movement s leadership in Fennoscandinavia attempted to guide the North American movement, without understanding the factors that were influencing its development. As a result, the leadership created additional conflicts, which precipitated a schism. The doctrinal views within this lay movement were not developed systematically, but rather situationally. The group formation was influenced by the fact that three different languages were spoken in the regions from which the immigrants departed: Finnish, Swedish and Norwegian. In addition to these languages, the immigrants adapted to English usage in North America. The assimilation process progressed at a different pace with different individuals and groups. Thus, they usually ended up having to respond to challenges without a vision, and as a result, the solutions were pragmatic. The chronologically uneven development of schisms in the revivalist movement s areas of influence in Scandinavia and North America also created a situation in which not all of the groups found a corresponding group on the other continent. This factor caused more tension within the movement. The aforementioned factors shaped from Apostolic Lutheranism, in terms of its identity, practices, organization, doctrinal emphases and group formation, a distinctive form of Laestadianism, which maintained contact with the Old Country . This slowed down the pace of Americanization in Apostolic Lutheranism, more so than in other Finnish American churches, and stoked divisions within Laestadianism in Fennoscandinavia. Thus, Apostolic Lutheranism diverged from the general developmental trends of other immigrant churches. Keywords: Finnish immigration to North America, assimilation, laestadianism,laestadian schisms, the third use of the Law, confessionLestadiolaisuus kansojen sulatusuunissa: apostolis-luterilaisuuden synty Pienellä kirkolla preerialla ja Kaaresuvannon kirkolla tuntuisi olevan hyvin vähän yhteistä, samoin kuin amerikkalaisella progressiivisuuden aikakauden insinööriajattelulla ja vanhalla suomalaisella körttipietismillä. Lestadiolainen herätys yhdistää näitä paikkoja ja ajattelutapoja. Pohjois-Amerikassa liike tunnetaan apostolis-luterilaisuutena. Sitä voidaan pitää merkittävimpänä amerikansuomalaisena uskonnollisena liikkeenä. Muiden amerikansuomalaisten aatteellisten, kaupallisten, poliittisten ja uskonnollisten liikkeiden ja yhdistysten tavoin apostolis-luterilaisuus on kärsinyt jatkuvasta hajaantumiskehityksestä. Amerikansuomalaisen siirtolaisuuden myötä valtiokirkkojärjestelmän sisällä syntynyt herätysliike kohtasi haasteita, joiden kanssa se ei olisi joutunut kamppailemaan syntyseuduillaan. Lestadiolaiset siirtolaiset eivät tuoneet mukanaan yhtenäistä dogmaattista perintöä Uudelle mantereelle. Herätysliike ajautui omaksi itsenäiseksi vapaakirkoksi ilman minkäänlaista periaatteellista pohdiskelua. Amerikkalaistuminen toi muutospaineita pohjoismaisesta yhteiskuntajärjestyksestä ja kirkollisesta perinteestä voimansa ammentavalle kansallisen siirtolaisvähemmistön uskonnolliselle vähemmistölle. Herätysliikkeen johto Fennoskandiassa pyrki ohjaamaan liikettä Pohjois-Amerikassa ymmärtämättä sen kehitystä sääteleviä tekijöitä ja loi näin itse lisää ristiriitoja sekä joudutti hajaantumista. Amerikkalaistuminen eteni eri yksilöiden sekä ryhmien kohdalla eri tahtiin, ja ne joutuivat vastaamaan haasteisiin yleensä ilman selkeätä linjaa. Näin apostolis-luterilaisuudesta muokkaantui niin identiteettinsä, käytäntöjensä, organisaationsa, opillisten korostustensa kuin ryhmänmuodostuksensa suhteen omaleimainen lestadiolaisuuden muoto, joka ylläpiti vahvaa yhteyttä Vanhaan maahan lehtien ja vierailujen välityksellä. Tilanne ruokki lestadiolaisuuden hajaantumista myös Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Kerättyihin aikalaislähteisiin perustuen tutkimus antaa yleisesityksen liikkeestä sekä sen yhteyksistä ja vaikutuksista syntysijoilleen. Teos paikkaa merkittäviä aukkoja ja korjaa vakiintuneita käsityksiä amerikansuomalaisten siirtolaisten uskonnollisiin pyrkimyksiin kohdistuvassa tutkimuksessa. Pastori, teologian maisteri Tuomas Palola on tutkinut apostolis-luterilaisuutta jo 15 vuoden ajan työnsä ohessa.
URI: URN:ISBN:978-951-843-251-0
http://hdl.handle.net/10138/152759
Päiväys: 2015-01-31
Avainsanat: teologia
Tekijänoikeustiedot: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Tiedostot

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä

Tähän julkaisuun ei ole liitetty tiedostoja

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot