Abuse and fatal poisonings involving prescription opioids : Revelations from postmortem toxicology

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-0970-5
Title: Abuse and fatal poisonings involving prescription opioids : Revelations from postmortem toxicology
Author: Häkkinen, Margareeta
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Medicine, Hjelt Institute, Department of Forensic Medicine
University of Helsinki, Faculty of Medicine, Department of Psychiatry
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Belongs to series: URN:ISSN:2342-317X
Abstract: Opioids are the most important drugs causing fatal poisonings. Determining whether an opioid death was poisoning may, however, be difficult even if involving appropriate toxicological laboratory investigation. Apart from heroin, little statistically significant data-analysis is available for interpretation of blood concentrations of opioids from various types of post-mortem cases. Tolerance, route of administration, and delay of death after drug administration all influence postmortem drug concentrations. In this thesis, quantitative blood concentration data extracted from the high-quality Finnish postmortem toxicology database was the investigative tool to overcome this problem. Opioid deaths typically involve drug abuse, and suspected drug-abuser deaths must, by Finnish law, undergo medico-legal examination. Medico-legal autopsy in these cases includes comprehensive drug screening and, based on its results, more specific drug quantification. This thesis combined concentration data stored in the postmortem toxicology database with information from death certificates issued by forensic pathologists to allow statistical comparisons between drug poisonings and other deaths, as well as between drug abusers and other users. Concentration data mainly involved drug concentrations in postmortem femoral blood, but drug concentrations in urine and parent drug/metabolite concentration ratios also allowed assessment of buprenorphine, codeine, and tramadol deaths. Opioid poisonings proved to be mainly unintentional polydrug poisonings, regularly involving benzodiazepines, gabapentinoids, and other psycholeptics. Buprenorphine and methadone blood concentrations in fatal poisonings remained within their therapeutic ranges, and these two opioids involved mostly abuse. Concentrations of the weak opioids tramadol and codeine were above their therapeutic ranges both in abuser cases and in fatal poisonings. Tramadol abuse was common but abuse of oxycodone, fentanyl, and codeine was rather low compared to their therapeutic use. Abuse of the gabapentinoids pregabalin and gabapentin was strongly associated with opioid abuse, and compared to gabapentin abuse, pregabalin abuse was proportionally more frequent. To prevent parenteral buprenorphine abuse, opioid maintenance treatment applied a combination product of buprenorphine-naloxone. This combination product is, however, abused as well, and monitoring its abuse is challenging. In this study, urine samples collected from living patients at different phases of opioid maintenance treatment supplemented the postmortem data. Based on the criteria established with these patients, combined with postmortem data and proper background information, a urine concentration limit was estimated for suspected parenteral abuse of the buprenorphine-naloxone product in postmortem cases. Deaths and fatal poisonings due to parenteral buprenorphine-naloxone abuse occurred frequently, and abuse of the combination product was proportionally even more fatal than was abuse of buprenorphine. The results of this study will assist in medico-legal cause-of-death investigations through providing quantitative reference concentrations for the interpretation of opioid-related deaths. Further, estimating the proportion attributable to prescription opioid abuse compared to that of other opioid use and creating abuser profiles for various opioids can promote public health through proper drug policy. In a clinical context, results may be helpful in evaluating possible drug abuse and compliance among prescription-drug users. Detecting abuse of these important yet addictive medications is vital in promoting welfare and drug safety.Opioidit ovat Suomessa tärkein myrkytyskuolemia aiheuttava lääkeaineryhmä. Opioidikuolemat liittyvät tyypillisesti aineiden väärinkäyttöön huumaustarkoituksessa. Epäillyille huumeiden käyttäjille tehdään Suomessa oikeuslääketieteellinen kuolemansyynselvitys, johon kuuluu lääkeaineiden ja huumeiden määritys kattavilla laboratoriomenetelmillä. Tässä väitöskirjassa selvitettiin vainajista mitattujen opioidipitoisuuksien merkitystä kuolemantapausten tulkinnassa yhdistämällä pitoisuusmittausten tulokset oikeuslääketieteellisten asiakirjojen tapaustietoihin. Opioidien aiheuttamia myrkytyskuolemia verrattiin muihin kuolemiin kuin myrkytyksiin, ja opioidien väärinkäyttöön liittyviä kuolemia verrattiin niihin kuolemiin, joissa ei ollut epäilyä aineiden huumekäytöstä. Kuolemaan johtaneet opioidimyrkytykset olivat pääosin tapaturmaisia useiden aineiden aiheuttamia sekamyrkytyksiä, joissa oli mukana bentsodiatsepiineja, gabapentinoideja ja muita keskushermostoon rauhoittavasti vaikuttavia lääkeaineita. Buprenorfiini- ja metadonilöydökset liittyivät vahvasti aineiden päihdekäyttöön, ja näiden aineiden kuolemanjälkeiset pitoisuudet veressä olivat myrkytyksissäkin pääasiassa ns. hoidollisella viitealueella antoreitin ollessa määräävämpi tekijä. Heikkojen opioidien tramadolin ja kodeiinin pitoisuudet veressä olivat viitealueen yläpuolella sekä väärinkäyttötapauksissa että myrkytyksissä. Tramadolin päihdekäyttö oli yleistä, mutta oksikodonin, fentanyylin ja kodeiinin päihdekäyttö oli vähäisempää. Pregabaliinin ja gabapentiinin väärinkäyttö liittyi vahvasti opioidien päihdekäyttöön. Buprenorfiini on Suomessa yleisin huumeena käytetty opioidi, mutta se on myös opioidiriippuvaisten korvaushoitolääke. Väärinkäytön ehkäisemiseksi buprenorfiinihoidossa käytetään pääasiassa naloksonin ja buprenorfiinin yhdistelmävalmistetta. Tämän valmisteen päihdekäyttöä tutkittiin mittaamalla korvaushoitopotilaitten virtsanäytteiden buprenorfiini- ja naloksonipitoisuuksia. Mittausten ja taustatietojen perusteella kehitettiin virtsan naloksonipitoisuuteen perustuvat tunnusmerkit, joiden avulla pyrittiin erottamaan yhdistelmävalmisteen asianmukainen käyttö suonensisäisestä väärinkäytöstä. Yhdistelmävalmisteen väärinkäyttöä todettiin useissa kuolemantapauksissa, ja se osoittautui jopa vaarallisemmaksi kuin pelkän buprenorfiinin väärinkäyttö. Tässä väitöskirjassa tutkittiin laajaan aineistoon perustuen kuolemanjälkeisiä opioidipitoisuuksia ja kehitettiin tunnusmerkkejä, joita voidaan hyödyntää oikeuslääketieteessä kuolinsyyn määrityksessä. Kliinisessä potilastyössä tuloksista on hyötyä opioidien käyttäjien turvallisen lääkehoidon edistämisessä, kun tiedetään, minkälaisia erityispiirteitä päihdekäyttöön liittyy ja kuinka sitä voidaan laboratoriomenetelmin tutkia. Lääkkeiden väärinkäytön tunteminen on tärkeää sekä lääketurvallisuuden että väestön terveyden edistämisessä.
URI: URN:ISBN:978-951-51-0970-5
http://hdl.handle.net/10138/153825
Date: 2015-04-24
Subject: oikeuslääketiede
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abuseand.pdf 1.010Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record