Other publications

 

Recent Submissions

  • Heikkilä, Martta; Vertanen, Annu (Taideyliopiston Kuvataideakatemia, 2021)
    Mitä on nykyinen taidegrafiikka ja millaista teoriaa se tarvitsee? Printed matters: merkitysten kerroksia -kirjan seitsemän kirjoittajaa pohtivat artikkeleissaan taidegrafiikan olomuotoja. Aiempina vuosisatoina graafisin menetelmin tuotettiin jäljennöksiä ja levitettiin kuvia. Vähitellen syntynyt moderni taidegrafiikka on puolestaan merkinnyt graafisten tekniikoiden kehitystä ja itsenäisen taidemuodon syntyä. Jäljentämisen rinnalla ja sijaan se perustuu nyt yhä moninaisempiin prosesseihin: heijastuksiin, toistoon vailla alkuperäistä mallia, kuvautumiseen ja vaikutelmien välittämiseen. On tullut aika kääntää katse ja tekemisen keskipiste kuvapinnan ulkopuolelle ja taiteen materiaalisuuteen: taidegrafiikan merkityksiin välinekeskeisyydestä luopumisen jälkeen, jolloin välineellä on yhä merkitystä.
  • Pekkilä, Sirke; Kaverma, Petri; Lampela, Kalle; Nisunen, Petteri; Ziegler, Denise (Taideyliopisto, 2021)
    Julkisen tilan taiteen tilasta. Puheenvuoroja julkisen taiteen konteksteista -julkaisu koostuu artikkeleista ja puheenvuoroista julkisesta taiteesta, sen ajankohtaisista ilmiöistä ja tulevaisuuden suunnista. Artikkelien kirjoittajat edustavat monipuolisesti julkisen taiteen eri aloja, rakentamista, kaupunki- ja aluesuunnittelua, taidekonsultointia ja taidepalvelujen tuottamista, mediataidetta, kokemuksellisen taiteen uusia muotoja sekä ympäristötaidetta ja julkisen taiteen pedagogiikkaa. Kirjan teemat: • Väliaikainen julkinen taide ja uudet teknologiat • Ympäristötaide ja pienet paikkakunnat • Hallinto, kuratointi ja kaupunkisuunnittelu • Kokemuksellisuus ja pedagogiikka • Julkisen taiteen polemiikki
  • Biesta, Gert (Taideyliopisto, 2020)
  • Annette Arlander, Mika Elo, Jack Faber, Kalle Hamm, Ido Hartogsohn, Lea Kantonen, Marte Kissling, Guy Königstein, Mohamed Sleiman Labat, Nir Nadler, Pekka Niskanen, Daniel Peltz, Naomi Rolef, Anna Shraer, Siiri Siltala, Amir Vudka, Yvette Watt. (The Academy of Fine Arts at the University of the Arts Helsinki, 2020)
    Featuring original artworks and writings of 34 prominent artists and researchers, ‘Eco Noir: A Companion for Precarious Times’ is a textual and visual collaborative exploration of interspecies relations in time of crisis. In light of the escalating climate emergency we are facing, with its immanent future extinctions, pandemic waves and their vast influence, ‘Eco Noir’ suggests new readings into the fragile and complex ways in which we inhabit and share our environment with other species. This expanded reader offers engaging meeting points formed by the tension and correlation between texts and visual artworks. It acts as a cartography for the cultural and artistic strategies we can suggest for emancipating our perception from viewing other species merely as subjects for politics of consumption or as objects of fascination. ‘Eco Noir’ shows how relations with other species correspond with ancient tales and rumours while offering new ways in which humans and animals can unite to create a contemporary common story.
