Work characteristics, personal resources, and employee well-being: A longitudinal study among Finnish firefighters

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-261-526-8
Title: Work characteristics, personal resources, and employee well-being: A longitudinal study among Finnish firefighters
Author: Airila, Auli
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Studies
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: In today´s work life, employees are expected not only to be reasonably healthy, but also to be highly engaged and work efficiently. However, at the same time, the prevalence of mental health disorders and diseases of the musculoskeletal systems is high. Therefore, understanding and enhancing employee well-being as a whole is essential. This study examined the longitudinal effects of work characteristics, personal resources, and lifestyle on employee well-being by applying three theoretical frameworks Job Demands-Resources (JD-R) model, Conservation of Resources (COR) theory, and Broaden-and-Build (BaB) theory. Employee well-being was understood as a multidimensional construct covering affective, cognitive, and health-related components. The data was collected with questionnaires among Finnish firefighters during a 13-year period with three measurement points (i.e., 1996, 1999, and 2009). Two slightly different datasets were used in the four sub-studies (dataset 1: n = 403; dataset 2: n = 360). The study showed that a positive state of work engagement was significantly associated with work ability even after adjusting for various individual and work characteristics. Secondly, job and personal resources had long-term effects on work engagement, and consequently on work ability, thus expanding the potential positive outcomes of the motivational process included in the JD-R model. Thus, the dual role of work ability both as a predictor (i.e., health-related resource) that may foster engagement, and as an outcome of the motivational process was found. Moreover, this study showed that different developmental paths in positive (i.e., vigor) and negative (i.e., fatigue) affective states are possible and these paths differently predicted well-being. Although both vigor and fatigue were rather stable over time, some changes occurred over the 13-year follow-up period. The results suggest both the possibility and need to foster positive developmental paths in affective states in order to maintain and improve employee well-being. Similarly, different developmental paths in multisite musculoskeletal pain and depressive symptoms were observed, and changes over time proved to be possible. Job demands, job and personal resources as well as lifestyle were partly differently related to pain-depression trajectories. This needs to be acknowledged when planning interventions for preventing musculoskeletal pain and depressive symptoms. To conclude, the beneficial role of job resources and personal resources, and similarly the detrimental effects of job demands in explaining employee well-being were shown, and thus, proving further support for the assumptions of the JD-R model, COR theory, and BaB theory. Evidently, a motivated and energetic worker, who has a resourceful job and not too high mental and physical demands has better well-being than a co-worker who is less engaged and experiences a more unfavourable situation in terms of demands and resources. Moreover, a good level of self-esteem, an optimistic view of the future and healthy lifestyle habits may increase the likelihood of being healthy and happy. As such, work organizations have good opportunities to reinforce and maintain well-being of their employees, and consequently prevent ill-health and promote long work careers.Hyvä terveys ja työkyky eivät yksinään riitä muuttuvassa työelämässä, vaan työntekijöiden oletetaan olevan myös entistä sitoutuneempia ja motivoituneempia työhönsä. Samalla mielenterveysongelmat sekä tuki- ja liikuntaelinvaivat ovat yhä suurempia ongelmia työikäisillä. Siksi työntekijöiden hyvinvoinnin kokonaisvaltainen ymmärtäminen ja edistäminen ovat entistä tärkeämpiä. Tässä tutkimuksessa selvitettiin työhön liittyvien tekijöiden, yksilöllisten voimavarojen ja elintapojen yhteyttä työntekijöiden hyvinvointiin. Tutkimuksessa hyödynnettiin kolmea teoreettista viitekehystä: työn vaatimusten-työn voimavarojen (TV-TV) mallia, voimavarojen säilyttämisen teoriaa ja positiivisten tunteiden laajentumis- ja rakentumisteoriaa. Työntekijöiden hyvinvointi on tässä tutkimuksessa ymmärretty moniulotteisena kokonaisuutena, jossa otetaan huomioon hyvinvoinnin affektiiviset, kognitiiviset (kuten elämään tyytyväisyyteen) sekä terveyteen liittyvät osa-alueet. Tutkimusaineistona oli suomalaisille palomiehille tehty kyselytutkimus. Aineisto koottiin 13 vuoden aikana kolmella kyselyllä vuosina 1996, 1999 ja 2009. Tutkimuksen neljässä osatutkimuksessa käytettiin kahta pitkittäisasetelmaltaan hieman erilaista aineistoa (aineisto 1: n = 403; aineisto 2: n = 360). Tutkimus osoitti, että työn imu oli merkitsevästi yhteydessä työkykyyn senkin jälkeen, kun useat yksilöön ja työhön liittyvät tekijät oli vakioitu. Toinen tutkimuksen keskeinen havainto oli se, että TV-TV-mallin motivaatiopolkuun sisältyy terveyttä edistäviä ominaisuuksia. Toisin sanoen työhön ja yksilöön liittyvillä voimavaratekijöillä oli pitkän aikavälin vaikutuksia työn imuun, joka edelleen oli yhteydessä työkykyyn. Samalla työkyvyn kaksoisrooli sai tukea: työkyky on motivaatiopolulla sekä selittäjä (eli terveyteen liittyvä yksilön voimavara), joka edistää työn imua, että motivaatiopolun myönteinen terveyteen liittyvä lopputulema. Tutkimuksessa havaittiin, että erilaiset tarmokkuuden ja väsymyksen kehityspolut ovat mahdollisia. Myönteiset ja kielteiset mielialat osoittautuivat varsin pysyviksi, mutta joitakin muutoksiakin tapahtui 13 vuodessa. Tarmokkuuden ja väsymyksen erilaiset kehityspolut olivat myös eri tavalla yhteydessä hyvinvointiin. Lisäksi tutkimus osoitti, että tuki- ja liikuntaelinten kipuoireet ja masennusoireet voivat kehittyä eri tavoin. Myös työn vaatimukset, työhön ja yksilöön liittyvät voimavarat sekä elintapatekijät olivat eri tavalla yhteydessä erilaisiin kipu-masennus-kehityspolkuihin. Tämä on syytä huomioida, kun kipu- ja masennusoireita pyritään vähentämään. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että työn voimavarat, yksilön voimavarat ja työn vaatimukset vaikuttavat työntekijöiden hyvinvointiin pitkälläkin aikavälillä. Motivoitunut ja energinen työntekijä, jolla on useita voimavaroja sisältävä työ sekä kohtuulliset työn henkiset ja fyysiset vaatimukset, voi paremmin ja on terveempi kuin työntekijä, joka on vähemmän sitoutunut työhönsä ja jolla on epäsuotuisammat olosuhteet työn vaatimusten ja voimavarojen suhteen. Myös hyvä itsetunto, optimistinen suhtautuminen tulevaisuuteen sekä terveelliset elintavat voivat myötävaikuttaa työntekijän hyvinvointiin. Näihin tekijöihin myös työpaikat voivat vaikuttaa ja siten edistää työntekijöiden hyvinvointia ja myötävaikuttaa myös työurien pidentymiseen.
URI: URN:ISBN:978-952-261-526-8
http://hdl.handle.net/10138/153495
Date: 2015-03-20
Subject: sosiaalipsykologia
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
workchar.pdf 1.987Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record