Royal Image and Political Thinking in the Letters of Assurbanipal

Näytä kaikki kuvailutiedot

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-0973-6
Julkaisun nimi: Royal Image and Political Thinking in the Letters of Assurbanipal
Tekijä: Ito, Sanae
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta, maailman kulttuurien laitos
Opinnäytteen taso: Väitöskirja (monografia)
Tiivistelmä: Assurbanipal, the last great king of the Assyrian Empire (934-609 BC), ruled from 668 BC until at least 630 BC. He had to spend four years suppressing a revolt by ama - umu-ukīn, his older brother and the king of Babylon (667-648 BC), but his reign was much longer than his predecessors and he controlled almost all the area of the Ancient Near East. One of the essential bodies of research material on his reign is his correspondence, which has never before been studied in detail because much of it has been published in cuneiform copies only. His extant correspondence consists of 359 letters: 72 letters from him (the so-called royal letters) and 287 letters to him. Royal letters are particularly rare in the Assyrian correspondence and Assurbanipal s royal letters outnumber those of his predecessors, hence this dissertation focuses on them. The letters deal with political, military, and diplomatic matters through the king s point of view and in his words. The aim of this research has been to find out what image of himself Assurbanipal tried to convey in his letters and how he utilized the image in order to further Assyrian policies. The dissertation uses philological method and also takes advantage of the electronic database of the Neo-Assyrian Text Corpus Project (Helsinki), which contains the majority of texts of the Neo-Assyrian period in transliteration. Most of Assurbanipal s royal letters were written during the revolt and its aftermath, and sent to Babylonia, Elam, and the Sealand, which were deeply involved in the revolt. Since the most common recipients of the missives were citizens, Assurbanipal clearly considered it particularly important to address the population at large when the revolt shook the foundation of the empire. As the royal letters originate in the state archives in the capital of Assyria, Nineveh, most of them are archival copies or drafts. Two languages and two scripts (Neo-Assyrian, Neo-Babylonian) were used in them, but the drafts would have first been drawn up in Neo-Assyrian, and later translated into Neo-Babylonian, perhaps first in Assyrian script and only later in Babylonian script. Assurbanipal had dialogue with both adversaries and adherents, emphasized the favours he had done, and described himself as a benevolent and merciful king who was capable of establishing justice, peace, and equality in the realm. He involved Nippur and Uruk in Assyrian military activities against rebels and settled a sibling rivalry between the governor of Ur and his predecessor. He continued a conciliatory policy towards Babylon even during the revolt in order to resolve the conflict peacefully. He tried to incorporate foreign countries into Assyrian control by treaties and sometimes exerted direct pressure on them with thinly veiled threats. Some countries came under Assyrian rule at their own initiative in order to acquire military and political gains from Assyria. Throughout the royal letters, he stressed his devotion to the gods and their support for his rule. Especially A ur, supreme god of Assyria, was an important figure in the letters.Assurbanipal, Assyrian kuningaskunnan (934-606 eaa.) viimeinen suuri kuningas, hallitsi vuodesta 668 eaa. ainakin vuoteen 630 eaa. asti. Hän joutui käyttämään neljä vuotta kukistaakseen isoveljensä ja Babylonian (667-648 eaa.) kuninkaan ama - umu-ukīnin johtaman kapinan, mutta Assurbanipalin valtakausi oli silti pidempi kuin hänen edeltäjiensä ja hän hallitsi lähes koko muinaisen Lähi-idän aluetta. Yksi olennaisimmista Assurbanipalin hallintokauden tutkimusmateriaalikokoelmista on hänen kirjeenvaihtonsa. Kirjeenvaihtoa ei kuitenkaan aiemmin ole tutkittu yksityiskohtaisesti, koska se on pääosin julkaistu vain savitaulujen piirroksina. Assurbanipalin säilynyt kirjeenvaihto koostuu 359 kirjeestä: 72 hänen kirjoittamastaan kirjeestä (nk. kuninkaalliset kirjeet) ja 287 hänelle osoitetusta kirjeestä. Kuninkaalliset kirjeet ovat assyrialaisessa kirjeenvaihdossa erityisen harvinaisia. Tässä väitöstyössä keskitytään Assurbanipalin kuninkaallisiin kirjeisiin, sillä niitä on määrällisesti enemmän kuin hänen edeltäjillään. Kirjeet käsittelevät poliittisia, sotilaallisia ja diplomaattisia asioita Assurbanipalin näkökulmasta ja hänen omilla sanoillaan. Tämän tutkimuksen päämääränä on ollut selvittää, millaisen kuvan Assurbanipal halusi kirjeissään itsestään antaa sekä kuinka hän käytti tätä kuvaa edistääkseen Assyrian päämääriä. Väitöstyössä käytetään filologisia menetelmiä ja hyödynnetään Neo-Assyrian Text Corpus -projektin (Helsinki) elektronista tietokantaa, joka sisältää translitteroituna suurimman osan uusassyrialaisen kauden teksteistä. Suurin osa Assurbanipalin kuninkaallisista kirjeistä kirjoitettiin kapinan aikana ja sen jälkimainingeissa ja lähetettiin alueille, jotka olivat osallisina kapinassa (Babylonia, Elam ja Merimaa). Kapinan ravistellessa kuningaskunnan perustuksia Assurbanipal piti erityisen tärkeänä osoittaa kirjeet yleisesti kansalaisille. Koska kirjeet ovat peräisin Assyrian pääkaupungissa sijainneesta valtionarkistosta, useimmat niistä ovat arkistokopioita tai luonnoksia. Kirjeissä käytettiin kahta kieltä ja kirjoitustapaa (uusassyria ja uusbabylonia). Luonnokset laadittiin uusassyriaksi ja käännettiin sitten uusbabyloniaksi, todennäköisesti ensin assyrialaisella kirjoitustavalla ja vasta sitten babylonialaisella kirjoitustavalla. Assurbanipal kävi dialogia sekä vastustajiensa että kannattajiensa kanssa, korosti vastaanottajalle tekemiään palveluksia ja kuvasi itsensä hyväntahtoisena ja armeliaana kuninkaana, joka kykeni luomaan valtakuntaan oikeutta, rauhaa ja tasa-arvoa. Hän sai Nippurin ja Urukin osallistumaan sotilastoimiin kapinallisia vastaan ja sovitteli Urin hallitsijan ja hänen edeltäjänsä välillä vallinneen veljesten välisen kiistan. Hän jatkoi sovittelevaa politiikkaa Babylonia kohtaan myös kapinan aikana ratkaistakseen konfliktin rauhanomaisesti. Hän pyrki liittämään ulkovaltoja Assyrian alaisuuteen valtiosopimusten avulla ja joskus painosti valtioita ohuelti peitetyin uhkauksin. Jotkin valtiot siirtyivät Assyrian alaisuuteen omasta aloitteestaan saavuttaakseen poliittista ja sotilaallista hyötyä Assyrialta. Kaikissa kuninkaallisissa kirjeissä Assurbanipal korosti omistautumistaan jumalille ja heidän tukeaan hänelle. Erityisesti Aššur, Assyrian ylijumala, oli tärkeä jumaluus kirjeissä.
URI: URN:ISBN:978-951-51-0973-6
http://hdl.handle.net/10138/153821
Päiväys: 2015-04-15
Avainsanat: assyriology
Tekijänoikeustiedot: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Tiedostot

Latausmäärä yhteensä: Ladataan...

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä
royalima.pdf 1.477MB PDF Avaa tiedosto

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot