Römisches Recht auf Griechisch : Prolegomena zu einer linguistischen Untersuchung der Zusammensetzung und Semantik des byzantinischen prozessrechtlichen Wortschatzes

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-0949-1
Title: Römisches Recht auf Griechisch : Prolegomena zu einer linguistischen Untersuchung der Zusammensetzung und Semantik des byzantinischen prozessrechtlichen Wortschatzes
Author: Buchholz, Matias
Contributor organization: University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of World Cultures
Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta, maailman kulttuurien laitos
Helsingfors universitet, humanistiska fakulteten, institutionen för världens kulturer
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2015-04-17
Language: de
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-0949-1
http://hdl.handle.net/10138/153886
Thesis level: Doctoral dissertation (monograph)
Abstract: The aim of the present work (Roman Law in Greek: Prolegomena to a Linguistic Study of the Composition and Semantics of the Byzantine Vocabulary of Procedural Law) is to study the composition and semantics of Byzantine Greek legal vocabulary, especially that related to procedural law, from the perspective of the Latin influence on Greek. The work is based on a contact-linguistic and semantic analysis of the occurrences of a number of relevant expressions in the primary sources (not only technical terms in the narrowest sense, but also polysemous words). These occurrences have been mainly extracted from the databases TLG (literary sources), PHI (inscriptions) and DDbDP (papyri). The work is not an exhaustive treatment of all relevant words. Instead, by focusing on a selection of examples and on methodological questions, it tries to open a new perspective on Byzantine legal language. The first main chapter (Chapter 4) provides an overview of the ways in which Latin influenced the composition of Byzantine legal vocabulary. Previous research has often focused on lexical borrowings, but, since these are only part of the story, I argue that our understanding of Byzantine legal vocabulary would benefit from an increased attention to semantic borrowings (loan translations/calques and borrowed meanings) and to unchanged Greek words (that is, their continued use vs. their marginalization through Latin influence). I also evaluate the usefulness of different criteria for the distinction between integrated and non-integrated lexical borrowings (Lehnwort vs. Fremdwort). I claim that, i.a., morphological adaptation is not a conclusive criterion, while frequency and distribution over different sub-genres of legal writings are more informative. In addition, I argue that the phenomenon of code-switching, practically neglected in previous studies on Byzantine legal language, was present and would warrant further linguistic research. Chapter 5 is devoted to the semantics of Byzantine legal vocabulary, especially to the ways it differed from that of Latin, and to whether these differences are due to contact-induced change or to language-internal developments. The meanings of individual words often contracted or expanded, and sometimes even shifted. I propose certain systematic effects, e.g., that loanwords are easily affected by a contraction of meaning, and that the lack of contact-induced semantic change is largely restricted to technical terms proper. These developments concerning individual words mean that the semantic structure of Byzantine legal vocabulary as a whole is different from the legal vocabulary of Latin. Even if this has no effects on the legal system itself, it certainly means that we are dealing with another view of that system.Tutkimus käsittelee latinan vaikutusta bysanttilaisajan kreikkalaiseen oikeuskieleen, etenkin sen prosessioikeudellisen (eli oikeudenkäynteihin liittyvän) sanaston koostumukseen ja semantiikkaan. Bysanttilainen oikeuskieli oli vahvasti latinan vaikutuksen alainen, koska bysanttilainen oikeus oli roomalaisen oikeuden suora jatkaja. Tässä työssä on tutkittu eräiden valikoitujen, lähinnä prosessioikeudellisten termien esiintymiä aikalaislähteissä. Nämä esiintymät on haettu erilaisista tietokannoista, jotka kattavat lähes kaiken antiikin ja Bysantin ajalta säilyneen kirjallisuuden sekä dokumentaariset lähteet (piirtokirjoitukset ja papyrukset). Työ ei pyri kaikkien relevanttien sanojen kattavaan käsittelyyn, vaan tarkoituksena on valikoitujen esimerkkisanojen sekä metodologisten kysymysten pohdinnan avulla avata uusia näkökulmia bysanttilaisen oikeuskielen tutkimukseen. Mitä tulee bysanttilaisen oikeussanaston koostumukseen, aiemmat tutkimukset ovat lähes poikkeuksetta painottaneet latinasta otettujen suorien lainojen tärkeyttä. Ne ovatkin erittäin silmiinpistävä osa bysanttilaista oikeussanastoa, mutta ainakin laadullisessa mielessä vain jäävuoren huippu. Tutkimuksen pääväitteisiin kuuluu, että myös vähemmän ilmeisillä latinalaisilla vaikutuksilla oli huomattava rooli. Näitä olivat toisaalta semanttiset lainat (eli käännöslainat ja merkityslainat), toisaalta monien alkuperäisten kreikkalaisten sanojen jääminen pois käytöstä. Suoria lainoja koskevaan keskusteluun tutkimus pyrkii tuomaan uusia näkökulmia mm. arvioimalla kriteerejä, joilla voitaisiin erottaa kreikkaan täysin kotiutuneet ja vähemmän kotiutuneet lainat toisistaan. Tässä yhteydessä käy myös ilmi, että bysanttilaisissa oikeusteksteissä esiintyy myös selviä koodinvaihtoja latinaan, mitä ei ole aiemmissa tutkimuksissa vielä eksplisiittisesti todettu. Semantiikan osalta tutkimus tarkastelee etenkin sitä, millaisia merkitysmuutoksia lainasanat kokivat latinasta kreikkaan lainautumisensa yhteydessä sekä miten latina muutti alkuperäisten kreikkalaisten sanojen merkityksiä. Sanojen merkityskentät usein supistuivat tai laajentuivat ja joskus jopa siirtyivät. Tässä on havaittavissa tiettyä systematiikkaa esimerkiksi suorien lainojen merkityskentät usein supistuivat johon ei ole aiemmissa bysanttilaista oikeuskieltä käsittelevissä tutkimuksissa juurikaan kiinnitetty huomiota. Yksittäisten sanojen kokemien merkitysmuutosten johdosta myös bysanttilaisen oikeussanaston semanttinen kokonaisrakenne (sanojen väliset merkityssuhteet) on toisenlainen kuin sen esikuvassa, latinassa. Tällä ei tutkimuksessa kuitenkaan havaittu olevan ratkaisevaa merkitystä oikeusjärjestelmän itsensä kannalta.
Subject: kreikan kieli ja kirjallisuus
Rights: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record