Pyhä istuin, Puola ja Itä-Galitsian puolalais-ukrainalaiset jännitteet, 1921-1931

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-5031-80-5
Title: Pyhä istuin, Puola ja Itä-Galitsian puolalais-ukrainalaiset jännitteet, 1921-1931
Author: Bergström, Milla
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Theology
Publisher: Suomen kirkkohistoriallinen seura
Date: 2015-02-14
Belongs to series: Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia - URN:ISSN:0356-0759
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-5031-80-5
http://hdl.handle.net/10138/152782
Thesis level: Doctoral dissertation (monograph)
Abstract: The Holy See, Poland and the Polish-Ukrainian Tensions in Eastern Galicia, 1921-1931 This study analyzes the principles that guided the Holy See in problems generated by Polish-Ukrainian tensions during the pontificate of Pope Pius XI. The geographical focus is in Poland where Pius XI had acted as apostolic visitor and nuncio only eight months before he ascended the throne of Saint Peter. Poland was declared independent in November 1918, and from the start, the Poles were thrown into competition with the republic s largest minority, the three million Greek Catholic Ukrainians of Eastern Galicia. The Ukrainians reluctance to acknowledge Polish dominance over Eastern Galicia in addition to the government s aspirations to pressure them into being loyal citizens resulted in nationalist tensions that persisted throughout the interwar period. These tensions were also reflected in religious matters, occasionally causing the Holy See to become involved with the incidents between the Polish government and the Greek Catholic Ukrainians. The study is based on the Holy See s primary sources that have been available for consultation since 2006. It provides the first thorough investigation of problems generated by Polish-Ukrainian tensions expressly from the point of view of the Holy See and the principles that influenced its responses. The study shows that the Vatican was guided by three main principles: the safeguarding and uncompromising defense of the rights of the Catholic Church and its freedom of action, adhering to the impartiality of the Holy See, and the promoting of peace between nations and preventing unrest. The principle of defending the rights of the Catholic Church and its freedom of action was a central factor in the decisions of the Holy See, for instance, when Polish officials arrested Greek Catholic priests and intruded into cloisters of nuns in Eastern Galicia. The Holy See responded to these violations by presenting to the Polish government an energetic objection and an official protest. Since the Holy See aimed at protecting the rights of the Greek Catholic Church and not those of the Ukrainians, it did not consider it was endangering its principle of impartiality. The principle of impartiality was inherently connected with the pontiff s role as the supreme spiritual shepherd of the universal Catholic Church. Pope Pius XI emphasized the equal benevolence he felt as the Holy Father of all Catholics towards both Roman Catholic Poles and Greek Catholic Ukrainians. In order to not offend either party, the Holy See could not interfere in the disputes between the Poles and the Ukrainians which were primarily a result of conflicting national interests. The Holy See considered that to remain impartial it was required to abstain from taking a public stance in what it regarded as purely political issues. According to the Holy See these issues included, for instance, the territorial dispute over Eastern Galicia. The Holy See´s principle of promoting peace between nations can be attested, for instance, in the Vatican´s endeavor to guide nationality-conscious bishops and clergy towards Christian fraternity. The Holy See considered as particularly problematic the fact that the nationalism of the Roman Catholic and Greek Catholic clerics inspired them to participate in nationalistic politics, and sometimes they seemed to pay more attention to politics than to saving souls. At the same time the national politics and enmity among the bishops and the clergy caused confusion in the parishioners and disrupted the amicable coexistence between the Poles and the Ukrainians. The Holy See instructed the bishops and priests to set an example by showing moderation and thus promoting peace in Eastern Galicia. The main focus of this study is on the two most difficult challenges brought forth by the Polish-Ukrainian tensions Pius XI faced during his pontificate, which aptly demonstrate the principles of the Holy See. The first of these cases was a dispute between the Holy See and the Polish government concerning the return of the Greek Catholic Metropolitan Andrei Sheptytskyi, considered as an enemy by the Poles, to his Archiepiscopal See of Lviv (Eastern Galicia) from his extended journey abroad in 1923. In this case the emphasis was on the principles of ensuring the rights of the church and promoting peace and preventing unrest between the Poles and the Ukrainians. The second problematic case arising from the Polish-Ukrainian tensions dealt with the violent pacification of Ukrainians in the fall of 1930 ordered by the Prime Minister of Poland Józef Piłsudski. This case was of a political nature and because of that, the Holy See s principle of impartiality significantly affected the Pope s resolutions. Pius XI held the principle of impartiality to bind him even