Passive and Reflexive Categories in Languages of the Volga Region : An Areal Typological Study

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-0992-7 http://hdl.handle.net/10138/154132
Title: Passive and Reflexive Categories in Languages of the Volga Region : An Areal Typological Study
Author: Salo, Merja
Other contributor: Saarinen, Sirkka
Forsberg, Ulla-Maija
Bartens, Raija
Contributor organization: University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Finnish, Finno-Ugrian and Scandinavian Studies, Humanistinen tiedekunta
Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta, suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos
Helsingfors universitet, humanistiska fakulteten, Finska, finskugriska och nordiska institutionen
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2015-04-25
Language: eng
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-0992-7
http://hdl.handle.net/10138/154132
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: All of the Volga region languages investigated in this study (Mordvin, Mari, and Chuvash) have a rich derivational morphology. In general linguistics terms, they all have a passive classified as a reflexive passive. The relationship between the derivative and the root verb is described using the valence roles of case grammar. The role of the first, or primary, actant is crucial in defining all the different meanings of the derived verbs in question. The main roles used to express the first actants are: AGENTIVE, ACTOR, NEUTRAL, EXPERIENCER, and FORCE. In Mordvin, passive sentences contain a special polyfunctional derivative suffix, -v-, which also renders the automative, reflexive, perfective and unintentional meaning, as well as dynamic modality. Besides the -v-, the rare and almost forgotten -t-, shares most of these meanings. Moreover, in many respects, these suffixes show parallel development. Contemporary speakers use these t-verbs to express unpleasant feelings and negative physiological states. t-derivatives can also be used to describe weather conditions as the only constituent part of a sentence, but this use is marginal. These two usages bring the t-derivatives close to the impersonal in the Indo-European languages. Furthermore, Mari and Chuvash have very similar suffixes, the reflexive-passive -ǝlt- or -Alt-, and the passive -l- and the reflexive -n-, respectively. Their passives do not permit an agent, and automative meanings are common, as are reflexives. My material proves that both Chuvash suffixes can have identical meanings. Interestingly, in all three languages, zero meaning occurs with intransitive root verbs. Finally, meteorological verbs in 14 Uralic languages were studied from a syntactic perspective. Some verbs have zero valence, others display a more or less semantically faded subject, while others feature an object. With causative transitive verbs, the prevailing restriction seems to be that either a subject or an object is possible, but both are not. Earlier, it was assumed that the sentence type V is Uralic, but according to my findings it is absent in some of the Samoyed languages and that the SV or VS type is more widely known. The introduction provides background information on the history of the Volga region and the many alternative ways of expressing passive and related meanings in the Uralic languages. An agent in a passive sentence is rare, and thus special attention is given to its expression. It seems obvious that the agent has been completely absent in passive sentences in the Uralic and Turkic languages. Many of these languages, however, have now developed an agent under the influence of the Indo-European languages. Furthermore, the construction with a dummy subject has started to spread and now occurs in the Saami and Finnic languages.Kaikilla tutkimukseen kuuluvilla Volgan seudun kielillä: mordvalla, marilla ja t uvassilla verbien morfologia on runsas lukuisine johtimineen. Myös niiden kaikkien passiivi on samaa tyyppiä, yleisen kielitieteen termein: refleksiivinen passiivi. Johdosten ja kantaverbien suhdetta on kuvattu sijakieliopin valenssiroolien avulla. Mordvan passiivilauseet muodostetaan v-johtimen avulla. Tällä johtimella on monia muitakin merkityksiä: automatiivinen, refleksiivinen, ei-intentionaalinen ja perfektiivinen, sillä voidaan ilmaista myös dynaamista modaalisuutta. Paitsi v-johdinta on mordvassa toinenkin, harvinainen ja miltei unohtunut -t-, jolla on melkein kaikki samat merkitykset. Monessa suhteessa näiden suffiksien kehitys on ollut rinnakkaista. Nykyiset mordvan kielten puhujat käyttävät t-johdoksia enimmäkseen epämiellyttävien tunteiden ja kielteisten fysiologisten tilojen ilmaisemiseen. t-johdoksia voidaan käyttää myös säätilojen kuvaamiseen jopa lauseen ainoana jäsenenä, mutta tämä on harvinaista. Nämä kaksi funktiota tuovat t-johdokset lähelle indoeurooppalaisten kielten impersonaaleja. Marilla ja t uvassilla on hyvin samanlaiset suffiksit, marin refleksiivis-passiivinen -ǝlt- tai -Alt-, t uvassin passiivinen -l- ja refleksiivinen -n-. Näiden kielten passiiveissa agentti ei ole sallittu, automatiiviset ja refleksiiviset merkitykset ovat yleisiä. Keräämäni aineiston perusteella molemmilla t uvassin johtimilla on samat merkitykset. Kaikista kolmesta kielestä löytyy lisäksi intransitiivisista kantaverbeistä 0-merkitys. Myös 14 uralilaisen kielen meteorologisia verbejä on tutkittu lauseopilliselta kannalta. Joidenkin verbien valenssi on 0, joten ne muodostavat lauseen yksinkin. Joskus subjekti on semanttisesti haalistunut, joskus objekti on läsnä. Usein transitiivisten verbien kanssa näyttää vallitsevan sellainen rajoitus, että vain subjekti (S) tai objekti voi olla läsnä, eivät molemmat. Aiemmin oletettiin, että pelkästä predikaattiverbistä koostuva lause (V) olisi uralilainen, mutta tutkimukseni paljastavat, että sen levinneisyys ei ulotu kaikkiin samojedikieliin. Sen sijaan tyyppi SV tai VS on kaikkialla tunnettu. Johdanto-osio valaisee Volgan seudun historiaa sekä uralilaisten kielten monia tapoja ilmaista passiivia ja muita sentapaisia merkityksiä. Erityistä huomiota kiinnitetään passiivilauseen agentin ilmiasuun. Nykyäänkin agentti on melko harvinainen sekä uralilaisissa että turkkilaisissa kielissä. Moniin niistä sellainen on kehittynyt indoeurooppalaisten kielten vaikutuksesta. Myös muodolliseen subjektiin verrattava vieraaseen vaikutukseen perustuva rakenne on alkanut levitä lännesta, sitä tavataan nyt saamelaisissa ja itämerensuomalaisissa kielissä.
Subject: suomalais-ugrilainen kielentutkimus
Rights: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Salo_Dissertation_Alku.pdf 817.3Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record