  • Rastenberger, Anna-Kaisa; Sikking, Iris (Fw:Books, Amsterdam (with The Academy of Fine Arts, University of the Arts Helsinki, 2018)
    The publication Why Exhibit? Positions on Exhibiting Photographies offers a spectrum of views on how the myriad forms of exhibiting photographies can increase our understanding of how images operate today, as well as what they do to us when we interact with them. In theDigital Age, “photography” is best described withadjectives connoting a medium in constant flux: liquid, fluid, flexible, unstable. As such, there is no primary format for displaying photographs. However, with all of the medium’s formats, modes, and approaches, it is important to question how we see photographic images—and to ask why, by whom, and for what purposes the images were produced in the first place. By drawing upon the diverse perspectives of a group of curators, scholars, photographers, and artists based in the field of contemporary photography, this volume aims to provide a foundation for a wider discourse about exhibiting photographies in the twenty-first century. With essays from: Gigi Argyropoulou, Taco Hidde Bakker, Nicoló Degiorgis, Doris Gassert, Marko Karo, Kim Knoppers, Suvi Lehtinen, Tanvi Mishra, Niclas Östlind, Krzysztof Pijarski, Karolina Puchała-Rojek, Tuomo Rainio, Anna-Kaisa Rastenberger, Iris Sikking, Anna Tellgren, Lars Willumeit. And conversations with: Ahmed Alalousi, Lisa Barnard, Natasha Caruana, Mark Curran, Robert Knoth, Bettina Leidl, Marina Paulenka, Rune Peitersen, Susan Schuppli, Jules Spinatsch, Penelope Umbrico, Anni Wallenius.
  • Francois Bucher, Chto Delat, Lee Ellickson, Irmgard Emmelhainz, Mike Hoolboom, Gareth James, Nimetöna Nolla, Constanze Ruhm, David Rych, Gabriële Schleijpen, Amie Siegel, Jason Simon, Maija Timonen, Kari Yli-Annala, Florian Zeyfang. (The Academy of Fine Arts at the University of the Arts Helsinki, 2020)
    This publication is the late outcome of a small symposium that took place in 2013 at the subject area time and space arts at the Academy of Fine Arts at Uniarts Helsinki. It presented research and analysis of conceptual traces in Godard’s oeuvre and its relation to contemporary art practices. Beyond the invited contributors from this symposium, the project expanded into a larger collection of writings by contemporary artists and curators on Godardian references, influences and (re-)discoveries, centering around a particular phenomenon – what we call the “Godard Boomerang” is a set conceptual strategies deeply rooted in 20th century art cinema, propelling towards the future practices in moving image art. Gareth James, one of the contributors, reminds us that contemporary art still lacks some crucial pedagogy in this regard. In his text he asks, “what capacities might contemporary art need to possess in order to be capable of registering the objective historical achievements of Jean-Luc Godard?”So, why still Godard? A question we heard many times in the course of editing this book.And further: “Wouldn’t this be an appropriate moment in history to pass the torch?”Most likely there is no more torch to pass. If there is a thing to pass (a merit, a philosophy, an attitude), the questions would still remain: Passing it on to whom? To an individual? A collective? An entire movement? The latter would fit so much better into a time that has begun to successfully diversify and cross-reference contemporary thought, refusing to follow isolated key thinkers by de-magnetizing their rocky islands of ideology. Needless to mention, contemporary efforts to contest gender and geopolitical dominances also complicate any attempt to simply “return” to Godard.The recent chain of power shifts, uprisings, in the Middle East and Eastern Europe, migration movements from war-torn North African nations and armed conflicts all over the world have brought forth new moving-image practices many of which have drawn from Godard’s militant filmmaking period. In recent years, the latter has been rediscovered and analyzed more thoroughly than ever before. Almost a third of the contributions in this book are resonating with these efforts.Most of the texts were written in the time right before Godard himself turned to the precise topics of the aforementioned research. His most recent works, Adieu Au Language and especially Le Livre d’Images return to precisely topics of his Militant Cinema period. A distinct divide between two opposing groups of Godard scholarship has therefore become more apparent – those who praised Godard’s narrative filmmaking and those who are solely interested in his documentaries and collage essay films. However, this collection of writing does not belong to either of them. The authors working from the perspective as artists that always relate the given topics to their own practice. This reflection through a separate faculty enables a triangulations, by entering in further dialogues with other Others, which, in this case are: Edward Said, Jorge Luis Borges, Guillermo Gomez-Peña, Hito Steyerl, Eija-Liisa Ahtila , FEMEN, Birgit Hein, Laura Mulvey, Peter Wollen, Kaja Silverman and Harun Farocki.
