Oppilashuoltolaki muutoksessa – kohti ennaltaehkäisevää työtapaa?

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201505191028
Title: Oppilashuoltolaki muutoksessa – kohti ennaltaehkäisevää työtapaa?
Author: Tompuri, Pamela
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Department of Teacher Education
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2014
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201505191028
http://hdl.handle.net/10138/153011
Thesis level: master's thesis
Abstract: Goals. New student welfare law came into effect 1st of August 2014 and turned around the field of student welfare in Finland. The new student welfare law turns the focus of student welfare work from familiar individual- and problem focused student welfare towards preventative and community oriented student welfare. The worth of early support is also emphasized in the new law. The new law turns around the well-known, familiar working methods in student welfare and gives new frames for student welfare work bringing to schools a new policy for student welfare team work and how to plan, put into practise, document and evaluate student welfare work and what kind of services needs to be offered to the students. The purpose of this study was to examine documents made by four the most influential facets in the field of finnish education system (Ministry of Education and Culture, The Finnish National Board of Education, OAJ and The Association of Finnish Local and Regional Authorities) and according to them to evaluate what kind of starting points the new law gives to student welfare works practice, student welfare team work, personnel working in student welfare field and individual students student welfare services. In general the new law seems to bring needed improvement to student welfare field by emphasizing the preventative and community oriented student welfare work and by giving more power for a student and a parent to impact on student welfare. Methods. Research data in this study is collected from the documents written by the four main impacters on the field of finnish education about the new student welfare law. The law prepared by Ministry of Education and Cultures, the new curriculum for elementary and middle school, documents from OAJ about the new law and a question research made by The Association of Finnish Local and Regional Authorities are the data used in this research. The data is analyzed by using content analysis. Results and conclusions. The new student welfare law changes many largely used practical parts of the student welfare work adding the work load of student welfare. Also the big course of conduct change in emphasizing the preventive student welfare requires a lot of effort from the personnel working in the field of student welfare. it is possible the greater work load steels resources from the ones needing the student welfare services the most – the students in a need of support. There's a risk of lacking in educational point of view and the focus of student welfare changing too much towards social work. Also the personnel working in student welfare services might become burdened with too much work because of the changes in the student welfare law.Tavoitteet. Uusi oppilashuolto astui voimaan 1.8.2014 ja mullisti oppilashuollon kentän Suomessa. Uusi laki siirtää oppilashuollon painopistettä aiemmasta, totutusta yksilö- ja ongelmakeskeisestä oppilashuollon mallista kohti ennaltaehkäisevää, yhteisöllistä oppilashuoltoa. Myös varhaisen tuen tärkeys painottuu laissa. Laki mullistaa suurelta osin totuttuja käytänteitä, ja antaa uudenlaiset raamit kouluissamme tehtävään oppilashuoltoon tuoden uusia toimintatapoja, kuinka kouluissa toteutetaan oppilashuoltoryhmätyötä, kuinka työtä suunnitellaan, toteutetaan, kirjataan ja arvioidaan sekä millaisia oppilashuoltopalveluja yksilöoppilaille tarjotaan. Tämän tutkimuksen tutkimustehtävänä oli koulutuksen kentän neljän suurimman vaikuttajan (Opetus- ja kulttuuriministeriö, Opetushallitus, OAJ ja Kuntaliitto) laatimien asiakirjojen perusteella arvioida, millaiset lähtökohdat uusi oppilashuoltolaki antaa oppilashuoltotyön käytänteisiin, oppilashuoltoryhmätyöskentelyyn, oppilashuoltohenkilöstöön sekä yksilöoppilaan oppilashuoltopalveluihin. Lakia yleisesti ottaen pidetään positiivisena muutoksena sen painottaessa yhteisöllistä ja ennaltaehkäisevää toimintatapaa ja lisäten oppilaan ja huoltajan vaikutusmahdollisuuksia oppilashuoltoon. Menetelmät. Tutkimusaineistona tässä tutkimuksessa ovat suomalaisen koulutuksen neljän vahvimman vaikuttajan asiakirjoja uudesta oppilashuoltolaista. Opetus- ja kulttuuriministeriön valmistelema lakiesitys, uusi perusopetuksen opetussuunnitelma, OAJ:n asiakirjoja lakialoitteeseen liittyen sekä Kuntaliiton kyselytutkimus uudesta oppilashuoltolaista sekä kommentaari lakialoitteeseen liittyen muodostavat aineiston tutkimuksessa. Aineisto on analysoitu sisällönanalyysin keinoin. Tulokset ja johtopäätökset. Uusi oppilashuoltolaki muuttaa monia totuttuja käytänteitä lisäten työmäärää oppilashuollon suhteen. Lisäksi suuret linjausmuutokset uuden ns. ennaltaehkäisevän toimintakulttuurin myötä vaativat oppilashuollon parissa työskenteleviltä paljon sen omaksumiseksi. On mahdollista, että lisääntynyt työmäärä varastaa oppilashuoltoresursseja todellisilta avun tarvitsijoilta. Riskinä on myös kasvatuksen näkökulman heikentyminen ja oppilashuollon kallistuminen liiaksi sosiaalityön suuntaan. Myös oppilashuollon henkilöstön työmäärä saattaa kuormittua kohtuuttoman paljon määräaikasäädöksen vuoksi.
Subject: oppilashuoltolaki
oppilashuoltoryhmä
oppilashuoltopalvelut
peruskoulu
student welfare law
student welfare team
student welfare services
elementary school
Discipline: Education
Kasvatustiede
Pedagogik


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
pamela_tompuri_pg_2.pdf 697.3Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record