Käsityömuistoja matkalaukussa : Käsityöaiheisen muistelulaukun kehittäminen vanhustyöhön.

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201505191003
Title: Käsityömuistoja matkalaukussa : Käsityöaiheisen muistelulaukun kehittäminen vanhustyöhön.
Author: Salovaara, Mari
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Department of Teacher Education
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2014
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201505191003
http://hdl.handle.net/10138/153174
Thesis level: master's thesis
Abstract: The research assignment of this development research is to develop a handicraft-themed reminiscence box for older adults. It was ordered by Dagny Bäckström's foundation. Reminiscence box is a collection of triggers, e.g. objects, sounds and scents. It is used in reminiscence work, a method used in eldercare. Reminiscing helps to maintain personal identity, accept the past and gain a feeling of integrity. Handicraft is a fruitful topic for reminiscing, because it has been an essential part of everyday life for older adults. There is evidence that handicraft promotes well-being by supporting positive self-image and self-esteem and also encourages social interaction and helps to maintain social and family ties. Handicraft objects can remind of these positive things. These aspects form the theoretical background for this research. Developing included designing a manuscript for a reminiscence event, planning the range of triggers for the box and also collecting them. Plans were introduced to the foundation during the process and based on feedback some changes and refinement were made. The actual research material was a video recording of a real user situation, an hour long reminiscence event in an elder care home. Specific analysis covered episodes, in which both reminiscing happens and some triggers are used. Reminiscing lines of these chosen episodes were analyzed: what kind of memories were revealed and what was the trigger. The purpose of the video was also to find things that need improvements or further developing. There were many ways to reminisce handicraft. Common reminiscence is recognizing and naming the objects and their use. Personal experiences were revealed in making descriptions, heightened with movement. Also some memories of important and beloved people were revived. The triggers worked well in arousing memories, especially objects one can use or try. Reminiscence is best advanced by conversation and hearing other's memories, but also the instructor of event has influence on what kind of memories are told. Some changes were made based on video. Mostly the changes concerned about how the instructor can better support reminiscing. Asking right kind of questions is fairly important. The reminiscence event has to be organized so that everybody can equally speak and are listened and heard. It is also important to support older adults own agency in the event. This research adds knowledge of reminiscence work. This can be useful when designing new services. Concerning craft science, especially intriguing is the embodied nature of reminiscence, e.g. reminiscing with movement. This could be studied further and made use of more in the future.Tämän kehittämistutkimuksen tutkimustehtävä on kehittää käsityöaiheinen muistelulaukku vanhustyöhön. Työn tilasi Dagny Bäckströmin säätiö. Muistelulaukku on kokoelma virikkeitä, esimerkiksi esineitä, tuoksuja ja ääniä. Sitä käytetään muistelutyössä, joka on työmenetelmä esimerkiksi vanhustyössä. Muistelun eduiksi ajatellaan identiteetin säilyttäminen, menneisyyden hyväksyminen sekä eheyden ja arvokkuuden kokemus. Käsityö on hyvä aihe muisteluun, sillä se on ollut tärkeä osa arkea ikääntyneiden elämässä. Tutkimusten mukaan käsityö edistää hyvinvointia tukemalla positiivista minäkuvaa ja itsetuntoa sekä edistää sosiaalisten suhteiden ylläpitoa ja yhdessäoloa. Käsityöesineisiin voi sitoutua näitä positiivisia asioita. Näistä näkökulmista koostuu tutkimuksen teoreettinen perusta. Kehittämistyö piti sisällään muistelupajan käsikirjoituksen sekä esineistön suunnittelun ja kokoamisen. Suunnitelmia esiteltiin prosessin aikana säätiölle, ja palautteen perusteella tehtiin tarkennuksia. Varsinainen tutkimusaineisto kerättiin videoimalla aito käyttötilanne, tunnin muistelupaja palvelutalossa. Tarkempaan analyysiin valittiin episodeja, joissa sekä muistellaan että käsitellään virikkeitä. Näistä episodeista analysoitiin muisteluketjuja: millaisia muistoja muistelijoille heräsi ja mistä ne heräsivät. Lisäksi videota tarkastelemalla pyrittiin löytämään kehityskohteita, jotta palvelua voi parantaa. Käsityötä muisteltiin monin tavoin. Yleistä muistelua oli esineiden ja niiden käyttötarkoituksen tunnistaminen ja nimeäminen. Muistelijoiden oma kokemus näkyy tekemisen kuvauksissa, joita korostettiin liikkeellä. Muistoja heräsi myös tärkeistä ihmisistä. Muistelun virittämisessä esineet toimivat hyvin. Tehokkaimmin muistelua kuljettaa toisten kertomat muistot ja keskustelu, mutta myös ohjaaja voi vaikuttaa kysymyksillään siihen, millaisia muistoja kerrotaan. Videon perusteella tehdyt muutokset liittyivät siihen, miten ohjaaja voi paremmin tukea muistelua. Tärkeää ovat oikeanlaiset kysymykset, toiminnan järjestäminen niin, että kaikki saavat äänensä kuuluviin ja muistelijoiden toimijuuden tukeminen. Tämä työ lisää ymmärrystä muistelusta, ja voi olla hyödyksi uusien palveluiden suunnittelussa. Erityisen kiintoisaa käsityötieteen kannalta on muistelun kehollinen ulottuvuus. Tätä voisi tulevaisuudessa hyödyntää vielä monipuolisemmin.
Subject: muistelu
käsityö
ikääntyneet
hyvinvointi
kehittämistutkimus
videotutkimus
Discipline: Craft Science
Käsityötiede
Slöjdvetenskap


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
mari_salovaara_pg_2014.pdf 2.260Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record