  • Hänninen, Soila; Koski-Vähälä, Sari; Lindfors, Ninu; Vuorinen, Anna-Kaisa; Ziegler, Denise (Taideyliopisto, 2020)
    Tässä tutkimuksessa kerättiin tietoa Mediakuutio -projektin teosten tuotannollisista rakenteista ja reunaehdoista sekä pohdittiin tarvittavaa asiantuntijuutta ja välittäjyyttä taiteilijoiden ja järjestäjien näkökulmasta. Tutkimus on tehty eri taiteenalan ammattilaisten näkökulmia hyödyntäen. Tutkimuksessa käytettiin tiedonhankintaan puolistrukturoituja haastatteluja, osallistavaa yleisötyöpajaa ja palautekyselyä. Kevään 2020 Koronapandemia on vaikuttanut kaikkien osapuolten aikatauluihin. Kuutio julkisena tilana, Keskustakirjasto Oodissa, nähtiin kutsuvana konseptina media-taiteelle ja esitysalustana, joka poikkeaa “valkoisen kuution” perinteestä. Taiteilijoille järjestetty työpaja koettiin hyväksi tavaksi hahmottaa ja sisäistää uutta teknologiaa ja esittämisen tapaa. Huolta aiheutti taiteilijan palkkion suuntautuminen suoraan teknisen avun, eli koodausasiantuntijan palkkaukseen. Projektin kipupisteenä oli myös Kuution toimimaton tekniikka, jonka vuoksi teosten työstäminen jäi ”kuvittelun tasolle”. Odotus oli, että Kuutio-tilassa yleisö voi kokea kokonaisvaltaisia, tunteita herättäviä teoksia. Järjestäjät näkivät, että immersiiviset teokset toimivat yleisölle polkuna nykyilmiöiden äärelle. Joonas Hyvösen teoksen yhteyteen suunniteltiin yleisötyöpaja, joka herättäisi osallistujia pohtimaan kommunikaatiota ja kohtaamista osallistavan taiteen, draaman ja performanssin keinoin. Ami Lindholmin teoksen suunnitteluun yleisöä osallistavassa tapahtumakokonaisuudessa kartoitettiin vauvaperheiden kokemuksia siitä, mikä arjessa uuvuttaa ja antaa voimaa. Yleisön osallistumista havainnoitiin palautekyselyn avulla. Järjestävällä taholla oli suuri tahtotila, sitoutuneisuus ja halu auttaa teosten toteutuksessa. Ajan puute aiheutti kuitenkin turhautumista ja voimattomuutta. Huomautettiin myös, että välittäjyydestä opitaan jatkuvasti. On kiinnitettävä huomiota esimerkiksi Oodin henkilökunnan välittäjäosaamiseen ja osaamisen koordinoimiseen ja päivitettävä sitä. Tärkeänä huomiona nousi esiin, että välittäjyyteen sisältyy jatkuvuus. Välittäjyys ei ole hetkellinen ilmiö. Mediakuutio on Taiteen edistämiskeskuksen hanke. Haastatteluissa kävi ilmi, että uutta teknologiaa hyödyntävissä projekteissa täydennyskoulutukselle on suuri tarve. Heräsi kysymys, mikä taho vastaa tulevaisuudessa vastaavien projektien ja niiden rahoituksen järjestämisestä. Yhteistyö eri osapuolten kesken ja projektin kollektiivinen kehittäminen ovat avainasemassa.
  • Unknown author (Taideyliopiston kirjasto, 2018)
    The Academy of Fine Arts hosts artist Lars-Gunnar Nordström’s (1924-2014) special collection of books. Due to the extent of the collection only part of the titles are searchable in Uniarts Helsinki’s Finna service Arsca. The books are listed in this pdf.
  • Unknown author (Taideyliopiston kirjasto, 2010)
    List of sheet music publications in Sibelius Academy Library's museum collection. Collection holds sheet music publications of historic significance.
  • Unknown author (Taideyliopiston kirjasto, 2010)
    List of books in Sibelius Academy Library's museum collection. Collection holds publications of historic significance.
  • Unknown author (Taideyliopiston kirjasto, 2006)
    Simananniemi Manor music collection in Sibelius Academy Library includes hand­written and printed sheet music from the 18th century onwards. Hand­written sheets have been digitised and are available on Doria. Printed music has been listed in this catalogue.
  • Poroila, Heikki (Taideyliopiston kirjasto, 2018)
    A list of Erkki Melartin's sheet music manuscripts in Sibelius Academy Library. Nearly everything has been digitized and is available in Doria.
  • Unknown author (Taideyliopiston kirjasto, 2020)
    A list of sheet music manuscripts in Sibelius Academy Library. They are listed according to the composer. A separate list is available of Erkki Melartin’s manuscripts. Scores marked with an asterisk (*) are scanned and are available in Doria.
