#vainkansanedustajajutut. Tutkielma Suomen kansanedustajien Twitter-aktiivisuudesta.

Näytä kaikki kuvailutiedot

Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201703273099
Julkaisun nimi: #vainkansanedustajajutut. Tutkielma Suomen kansanedustajien Twitter-aktiivisuudesta.
Tekijä: Marttila, Mari Emilia
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos
Opinnäytteen taso: pro gradu -tutkielmat
Tiivistelmä: Tutkielma käsittelee suomalaisten kansanedustajien Twitter-aktiivisuutta vaalikauden ulkopuolella. Poliittisten edustajien ja kansalaisten välinen kommunikaatio on olennaista demokraattisen edustustehtävän onnistumiseksi. Edustajien ja edustettavien välinen kontakti lisää kansalaisten luottamusta poliittista järjestelmää kohtaan ja näin vahvistaa poliittisen järjestelmän legitimiteettiä. Internet ja erityisesti sosiaalinen media on nähty areenana, joka mahdollistaa edustajien ja kansalaisten välisen kommunikoinnin ennennäkemättömän suoralla ja rajoittamattomalla tavalla. Niin sanottu tasa-arvoistumisteoria näkee uusien verkkosovellusten luovan uusia mahdollisuuksia kansalaisten poliittiselle osallistumiselle, voimaannuttavan kansalaisia osallistumaan poliittiseen keskusteluun ja näin jyrsivän voimassa olevia valtarakenteita. Toisaalta normalisaatioteorian mukaan digitaalisen maailman vallanjako pelkästään heijastelee todellisen maailman valtasuhteita. Vaikka jälkimmäinen teorioista vaikuttaakin aikaisemman tutkimuksen perusteella olevan lähempänä totuutta, on sosiaalinen media tästä huolimatta merkittävä poliittinen osajulkisuus. Tutkimuksessa tarkastellaan kansanedustajien Twitter-aktiivisuutta vaalikauden ulkopuolella olevan kuukauden aikajaksolla. Suomi on erityisen kiinnostava tutkimuskohde uniikin vaalijärjestelmänsä, maan poliittisen järjestelmän erityisten legitimiteettiongelmien sekä aktiivisesti verkossa viihtyvien kansalaistensa vuoksi. Tutkielmassa tarkastelun kohteena ovat niin Twitter-käyttäjätunnuksen omistaminen, julkaistujen twiittien määrä kuin @Käyttäjätunnus-ominaisuutta hyödyntävien eli keskustelutwiittien määräkin. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan tilastollisten menetelmien avulla, mitkä kansanedustajan tai hänen edustamansa puolueen ominaisuudet ovat yhteydessä tarkasteltaviin ilmiöihin. Tilastollisista menetelmistä tutkimuksessa hyödynnetään lineaarista ja logistista regressioanalyysia. Aineiston pohjalta havaitaan, että suurimmalla osalla suomalaisista kansanedustajista on käyttäjätunnus Twitterissä, mutta moni palveluun rekisteröityneistä edustajista ei juuri hyödynnä palvelun tarjoamia mahdollisuuksia. Keskusteluviestejä suomalaiset kansanedustajat julkaisevat saman verran kuin muutkin eurooppalaiset kollegansa. Sekä julkaisu- että keskusteluaktiivisuus on vahvasti kasautunut tiettyjen edustajien harteille, sillä alle kymmenen prosenttia edustajista on vastuussa yli 40 prosentista edustajien tarkastelujaksolla julkaisemista twiiteistä. Sekä Twitterin omaksumista, Twitter-aktiivisuutta että Twitterkeskusteluaktiivisuutta selittää sama edustajaan liittyvä ominaisuus. Edustajan puolueeseen liittyvillä ominaisuuksilla ei tutkimuksen mukaan ole yhteyttä edustajan Twitter-käyttäytymiseen.
URI: URN:NBN:fi:hulib-201703273099
http://hdl.handle.net/10138/153967
Päiväys: 2015
Oppiaine: Political Science, Politics
Yleinen valtio-oppi, politiikan tutkimus
Allmän statslära, politologi


Tiedostot

Latausmäärä yhteensä: Ladataan...

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä
marttila_progradu.pdf 427.6KB PDF Avaa tiedosto

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot