"Ei oo rohkee jos ei niinku luota itteensä." : Esiopetusikäiset lapset kertovat rohkeudesta

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201505198501
Title: "Ei oo rohkee jos ei niinku luota itteensä." : Esiopetusikäiset lapset kertovat rohkeudesta
Author: Monter, Marianna
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Department of Teacher Education
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2014
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201505198501
http://hdl.handle.net/10138/153013
Thesis level: Master's thesis
Abstract: The aim of this study was to understand the process by which children produce meanings with adults and in peer groups. Courage was selected as the theme of the study, as it is an abstract concept that is concretely present in a six-year-old's life. In the interview, the children were asked to explain in their own words what courage means. Explanatory questions examined the different kinds of meanings of the word courage that children have, as well as what kind of narrative method results in children telling stories that can be interacted with by their peer group as well as adults and children. The theoretical framework is based on a socio-cultural point of view and narrative research methods. The study outlines the narrative as well as the methodology and pedagogical methods. The study involved 15 preschool-age children at a day-care center. They were interviewed both individually and in groups, which was the setting used to examine the storytelling method. The study encompasses qualitative research; it is a case study that examines and describes the meanings of children produced by a group of children. The data were classified by means of content analysis and narrative research methods. The study also focuses on ethnographic features in order to understand and explore the phenomenon from the children's point of view, as well as from that of the teacher and researcher. The results of the study indicate that the children produced meanings of courage that can be divided into three categories: courage portrayed in images, courage that can be translated into concrete acts, and courage presented in the fairytale world. The meanings the children produced were directly related to their own experiences. The interviews contained numerous narrative moments, in which children told little stories that described an important experience of courage. The children's collective narrative was marked by spontaneous verbal description, as well as by playing with the worlds of media effects and the disorder of civilizations. This study demonstrates that the use of narrative methods can assist with understanding children's ways of communicating and forming meanings.Tämän tutkimuksen tavoitteena oli pyrkiä ymmärtämään prosessia, jossa lapset tuottavat merkityksiä aikuisen ja vertaisryhmän kanssa. Tutkimuksen teemaksi valittiin rohkeus, joka on käsitteenä abstrakti, mutta konkreettisesti läsnä kuusivuotiaan elämässä. Haastattelutilanteessa lapsia pyydettiin kertomaan ja kuvailemaan omin sanoin mitä rohkeus tarkoittaa. Tarkentavien kysymysten avulla selvitettiin minkälaisia merkityksiä lapset tuottavat rohkeudesta kerronnallisen menetelmän avulla sekä minkälaista on lasten kerronta vuorovaikutuksessa aikuisen ja vertaisryhmän kanssa. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on sosiokulttuurinen näkökulma sekä narratiivinen tutkimusmenetelmä. Tutkimuksessa narratiivisuus hahmotetaan metodologiana, jossa aineiston tuottaminen ja analyysi ovat kulkeneet rinnakkain. Tutkimukseen osallistui 15 esiopetusikäistä lasta yhdestä päiväkodista pääkaupunkiseudulta. Heitä haastateltiin sekä yksin että ryhmissä, joissa käytettiin myös sadutusmenetelmän keinoja. Tutkimus sijoittuu kvalitatiivisen tutkimuksen kentälle ja se on tapaustutkimus, jossa tarkastellaan ja kuvataan yhden lapsiryhmän tuottamia merkityksiä rohkeudesta. Tutkimusaineisto luokiteltiin sisällönanalyysin menetelmiä hyödyntäen sekä narratiivista tutkimusmenetelmää soveltaen. Tutkimuksessa on myös etnografisia piirteitä, sillä sen avulla on pyritty ymmärtämään ja tarkastelemaan tutkittavaa ilmiötä lapsen näkökulmasta opettajana ja tutkijana. Tutkimustulokset osoittivat, että lasten tuottamat merkitykset rohkeudesta jakautuivat kolmeen luokkaan: uskaltaminen ja rohkeus mielikuvissa, uskaltaminen ja rohkeus konkreettisina tekoina sekä uskaltaminen ja rohkeus satumaailmassa. Lasten rohkeudesta tuottamat merkitykset olivat lähellä heidän omaa kokemusmaailmaansa. Aineistosta nousi myös tiiviitä kerronnan hetkiä, pieniä kertomuksia, joissa lapset kuvasivat jotakin itselleen tärkeää kokemusta rohkeuden ja uskaltamisen näkökulmasta. Lasten kerronta näyttäytyi näissä hetkissä itseluottamusta kuvaavana tapahtumana. Lasten yhteistä kerrontaa leimasivat spontaani sanallinen leikittely, epäjärjestyksen rikkomat maailmat sekä median vaikutukset. Tämä tutkimus osoittaa, että kerronnallisten menetelmien hyödyntäminen lasten kanssa auttaa ymmärtämään paremmin heidän tapaansa kommunikoida ja muodostaa merkityksiä asioille.
Subject: childhood research
narrative research method
socio-cultural perspective
narrative method
lapsuudentutkimus
narratiivinen tutkimusmenetelmä
sosiokulttuurinen näkökulma
kerronnallisuus
Discipline: Education (Early Childhood)
Kasvatustiede (varhaiskasvatus)
Pedagogik


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
monter_m_gradu.pdf 1.060Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record