  • Ziegler, Denise (Taideyliopiston Kuvataideakatemia / Academy of Fine Arts, University of the Arts Helsinki, 2019)
    I Experience as I Experiment – I Experiment as I Experience brings together thoughts on the origin of an artwork and on the need for making it. In the 17 texts in this collection, the authors discuss how (or why) their artworks relate to their artistic re- search practice, and what roles experience and experimentality play in their artistic research. The texts address these issues by investigating both momentary experiences (elämykset, Erlebnisse) and experience as something accumulated over time (kokemus, Erfahrung) in the context of the everyday work of artists involved in art making, artistic research and teaching at the university level. The artworks associated with the texts are on show in the Exhibition Laboratory gallery (Academy of Fine Arts, Uniarts Helsinki) from 27.11.–11.12.2019 and the texts and the works are both discussed by the artist researchers on 10 December 2019 at the KuvA research Days conference. I Experience as I Experiment – I Experiment as I Experience is an attempt to elucidate and communicate different strategies of implementing artistic research in 2019. The focus is on research in experience that is conducted through artistic practice. Experience-related issues are experimentally aggregated, collected, repositioned, restaged, linked and relinked. The empty pages between the chapters of this book are left there for you, dear reader, to make notes of thoughts or sketches of the artworks in the exhibition. If you get this book only after the exhibition, you can imagine the works and experience perhaps something of them through the texts. In any case, it is you who bring together the artworks and the texts.
  • Elo, Mika; Kantonen, Lea; Kaverma, Petri (Taideyliopiston Kuvataideakatemia / Academy of Fine Arts, University of the Arts Helsinki, 2019)
    Etappeja juhlistaa Kuvataideakatemian tohtoriohjelman historian kahtakymmentä ensimmäistä vuotta. Kirja on tämänhetkisen toimintamme keskeltä käsin koostettu tilannekuva, joka antaa vihiä tohtoriohjelman moninaisuudesta. Waypoints celebrates the first 20 years of the doctoral programme at the Finnish Academy of Fine Arts. The book is a snapshot taken in the midst of our current activities, and it aims to give an impression of the rich diversity of our programme.
  • Feehily, Fergus; Suutari, Inkeri; Demozay, Annie May; Winters, Terry; Long, Declan; Paavilainen, Kukka; Hutchison, John (Academy of Fine Arts of the University of the Arts Helsinki, 2018)
    Constellations is a book that came out of two preceding projects, both curated by Fergus Feehily—Professor of painting at the Academy of the Arts, Helsinki—at Exhibition Laboratory in the winter of 2017, the exhibition of the same name and Conversations in Light and Dark, a two-day conversation series. These projects featured artists and thinkers from all over the world, Alex Olson from Los Angeles, Terry Winters, from New York, the Japanese artist Yuki Okumura, Helsinki based artist Petri Ala-Maunus and Declan Long from Dublin, to mention just a few. Both projects featured significant involvement of students from the academy, as exhibitors, writers, participants in the conversations and curatorially. The book forms a collective art work, where the visual and written word for equal parts. Constellations features texts by Declan Long, Fergus Feehily, Annie May Demozay, John Hutchinson and Kukka Paavilainen all dealing differently with ideas in and around painting, in addition here is a unique visual representation of Terry Winters' presentation for Conversations in Light and Dark. The section Correspondence, features pages given over to artists, writers and students of the academy. They were invited to respond to the idea of painting, these responses are varied, text, photographs, notebook pages, poetry and more.
  • Elfving, Taru; Kokko, Irmeli; Gielen, Pascal (Valiz (Amsterdam), 2019)
    Artist residencies provide space, time, and concentration for making art, doing research and for reflection. Residencies are crucial nodes in international circulation and career development, but also invaluable infrastructures for critical thinking and artistic experimentation, cross-cultural collaboration, interdisciplinary knowledge production, and site-specific research. The globalization process and the demands of the creative economy have had an impact on artist residencies. Ecological and geopolitical urgencies are now also affecting them more and more. In response, many residencies today actively search for more sustainable alternatives than the current neoliberal condition allows for artistic practice. With a range of critical insights from the field of residencies, this book asks what the present role of artist residencies is in relation to artists and the art ecosystem amid transformations in society.
