Internet Connectivity Providers as Involuntary Copyright Enforcers : Blocking Websites in Particular

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-67874-6-6
Title: Internet Connectivity Providers as Involuntary Copyright Enforcers : Blocking Websites in Particular
Author: Savola, Pekka
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Law
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2015-04-10
Language: en
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-67874-6-6
http://hdl.handle.net/10138/153602
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: This article-based dissertation examines the involuntary role of Internet connectivity providers in copyright enforcement in the EU, and in particular injunctions ordering user-end providers to block access to websites facilitating infringement. The main method is doctrinal legal scholarship supplemented by a socio-legal study of legal policy, seeking answers to the why questions underlying the law. Copyright enforcement measures using providers include website blocking, disconnecting the website or the user, subscriber information disclosure, and notice or graduated response mechanisms. There are also dozens of other options for enforcement, and the IPR holder may select the optimal one(s). In international settings, this can be further optimised by the choice of jurisdiction, the applicable law, and characterisation of the infringement. These provide opportunities for gaming the system . Enforcement proceedings are problematic because typically only the copyright holder and possibly the provider are represented in court. Nobody is responsible for arguing for the users or website operators. The court should take their interests into account on its own motion. Unfortunately, many courts have not yet recognised this responsibility. Even this dual role as both the defender of unrepresented parties and judge is less than ideal and improvement is called for. All the enforcement mechanisms must be compatible with EU fundamental rights, as well as the national ones. A proportionality evaluation procedure is suggested, consisting of identifying the context, the interests of different parties, and applicable principles as well as formulating the evaluation criteria and applying them in a proportionality test. In the test, the legitimacy of the objective, suitability for the purpose, necessity and balancing need to be critically assessed. The underlying goal of copyright enforcement has implications for how the scale tilts. Ineffective enforcement mechanisms can be more easily accepted if the goal of symbolic, educational or politically motivated enforcement is deemed legitimate. However, if the goal is to decrease the impact of infringement, greater efficiency and economically quantifiable results may be required. A proportionate mechanism does not necessarily exist in any particular case. Current enforcement legislation is a product of heavy lobbying by the copyright industry. This has led to the legislators being inundated with copyright ideology and proprietarian bias. In consequence, the legislation fails to take the more general public policy interests and the rights of others into account adequately. The pressure is on rationalising rather than expanding the role of connectivity providers. This background context also calls for a critical approach to interpreting the law. Such an approach might help in achieving more rational and balanced justifications and conclusions.Tässä artikkelimuotoisessa väitöskirjassa tarkastellaan Internet-yhteydentarjoajille sälytettyä roolia tekijänoikeuden noudattamisen valvonnassa EU:n laajuisena ilmiönä. Erityisesti selvitetään verkkosivustojen estämistä (esimerkkinä The Pirate Bay). Ilmiötä tutkitaan lainopin ja oikeuspolitiikan näkökulmista. Erilaisia valvontakeinoja on runsaasti ja tekijänoikeuksien haltijat voivat valita niistä itselleen suotuisimmat. Suomessa mahdollisia ovat erityisesti Internet-yhteyden tilaajan yhteystietojen luovuttaminen ja keskeyttämismääräys, jota on käytetty sekä pääsyn estämiseen että käyttäjän yhteyden katkaisemiseen. Mahdollisuuksia muihinkin valvontakeinoihin on ollut valmisteilla. Kun tekijänoikeuden valvonta-asiaa käsitellään tuomioistuimessa, asetelma on ongelmallinen, koska kukaan ei varsinaisesti puolusta käyttäjien tai loukkaavaksi väitetyn sivuston ylläpitäjän oikeuksia tai perustele, miksi oikeudenhaltijan vaatimukset tulee hylätä. Tämä ei kuulu yhteydentarjoajan velvollisuuksiin, eikä se myöskään - ennakkotapauksia lukuun ottamatta - näin yleensä menettele. Tekijänoikeuden väitettyä loukkaajaa ei välttämättä tunneta tai sille ei tässä vaiheessa varata tilaisuutta tulla kuulluksi. Näin ollen tuomioistuimen tulee toimia sekä edustamattomien tahojen puolustajana (kyseenalaistajana) että tuomarina. Kyseenalaistajaroolia ei ole yleisesti vielä omaksuttu näissä asioissa. Niinpä tuomioistuin on määrännyt yhteydentarjoajaa luovuttamaan oikeudenhaltijoille muun muassa tilaajan yhteystiedot yksittäisen musiikkialbumin tai elokuvan jakamisen perusteella varsin löyhin perustein. Hakemuksia on tehty vuosittain satakunta, yhteensä yli 500 kappaletta, joista vain yksi on hylätty. Niin ikään yhtä tapausta lukuun ottamatta viidessä tapauksessa vertaisverkossa aineistoa saatavilla pitäneen käyttäjän Internet-yhteys katkaistiin käyttäjää kuulematta, vaikka toimenpide oli ilmeisen ylimitoitettu ja tarpeeton. Verkkoestomääräyksiä annettaessa tulisi kiinnittää huomiota varsinkin oikeasuhtaisuuden arvioimiseen. Tutkimuksessa esitetään kriteerejä, joiden valossa tätä voidaan konkretisoida. Suhteellisuutta arvioitaessa erityinen kysymys koskee verkkoestojen tarkoitusta. Jos tarkoitus on tekijänoikeusloukkausten vähentäminen, tulisi toimenpiteillä olla mitattavissa olevaa vaikutusta oikeudenhaltijoiden taloudellisten tappioiden vähenemiseen. Muuten estojen legitimiteetti on kyseenalainen. Oikeudenhaltijoiden tarkoitukseksi voidaan hahmottaa muitakin, paremmin sopivia syitä. Ensimmäinen on symbolinen tekijänoikeusvalvonta käyttäjien, omien viiteryhmien tai lainsäätäjien vakuuttamiseksi tai niihin vaikuttamiseksi. Toinen on yritys valistaa käyttäjiä lähteiden laittomuudesta. Kolmas on oikeuspoliittinen valtakamppailu vahvan tekijänoikeusideologian ylläpitämiseksi, omiin liiketoimintamalleihin kohdistuvien uudistamistarpeiden torjumiseksi ja kolmansien osapuolten vastuuttamiseksi tekijänoikeuden vastaisiin toimenpiteisiin niiden omalla kustannuksella. Jos jokin näistä syistä katsottaisiin hyväksyttäväksi, kevyemmätkin toimenpiteet voivat johtaa tarkoituksenmukaiseen lopputulokseen. Tällaisille tavoitteille ei kuitenkaan voi antaa kuin korkeintaan hyvin vähäistä merkitystä. Tekijänoikeuslainsäädäntö on tekijänoikeusteollisuuden vahvan vaikuttamisen seurausta, eikä se ota riittävästi huomioon yleisiä intressejä ja muiden tahojen, kuten käyttäjien, yhteydentarjoajien ja palveluntarjoajien, oikeuksia. Lainsäätäjät ja valmistelevat virkamiehet näyttävätkin tuudittautuneen tekijänoikeusideologiaan, jossa tekijänoikeuden suoja on alati laajeneva ja tekijänoikeutta on suojattava yhä vahvemmin keinoin. Olisi tarpeen herätä kriittiseen ja tietoon perustuvaan valmisteluun, jossa myös tasapainoisemmin kuullaan ja huomioidaan eri tahojen näkemyksiä.
Subject: oikeustiede
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
diss.pdf 4.084Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record