Yhteisöllinen puheterapia puheterapeuttien ja päiväkodin työntekijöiden kuvaamana ja kokemana

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201505191049
Title: Yhteisöllinen puheterapia puheterapeuttien ja päiväkodin työntekijöiden kuvaamana ja kokemana
Author: Takala, Heidi-Maria
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Institute of Behavioural Sciences
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2014
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201505191049
http://hdl.handle.net/10138/154072
Thesis level: master's thesis
Abstract: Objectives. The paradigm of speech and language therapy has changed from linear cause-effect thinking to systemic perspective that impresses the importance of environmental factors. Community-based speech and language therapy is one example of systemic action. In community-based rehabilitation the focus is on working with people close to individual with special needs. With reference to children important communities are family members and kindergarten workers. There are some applications of community-based speech and language therapy in the field of rehabilitation but more information is needed. The aim of this study is to bring more information about community-based rehabilitation by introducing one way of implementing it. This study focuses on Hyvinkää's community-based speech and language therapy (yhteisöllisen toiminnan puheterapia). Goal of this study was to find out how the Hyvinkää model works and what do workers think of it. Methods. Two community-based speech and language therapists and six kindergarten workers working with Hyvinkää's community-based model participated in semistructured interviews. Interviews were recorded and transcribed. A qualitative analyze was used where data was themed and typed in the way by which it was possible to answer research questions. Results. Community-based speech and language therapy in Hyvinkää included primarily work with kindergarten staff to promote interaction and to support children's speech and language development. Functions occurred always in groups and were not defined as rehabilitation. Collaboration with speech and language therapists often included concrete actions like how to link signs in everyday activity. Kindergarten workers described speech and language therapists as a professional of their field, and that their own task was to put into practice those techniques therapists has introduced. Interviewees were very satisfied working with Hyvinkää's model. It seems like when kindergarten workers are motivated to work in collaboration with community-based speech and language therapist it is possible to carry out community-based model and ways of supporting speech and language development can be implemented in day care groups. It also seems like Hyvinkää's community-based model has a chance to be good support in children's individual rehabilitation.Tavoitteet. Puheterapia-alan kuntoutusparadigma on muuttunut lineaarisesta, yksilöön pohjautuvasta ajattelusta kohti systeemistä, ympäristön merkitystä korostavaa toimintaa. Yhteisöllinen puheterapia on yksi esimerkki systeemisestä tavasta lähestyä kielen ja kommunikoinnin ongelmien kuntoutusta. Yhteisöllisessä kuntoutuksessa työskentelyn painopiste on puheterapiaa tarvitsevan henkilön lähiympäristössä. Lapsille tärkeitä yhteisöjä ovat esimerkiksi perhe ja päiväkoti. Suomessa ja ulkomailla on jonkin verran erilaisia yhteisöllisen puheterapian sovelluksia, mutta tutkittua tietoa aiheesta on kuitenkin melko niukasti. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tuoda lisää tietoa yhteisöllisestä kuntoutuksesta kuvaamalla Hyvinkään varhaiskasvatuksessa toteutettavaa yhteisöllisen toiminnan puheterapiaa sekä tarkastella sitä kuntoutuksen, puheterapian ja kasvatuksen näkökulmista. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, miten yhteisöllisen toiminnan puheterapiaa toteutettiin sekä minkälaisia ajatuksia ja kokemuksia työntekijöillä siitä oli. Menetelmät. Menetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastateltavina oli kaksi yhteisöllisen toiminnan puheterapeuttia sekä kuusi päiväkodin työntekijää. Päiväkodin työntekijät valikoituivat päiväkodeista, joissa yhteisöllisen toiminnan puheterapia oli aktiivisesti käytössä. Haastattelut nauhoitettiin, ja litteroitu aineisto käsiteltiin teemoittelemalla ja tyypittelemällä sitä sisällönanalyysin periaatteiden mukaisesti. Tulokset ja johtopäätökset. Yhteisöllisen toiminnan puheterapia Hyvinkäällä sisälsi lähinnä päiväkotiyhteisöjen ohjaamista kaikkien välisen vuorovaikutuksen sekä lasten kielen kehityksen tukemisen vahvistamiseksi. Yhteisöllisen toiminnan puheterapia oli ryhmätasoista toimintaa, jota ei määritelty kuntoutukseksi. Yhteisöllisen toiminnan puheterapeutin kanssa pohdittiin esimerkiksi ryhmien toiminnan sisältöä, kuten lauluhetken rakentamista tai tukiviittomien ja suujumpan yhdistämistä arjen eri tilanteisiin. Päiväkodin työntekijät kokivat, että puheterapeutti toi heidän työhönsä arvokkaan lisän. He kuvasivat puheterapeutin olevan alansa asiantuntija, ja omaksi tehtäväkseen puheterapeutin esille tuomien asioiden ja ideoiden viemisen ryhmien arjen toimintoihin. Haastateltavat olivat erittäin tyytyväisiä toimintatapaan. Yhteistyöhön motivoituneiden päiväkotien työntekijöiden avulla toimintamalli näyttää mahdollistavan vuorovaikutusta ja kielen kehitystä tukevien elementtien saamisen ryhmien arkeen. Yhteisöllisen toiminnan puheterapialla vaikuttaa myös olevan mahdollisuus toimia tukena lasten yksilökuntoutuksen taustalla.
Subject: yhteisöllinen kuntoutus
yhteisöllinen puheterapia
varhaiskasvatus
varhaiserityiskasvatus
Discipline: Logopedics
Logopedia
Logopedi


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
HeidiMaria_Takala_pg_2014.pdf 835.5Kb PDF View/Open
Heidi-Maria_Takala_pg_2014.pdf 381bytes PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record