Social Differentials in the Outcomes of Depression : A Longitudinal Register Study

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-1004-6
Title: Social Differentials in the Outcomes of Depression : A Longitudinal Register Study
Author: Moustgaard, Heta
Contributor organization: University of Helsinki, Faculty of Medicine, Department of Public Health
University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Research
Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta
Helsingfors universitet, medicinska fakulteten
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2015-05-13
Language: eng
Belongs to series: URN:ISSN:1798-9132
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-1004-6
http://hdl.handle.net/10138/154191
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: Depression is a leading cause of disability worldwide. At worst, it may lead to frequent hospitalisation and even premature death. The risk of suicide is particularly high among the depressed. This study assessed whether social and economic resources protect depressed patients from psychiatric hospital admission and premature mortality. The study also aimed to establish the role of alcohol and the rapidly increased antidepressant treatment of depression in these outcomes. The study used large, longitudinal register samples of the Finnish adult population, combining information from various administrative registers. Depression was assessed from psychiatric hospital care and antidepressant purchases. Treatment and depression outcomes were assessed in 1-10-year follow-ups. The results indicate that at least in a population already in contact with the healthcare system, antidepressant treatment and depression outcomes vary only modestly according to social factors. However, material aspects of socioeconomic position such as a low income, not owning a home and being unemployed increased the risk of hospital admission for depression by 20-40 per cent among those with previous depression treatment, even after controlling for baseline depression severity and psychiatric comorbidity, whereas education and occupational social class were unrelated to admission risk. Having no partner and living without co-resident children also increased the admission risk. None of the social factors studied buffered against excess mortality among the depressed. Educational differences in the prevalence of antidepressant use before and after hospital care for depression were small and mostly limited to the period after discharge. Antidepressant use immediately after discharge was slightly less common among those with a low level of education, but educational differences increased thereafter as antidepressant use decreased more rapidly among this group. Differences in daily antidepressant use that met treatment guidelines were more pronounced than those for any antidepressant use, suggesting a need for improving treatment adequacy and adherence particularly among patients with a low level of education. The study established the central role of excessive alcohol consumption as a pathway to depression mortality. Alcohol-related causes accounted for about half of the excess mortality of depressed men and around a third of depressed women. Improving the detection and management of substance use problems would thus be critical for reducing depression mortality. Increased antidepressant sales do not seem to have prevented female suicides. However, among men an increase in the proportion of antidepressant users receiving minimally adequate treatment reduced non-alcohol-related suicides. The results suggest that increased adequacy of antidepressant treatment has been more central in reducing suicide rates than the mere increase in per-capita antidepressant sales or prevalence of antidepressant use.Masennus on yleinen mielenterveyden häiriö, joka vakavimmillaan vaatii sairaalahoitoa ja voi johtaa jopa ennenaikaiseen kuolemaan. Erityisesti itsemurhan riski on masentuneilla suuri. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, suojaavatko sosiaaliset ja taloudelliset resurssit, kuten korkea koulutus, korkeat tulot, työssäolo tai perhe, masennuspotilaita psykiatriseen sairaalahoitoon päätymiseltä ja ennenaikaiselta kuolemalta. Lisäksi tarkasteltiin, millainen merkitys yhtäältä alkoholinkäytöllä ja toisaalta nopeasti yleistyneellä masennuslääkkeiden käytöllä on masennuksen ennusteelle. Tutkimuksessa käytettiin laajoja rekisteriaineistoja, joissa masennus pääteltiin psykiatrisen sairaalahoidon ja masennuslääkkeiden käytön perusteella. Masentuneiden lääkkeiden käyttöä ja ennustetta tarkasteltiin 1-10 vuoden seurannassa. Tutkimuksen perusteella väestöryhmien väliset erot masennuslääkehoidossa sekä masennuksen ennusteessa ovat vähäisiä ainakin jo masennuksen vuoksi hoidon piirissä olevilla. Puolison kanssa asuminen sekä materiaaliset resurssit, kuten korkeat tulot, omistusasuminen ja työssä olo kuitenkin suojasivat masennuspotilaita masennuksen vuoksi sairaalaan päätymiseltä. Sen sijaan korkea koulutus tai korkea ammattiasema eivät suojanneet sairaalahoitoon päätymiseltä. Mitkään tutkituista sosiaalisista ja taloudellisista resursseista eivät suojanneet masennuspotilaita ennenaikaiselta kuolemalta. Koulutusryhmien väliset erot masennuslääkkeiden käytössä ennen masennukseen saatua sairaalahoitoa ja sen jälkeen olivat pieniä ja rajoittuivat sairaalahoidon jälkeiseen aikaan. Lääkekäyttö oli hieman vähäisempää matalasti koulutetuilla heti sairaalajakson jälkeen, mutta erot kasvoivat seurannan aikana, sillä matalasti koulutetut lopettivat lääkekäytön nopeammin. Koulutusryhmien väliset erot korostuivat päivittäisessä, hoitosuositusten mukaisessa lääkekäytössä. Tulosten perusteella olisi syytä kiinnittää huomiota etenkin matalasti koulutettujen masennuspotilaiden hoidon riittävyyteen ja jatkuvuuteen. Tutkimus osoitti, että alkoholinkäyttö on keskeinen syy masennuspotilaiden korkeaan kuolleisuuteen: miehillä masennuspotilaiden korkeammasta kuolleisuudesta noin puolet ja naisilla noin kolmannes johtui alkoholista. Päihdeongelmien havaitseminen ja hoito ovatkin tutkimuksen perusteella keskeisessä roolissa masennuspotilaiden kuolleisuuden ehkäisyssä. Masennuslääkkeiden käytön yleistyminen ei näytä ehkäisseen naisten itsemurhia. Miehillä hoidon keston vähimmäiskriteerit täyttävän masennuslääkehoidon yleistyminen näyttäisi kuitenkin ehkäisseen sellaisia itsemurhia, joissa uhrin alkoholipäihtymys ei ollut myötävaikuttavana tekijänä. Tulosten perusteella masennuslääkehoidon yleistyminen sinänsä ei näyttäisi ehkäisseen itsemurhia, vaan keskeistä on ollut kestoltaan riittävän hoidon yleistyminen.
Subject: kansanterveystiede
Rights: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
socialdi.pdf 1.440Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record