The loss of case inflection in Bulgarian and Macedonian

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-1185-2
Title: The loss of case inflection in Bulgarian and Macedonian
Author: Wahlström, Max
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Modern Languages, länsi- ja eteläslaavilaiset kielet ja kulttuurit
Publisher: Helsingin yliopiston nykykielten laitos
Date: 2015-05-16
Belongs to series: Slavica Helsingiensia - URN:ISSN:0780-3281
URI: http://hdl.handle.net/10138/154204
http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-1185-2
Thesis level: Doctoral dissertation (monograph)
Abstract: Case inflection, which is characteristic of Slavic languages, was lost in Bulgarian and Macedonian between approximately the 11th and 16th centuries. My doctoral dissertation examines the process of this linguistic change and sets out to find its causes and evaluate its consequences. In the earlier research literature, the case loss has been attributed either to language contacts or to language-internal developments such as sound changes, yet none of the theories based on a single explanatory factor has proven satisfactory. In this study, I argue that previous researchers into Late Medieval manuscripts often tried to date the language changes earlier than is plausible in light of the textual evidence. I also propose that the high number of second-language speakers is among the key factors reducing the number of morphological categories in a language; meanwhile, several minor developments related to the case loss for instance, in the marking of possession are likely to have resulted from a specific contact mechanism known as the Balkan linguistic area. My main methodological claim is that the study of language contacts must take into account a general typological perspective. Furthermore, quantitative typological methods are also helpful in assessing whether the shared linguistic features within a linguistic area emerged independently of each other. This dissertation is divided into three parts, each representing a different methodological approach. Through corpus methods, among other approaches, the first part examines the process of the loss of case inflection within the manuscript tradition stemming from Old Church Slavonic. The second approach is based on the study of language contacts. I compare the development of the Bulgarian and Macedonian case systems with the Albanian, Balkan Romance, and Greek case systems and their evolution. In addition, using the Romani language as an example, I analyze the effect of the sociolinguistic setting on the type of contact-induced language change. The third approach examines the case systems of Bulgarian and Macedonian and the rest of the Balkan linguistic area in a cross-linguistic connection to evaluate the extent to which the phenomena related to the case loss can be attributed to universal tendencies observed in the languages of the world.Bulgarian ja makedonian kielistä eli Balkanin slaavista katosi muille slaavilaisille kielille tunnusomainen sijataivutus noin 1000- ja 1500-lukujen välisenä aikana. Väitöskirjatutkimukseni selvittelee tämän kielenmuutoksen kulkua, syitä ja seurauksia. Aiemmassa tutkimuskirjallisuudessa sijamuotojen kadolle on haettu syitä kielikontakteista ja kieltensisäisistä ilmiöistä kuten äänteenmuutoksista, mutta yksittäiset selitykset eivät ole osoittautuneet tyydyttäviksi. Väitän tutkimuksessani, että myöhäiskeskiaikaisten käsikirjoitusten tutkimuksessa tietyt nyky-Balkanin slaaville tyypilliset sijataivutusta korvanneet rakenteet on usein pyritty ajoittamaan varhaisemmiksi kuin mihin on perusteita. Esitän myös, että Balkanin slaavia toisena kielenään puhuneiden runsas määrä oli omiaan vähentämään morfologisten kategorioiden määrää kielessä ja että tämä on tärkein yksittäinen tekijä sijamuotojen kadon taustalla. Osoitan lisäksi, että joukko sijajärjestelmän kehitykseen muun muassa omistuksen merkinnän kautta liittyvistä ilmiöistä selittyy Balkanin kieliliittona tunnetulla kontakti-ilmiöllä. Metodologinen pääväittämäni on, että kielikontaktien tutkimuksessa on otettava huomioon yleistypologinen näkökulma. Määrälliset typologiset menetelmät auttavat lisäksi arvioimaan sitä, missä määrin kieliliittopiirteet ovat syntyneet toisistaan riippumatta. Väitöskirjatutkimukseni jakautuu kolmeen, eri tutkimusperinteisiin kiinnittyvään lähestymistapaan. Ensimmäisessä näistä tarkastelen sijamuotojen katoa muinaiskirkkoslaavista jatkuvan käsikirjoitusperinteen valossa hyödyntäen muun muassa korpustutkimuksen menetelmiä. Toinen lähestymistapa on kontaktikielitieteellinen. Vertaan Balkanin slaavin sijajärjestelmän kehitystä albanian, kreikan ja Balkanin romaanisten kielten kuten romanian sijajärjestelmiin ja niiden syntyyn. Lisäksi analysoin muun muassa romanikielen esimerkin valossa sitä, miten kielikontaktin sosiolingvistinen asetelma vaikuttaa kontaktin aikaansaaman kielenmuutoksen tyyppiin. Kolmannessa lähestymistavassa tarkastelen Balkanin slaavin ja Balkanin kieliliiton muiden kielten sijajärjestelmiä laajemmassa kieltenvälisessä yhteydessä tarkoituksenani arvioida, missä määrin sijamuotojen katoon liittyvät ilmiöt selittyvät kaikkia maailman kieliä yhdistävillä tekijöillä.
Subject: kielitiede
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record