Maa- ja metsätalouden kuormittamien pintavesien haitta-aineseuranta Suomessa. Seurannan tulokset 2007–2012

Visa fullständig post



Permalänk

http://hdl.handle.net/10138/153152

Filer under denna titel

Totalt antal nerladdningar: Laddar...

Filer Storlek Format Granska
SYKEra_38_2014.pdf 9.764Mb PDF Granska/Öppna
Pestisidit_2007_2012.xlsx 6.434Mb Microsoft Excel Granska/Öppna
Titel: Maa- ja metsätalouden kuormittamien pintavesien haitta-aineseuranta Suomessa. Seurannan tulokset 2007–2012
Editor: Karjalainen, Anna K.; Siimes, Katri; Leppänen, Matti T.; Mannio, Jaakko
Utgivare: Suomen ympäristökeskus
Datum: 2014
Språk: fi
Tillhör serie: Suomen ympäristökeskuksen raportteja 38/2014
ISBN: 978-952-11-4401-1
ISSN: 1796-1726
Permanenta länken (URI): http://hdl.handle.net/10138/153152
Abstrakt: Tässä raportissa esitetään kasvinsuojeluaineiden seurantatulokset pintavesistä vuosina 2007–2012 ja happamien sulfaattimaiden pintavesien laadun ja metallipitoisuuksien seurantatulokset vuosina 2009–2012. Haitallisten aineiden seuranta on ollut osa maa- ja metsätalouden kuormituksen seurantaohjelmaa eli nk. ”MaaMet” -hanketta. Raportissa esitellään kasvinsuojeluaineseurannassa yleisesti havaitut aineet ja verrataan havaittuja pitoisuuksia ympäristönlaatunormeihin ja vastaaviin muihin vertailuarvoihin. Yhteensä vesistä havaittiin 68 eri ainetta, kun analysoituja aineita oli 201. Pitoisuudet olivat enimmäkseen alhaisia ja vain muutamia vertailuarvojen ylityksiä havaittiin. Vertailuarvojen ylityksistä kasvinsuojeluainekäyttöön liittyivät vain muutamat sulfonyyliureaherbisidit, joista vuoden 2008 jälkeen vain triasulfuronia on havaittu vertailuarvot ylittävinä pitoisuuksina. Seurannan avulla selvisi diuronin ja terbutryynin biosidikäytöstä johtuneet ympäristönlaatunormien ylitykset. Kun biosidikäyttö lopetettiin, diuronin ja terbutryynin pitoisuudet laskivat jokivedessä määritysrajan alle. Neljän aikanaan tuholaisten torjunta-aineena käytetyn aineen pitoisuudet ylittivät vertailuarvonsa yksittäisissä vesinäytteissä (endriini, alfa-endosulfaani, furatiokarbi ja malationi). Niiden päästölähteitä ei tunneta. Noin kolmasosasta vesinäytteitä ei havaittu yhtään analysoitua ainetta, mutta viidestä prosentista näytteitä havaittiin vähintään kymmentä eri ainetta. Vesien ekologinen tila oli hyvää huonompi niillä paikoilla, joilta havaittiin eniten aineita. Happamien sulfaattimaiden vaikutusalueilla havaittiin hapanta valuntaa ja vastaavasti kohonneita alumiinin, kadmiumin, koboltin, mangaanin, nikkelin, sinkin ja raudan pitoisuuksia suuressa osassa jokien ja jokisuistojen näytepisteissä. Kadmiumin ja nikkelin ympäristönlaatunormit ylittyivät useilla näytepaikoilla. Kahden muun laatunormiseurannassa olevan metallin lyijyn ja sinkin vertailuarvot eivät ylittyneet seuranta-aikana. Hapan valunta yhdessä maasta liuenneiden metallien kanssa heikentää vesien ekologista ja kemiallista tilaa happamien sulfaattimaiden alueella läntisessä Suomessa.
Beskrivning: Alkuperäisessä raportissa ollut virheellinen kuva (sivu 53, kuva 21) on korjattu julkaisemisen jälkeen. Liitteenä olevassa Excel-taulukossa on kasvinsuojeluaineiden näytekohtaiset pitoisuustulokset, joita ei voinut raportissa tilan puutteen vuoksi esittää. Taulukkomuodossa aineistoa on helppo suodattaa ja käsitellä edelleen. Taulukossa on otsikkorivin lisäksi 95456 tulosriviä eli kunkin vesinäytteen jokaisen analysoidun aineen tulos omalla rivillään. Sarakkeita on 13 ja lisätietoa merkinnöistä on annettu solussa O1.
Subject: kasvinsuojeluaineet
Subject (ysa): vesistöt
pintavesi
torjunta-aineet
ympäristömyrkyt
haitalliset aineet
maatalouskemikaalit
sulfaattimaat
metallit
vedenlaatu
vesistönkuormitus
seuranta


Detta dokument registreras i samling:

Visa fullständig post