Huono-osaiset ja lähipiiriltä saatu apu

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201703273008
Title: Huono-osaiset ja lähipiiriltä saatu apu
Author: Pelkonen, Inka
Other contributor: Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiaalitieteiden laitos
University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Research
Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för socialvetenskaper
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2015
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201703273008
http://hdl.handle.net/10138/153303
Thesis level: master's thesis
Discipline: Social and Public Policy
Yhteiskuntapolitiikka
Samhällspolitik
Abstract: Ihmiset antavat läheisilleen runsaasti epävirallista apua kehittyneissä hyvinvointivaltioissa. Monien sosiaaliseen ja taloudelliseen tilanteeseen liittyvien tekijöiden on havaittu olevan yhteydessä yksilöiden läheisiltään saamaan epäviralliseen apuun. Sen sijaan siitä, miten useamman puutetekijän seurauksena syntyvä huono-osaisuus on yhteydessä epävirallisen avun saantiin, ei tietojeni mukaan ole tehty aiemmin tutkimusta. Tässä tutkielmassa tarkastellaan erityisesti sitä, saavatko useammasta puutetekijästä kärsivät nuoret aikuiset - eli tutkielman huono-osaiset - muita nuoria aikuisia enemmän vai vähemmän taloudellista tukea ja käytännön apua vanhemmiltaan, sisaruksiltaan ja ystäviltään. Tutkielmassa kysytään: mitkä tekijät ovat yhteydessä nuorten aikuisten saamaan käytännön apuun ja taloudelliseen tukeen? Poikkeaako huonoosaisten saama käytännön apu ja taloudellinen tuki muiden saamasta avusta? Tutkielman aineistona on Tilastokeskuksen Sukupolvien ketju -hankkeelle keväällä 2012 keräämä suomalaisia nuoria aikuisia edustava kyselylomakeaineisto (n=1753). Tutkielmassa selvitetään ensin koko aineiston vastaajien avun saantia ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä frekvenssijakaumien ja ristiintaulukoinnin avulla. Tulosten mukaan iältään nuoremmat ja ne, ketkä eivät ole liitossa, asuvat ilman puolisoa ja kärsivät heikosta taloudellisesta tilanteesta saavat muita enemmän taloudellista tukea vanhemmiltaan, sisaruksiltaan ja ystäviltään. Vanhemmilta ja ystäviltä saavat muita enemmän taloudellista tukea myös työttömät ja ystäviltä samoin vähän koulutetut ja huonon terveyden omaavat henkilöt. Käytännön apua saavat puolestaan muita enemmän iältään nuoremmat sekä ystäviltä ja sisaruksilta ne, ketkä eivät ole liitossa ja asuvat ilman puolisoa. Ystäviltä saavat lisäksi käytännön apua muita enemmän niin ikään työttömät. Etenkin ystävät näyttävät näin reagoivan useampiin eri puutetekijöihin kuin esimerkiksi vanhemmat, jotka antavat apua monesti kaikille. Tutkielman huono-osaisten vastaajien avun saantia tutkittaessa käytetään menetelmänä logistista regressioanalyysia. Huono-osaisiksi määritellään ne nuoret aikuiset, jotka kokevat puutetta samanaikaisesti vähintään kolmella tutkielman viidestä huono-osaisuusulottuvuudesta ja ovat täten tutkielman muita nuoria aikuisia suhteellisesti huonommassa asemassa. Tulokset osoittavat, että nämä huono-osaiset saavat muita todennäköisemmin taloudellista tukea niin vanhemmiltaan, sisaruksiltaan kuin ystäviltään. Erityisen selkeä ero on ystäviltä saatavassa taloudellisessa tuessa, jota huono-osaiset saavat selvästi muita todennäköisemmin. Sen sijaan käytännön apua huono-osaiset eivät saa muita todennäköisemmin keneltäkään avunantajataholta. Muita tekijöitä, jotka kasvattavat regressioanalyysin tulosten mukaan todennäköisyyttä saada apua, ovat taloudellisessa tuessa avun antajan oma hyvä taloudellinen tilanne ja hyvä terveys sekä käytännön avussa avun antajan hyvä terveys ja pieni maantieteellinen etäisyys. Lopuksi kyselyaineiston tuloksia syvennetään laadullisilla teemahaastatteluilla (n=7), jotka tuovat esiin huono-osaisten kokemuksia avun saannista. Haastatellut huono-osaiset on poimittu niistä kyselyaineiston vastaajista, jotka täyttävät tutkielmaan asetetun huono-osaisuuden kriteerin. Huono-osaisuudestaan huolimatta haastateltavat eivät itse halua profiloitua epävirallisen avun saajina tai tarvitsijoina. Sitä vastoin he korostavat itsenäistä pärjäämistään. Tästä huolimatta haastateltavat painottavat niin ikään ympärillään olevan turvaverkon tärkeyttä. Keskeisenä havaintona haastatteluaineiston analyyseissä on, että vaikka haastateltavat pyrkivät pärjäämään itse, saavat he myös monenlaista apua läheisiltään. Turvaverkon olemassaolo voi näin ollen muodostua ylipäätään yhdeksi ehdoksi itse pärjäämisen kokemiselle. Tutkielman tulosten mukaan apu näyttää usein menevän sen tarpeessa oleville. Huono-osaiset nuoret aikuiset saavat muita enemmän apua lähipiiriltään, mikä on tärkeää sekä yksittäisten ihmisten että yhteiskunnan kannalta. Muita huonommassa asemassa olevien ihmisten auttaminen parantaa huono-osaisten omaa tilannetta. Lisäksi huono-osaisille suunnattu apu voi parantaa yhteiskunnan yleistä hyvinvointia vähentäessään eriarvoisuutta ja kaventaessaan suhteellisia eroja. Toisaalta tutkielman tulokset nostavat esiin kysymyksen niiden huono-osaisten pärjäämisestä, joilla epävirallista apua ei ole saatavilla. Epävirallisen avun saamista tulisikin analysoida suhteessa julkisen avun rooliin. Hyvinvointivaltion tarjoaman toimeentuloturvan sekä palveluiden tulisi periaatteessa taata kaikille sen kansalaisille riittävä taloudellinen tuki ja jossain määrin myös käytännön apu. Tämä on kuitenkin suuri haaste nykyisessä tiukassa taloudellisessa tilanteessa ja Suomen väestön ikääntyessä. Uhkana on, että julkisen avun turvan ollessa riittämätöntä alkaa epävirallinen apu paikata sitä. Tällöin epävirallisesta avusta voi tulla nykyistä velvoittavampaa toimintaa. Tämä haastaa pohjoismaisen eetoksen julkisen vallan vastuusta ja kaikille tarjottavasta avusta sekä saattaa ajaa muita huono-osaisemmat erityisen tukalaan asemaan, sillä juuri he ovat eniten riippuvaisia sekä julkisesta että epävirallisesta avusta.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Pelkonen_Yhteiskuntapolitiikka.pdf 1.523Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record