  • Laininen, Henna (Taideyliopiston Kuvataideakatemia, 2018)
    Tämä julkaisu Taiteen metsittymisestä – Harjoitteita jälkifossiilisiin oloihin on ensimmäinen suomenkielinen, jälkifossiiliseen ajatteluun liittyvä taiteellisten käytäntöjen antologia. Julkaisu on syntynyt Mustarinda-talolla syyskuussa 2017 pidetyn Taidetta luonnon ehdoilla? -symposiumin pohjalta. Julkaisussa symposiumin taiteilijat esittelevät Paljakanvaaralla syntyneitä taiteellisia kokeilujaan ja niiden myötä avautuvaa ajattelua. Symposiumin järjestivät Taideyliopiston Kuvataideakatemian tohtoriopiskelijat kuvataiteilija ja tutkija Markus Tuormaa sekä kuvataiteilija ja tutkija Henna Laininen. Järjestäjien lisäksi symposiumiin osallistuivat esitystaiteilija ja tutkija Saara Hannula, ympäristötaiteilija Timo P. Vartiainen ja kuvataiteilija Isla Peura. Ympäristötuhon aikakaudella ekologiset kysymykset ovat nykytaiteessa yhä keskeisempiä: monet taiteilijat pohtivat työskentelynsä energiapohjaa, materiaaleja sekä suhdetta ei-inhimilliseen. Erityisesti meitä kiinnosti, miten meneillään oleva siirtymä kohti jälkifossiilisia oloja näkyy taiteilijoiden työskentelyssä. Minkälaisia taiteen käytäntöjä alkaa syntyä, ja miten siirtymä vaikuttaa yksilön kokemukseen? Onko jälkifossiilisia oloja varten mahdollista harjoitella? Jälkifossiilisuudella tarkoitamme tässä yhteydessä asteittaista ja hidasta siirtymävaihetta fossiilienergialle perustuvasta elämänmuodosta kohti fossiilienergian vähittäisen ehtymisen myötä syntyviä, toistaiseksi tuntemattomia oloja. Käytettävissä tai helposti saatavilla olevan öljyn määrä vähenee, ja öljyn hyötysuhde eli EROEI laskee. Koska jälkifossiilisuudesta ei juurikaan ole (jälki)teollisissa yhteiskunnissa käytännön kokemusta, on jälkifossiilisuuskin moniulotteinen ja pääosin spekulatiivinen ajatusrakennelma. Kun taiteilija joutuu kyseenalaistamaan nykyisten taideinstituutioiden fossiilipohjaiset rakenteet ja kysymään myös oman työnsä mielekkyyttä, voi tapahtua metsittymistä. Tässä julkaisussa pohdimme myös, voisiko taiteen metsittymisellä kuvailla niitä monimuotoisia prosesseja, joissa ei-inhimilliset ja materiaaliset olosuhteet nousevat taiteellisen työskentelyn keskiöön ja joiden seurauksena taiteen alue muuttuu. Henna Laininen kirjoittaa julkaisun johdantoluvussa metsittymiseen liittyvistä ajatuksistamme – mitä metsittyminen mahdollistaa, ja mitä vaaroja siinä piilee? Saara Hannula käsittelee tekstissään (esitys)taiteelle ominaisia rajaamisen, kehystämisen ja esityksellistämisen käytäntöjä sekä niiden vaikutusta metsän kokemukseen. Markus Tuormaa tunnustelee osallisen ja kuvallisen maisemasuhteen eroa sekä vertailee fossiilienergialla tapahtuvan liikkumisen ja ei-teollisen liikkumisen vaikutusta maisemakokemukseemme. Kävelty matka avautuu aisteille eri tavoin, kun eristävät kumisaappaat vaihtaa maiseman omista materiaaleista valmistettuihin tuohivirsuihin. Isla Peura tutkii tekstissään luopumista ja luopumisen rituaaleja osana siirtymää kohti jälkifossiilisia oloja. Miten valokuvaamisesta luopuva valokuvataiteilija kohtaa pimeyden oleskellessaan ilman keinovaloa öisessä metsässä? Timo P. Vartiaisen työskentelyssä keräily ja esteettinen kokemus kietoutuvat yhteen. Luonnonantimien kerääminen turvaa selviytymistä mutta tarjoaa samalla nautintoja kaikille aisteille. Yhteisillä retkillä ahkerasti harjoitetut taidot säilyvät ja välittyvät nuoremmalle sukupolvelle. Henna Laininen tutkii toisessa tekstissään, miten kasvin kanssa kirjoittaminen tai sen mahdottomuus vaikuttaa kieleen ja kirjoittajaan.