when his conscience told him to publicly express his disapproval of the violence inflicted on Ukrainians.Pyhä istuin, Puola ja Itä-Galitsian puolalais ukrainalaiset jännitteet, 1921-1931 Tutkimus analysoi, minkälaiset periaatteet ohjasivat Pyhää istuinta paavi Pius XI:n aikaisissa puolalais ukrainalaisten jännitteiden synnyttämissä ongelmatapauksissa. Työn maantieteellinen fokus on Puolassa, missä Pius XI oli ennen paaviksi valintaansa toiminut apostolisena visitaattorina ja nuntiuksena. Marraskuussa 1918 itsenäistyneen Puolan rajat sulkivat sisäänsä Itä-Galitsian kolme miljoonaa kreikkalaiskatolista ukrainalaista, jotka tasavallan suurimpana vähemmistönä aiheuttivat sisäpoliittisen ongelman: ukrainalaisten vastahakoisuus tunnustaa Puolan ylivalta Itä-Galitsiassa ja valtiovallan pyrkimykset painostaa heitä lojaaleiksi kansalaisiksi johtivat koko maailmansotien välisen ajan jatkuviin kansallisiin jännitteisiin. Nämä jännitteet heijastuivat myös uskonnolliselle kentälle. Työ perustuu Pius XI:n paaviuskauden arkistoaineistoihin, jotka Vatikaani vapautti tutkimukselle syksyllä 2006. Kyseessä on ensimmäinen laaja tutkimus, jossa puolalais ukrainalaisten jännitteiden synnyttämiä ongelmatapauksia tarkastellaan Pyhän istuimen ja eritoten sitä ohjanneiden periaatteiden näkökulmasta. Tutkimus osoittaa, että Vatikaania ohjasi kolme keskeistä periaatetta: katolisen kirkon oikeuksien ja toimintavapauden turvaaminen ja tinkimätön puolustaminen, Pyhän istuimen puolueettomuudesta kiinnipitäminen sekä kansojen välisen rauhan edistäminen ja levottomuuksien ehkäiseminen. Periaate kirkon oikeuksien ja toimintavapauden puolustamisesta vaikutti keskeisesti Pyhän istuimen ratkaisuihin esimerkiksi vuodenvaihteessa 1922 1923. Tuolloin Itä-Galitsian paikallisviranomaiset pidättivät joukoittain kreikkalaiskatolisia pappeja ja tunkeutuivat paavillisen klausuurin alaisiin nunnaluostareihin. Puolan valtiovallan näkökulmasta pappien pidätykset ja viranomaisten luostareissa suorittamat etsinnät kohdistuivat puolalaisvastaisiin ukrainalaisiin, mutta Pyhä istuin katsoi viranomaisten häirinneen kreikkalaiskatolista kirkkoa. Vatikaani esitti pappien pidätysten yhteydessä painokkaan vastalauseensa, ja klausuuriloukkaukset johtivat astetta painavampaan menettelyyn eli Pyhän istuimen viralliseen protestiin. Vatikaani ei kokenut vaarantavansa puolueettomuuttaan, koska se esitti vastalauseensa ja virallisen protestinsa puolustaakseen kreikkalaiskatolisen kirkon eikä ukrainalaisten oikeuksia. Pyhän istuimen puolueettomuuden periaate liittyi kiinteästi käsitykseen paavin roolista koko universaalin katolisen kirkon ylimpänä hengellisenä paimenena. Edeltäjiensä tavoin Pius XI korosti, että kaikkien katolilaisten Pyhänä isänä hän tunsi yhtäläistä hyväntahtoisuutta niin roomalaiskatolisia puolalaisia kuin kreikkalaiskatolisia ukrainalaisia kohtaan. Jotta Pyhä istuin ei olisi loukannut yhtä tai toista osapuolta, Vatikaani ei voinut puuttua puolalaisten ja ukrainalaisten välisiin kiistoihin, joissa oli ensisijaisesti kyse vastakkaisista kansallisista eduista. Pyhä istuin näkikin puolueettomuutensa edellyttävän ennen kaikkea sitä, ettei se ottaisi julkisesti kantaa puhtaasti poliittisiksi katsomiinsa kysymyksiin. Tällaisiksi se laski esimerkiksi aluekiistan Itä-Galitsiasta. Pyhän istuimen periaate kansojen välisen rauhan edistämisestä ilmeni tutkittavana aikana muun muassa siten, että Vatikaani pyrki ohjaamaan kansallistuntoisia piispoja ja papistoja kristilliseen veljeyteen. Pyhä istuin piti erityisen ongelmallisena sitä, että roomalais- ja kreikkalaiskatolisten kirkonmiesten kansallismielisyys innoitti heitä nationalistiseen politikointiin, joka uhkasi saada heidän työssään sielujen pelastamista keskeisemmän sijan. Samalla piispojen ja papiston kansallismielinen politikointi ja keskinäinen vihanpito aiheuttivat hämmennystä heidän seurakuntalaisissaan ja vaikeuttivat merkittävästi puolalaisten ja ukrainalaisten sovinnollista yhteiseloa. Pyhä istuin kehottikin piispoja ja pappeja osoittamaan maltillisuudellaan esimerkkiä seurakuntalaisilleen ja edistämään siten rauhan laskeutumista Itä-Galitsiaan. Tutkimus paneutuu tarkemmin kahteen Pius XI:n paaviuskauden vaikeimpaan puolalais ukrainalaisten jännitteiden synnyttämään ongelmatapaukseen, joissa Pyhän istuimen periaatteet tulevat vahvasti esiin. Niistä ensimmäisessä oli kyse Pyhän istuimen ja Puolan hallituksen välisestä kädenväännöstä, joka koski puolalaisten vihollisekseen kokeman kreikkalaiskatolisen metropoliitan Andrei Sheptytskyin paluuta Itä-Galitsiaan pitkäksi venyneeltä ulkomaanmatkaltaan vuonna 1923. Tässä tapauksessa painottuivat Pyhän istuimen periaatteet kirkon oikeuksien turvaamisesta sekä puolalaisten ja ukrainalaisten välisen rauhan edistämisestä ja levottomuuksien ehkäisemisestä. Toisessa tapauksessa oli kyse Puolan pääministerin Józef Piłsudskin syksyllä 1930 toimeenpanemasta Itä-Galitsian ukrainalaisten väkivaltaisesta rauhoittamisesta. Tässä ongelmatapauksessa Pius XI:n päätöksiin vaikuttivat merkittävästi sekä Pyhän istuimen puolueettomuuden periaate että hänen vaikeutensa arvioida Itä-Galitsian rauhoittamista koskevien uutisten paikkansapitävyyttä. Pius XI katsoi Pyhän istuimen puolueettomuuden periaatteen sitovan häntä myös silloin, kun hänellä itsellään olisi ollut halu ilmaista julkisesti paheksuntansa ukrainalaisväestön kohtaamasta väkivallasta.
Subject: teologia, yleinen kirkkohistoria
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record