Kuávsui já peeivičuovâ. 'Sarastus ja päivänvalo' : Inarinsaamen kielen revitalisaatio

Näytä kaikki kuvailutiedot

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-5667-70-7
Julkaisun nimi: Kuávsui já peeivičuovâ. 'Sarastus ja päivänvalo' : Inarinsaamen kielen revitalisaatio
Tekijä: Pasanen, Annika
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta, suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos, Suomalais-ugrilaiset kieliaineet
Opinnäytteen taso: Väitöskirja (monografia)
Kuuluu julkaisusarjaan: Uralica Helsingiensia - URN:ISSN:1797-3945
Tiivistelmä: The topic of this study is the revitalization of the Inari Saami language, the only Saami language spoken exclusively in Finland. The Inari Saami language became severely endangered in the 1900s, and toward the 1990s its extinction seemed inevitable. Thanks to conscious efforts originating from the community, this grim path of development was reversed. The most important factors for reversing language shift have been the language nest (an Inari Saami immersion program for children under school age), mother tongue medium school instruction and intensive language education for adults. The Inari Saami language association Anarâškielâ servi, founded in 1986, has played the most important role in the revitalization activities. The study investigates the revitalization of the Inari Saami language on the societal and individual levels between 1997 and 2014. The data consists of interviews with members of the language community, observations from Inari Saami-speaking environments, questionnaires sent to members of Anarâškielâ servi, reports from students of the intensive adult language education program and interviews with their language masters, as well as editorials from the Inari Saami-language Anarâš newspaper. The data is analysed primarily in the light of three main concepts: linguistic culture, language ideologies and ideological clarification. In the study, linguistic culture refers to the combination of historical, political, geographical, sociological, demographic and ideological circumstances under which the Inari Saami language has experienced endangerment and subsequent revitalization. The concept of language ideologies encompasses the language-related attitudes, beliefs, principles and choices prevalent in the language community that have facilitated the revitalization of the language. A third decisive phenomenon from the perspective of the outcome of revitalization is manifested in the process of ideological clarification, which refers to facing language ideologies consciously, recognizing the goals and means of revitalization, and personally committing to and taking responsibility for one,s own language. The study demonstrates that on a global scale, Inari Saami revitalization has been exceptionally successful. During the period analysed in the study, transmission of the language to children has resumed, adults have begun to learn and reclaim the Inari Saami language through intensive language education, older native speakers have taken on an active role in the revitalization process and the use of the language has increased significantly in several integral domains, such as the home and school. The language is now valued by the local community, and has gradually gained a more equal position with the other Saami languages. The community-based revitalization of the Inari Saami language exemplifies a linguistic culture and language ideology that foster a reversal of language shift, including factors related to linguistic tolerance. The process of ideological clarification in the language community can be seen in the motivation and commitment of those who have learned Inari Saami as adults, in the personal reversal of language shift in families and social networks, and in collective endeavours to use Inari Saami whenever possible. On the other hand, the revitalization of Inari Saami is connected to several critical factors and questions that have been investigated relatively little in the language community as of the end of this study. These include questions related to the language skills and linguistic identities of new speakers, language transmission at home vs. outside of the home, and the linguistic choices and identities of children and youth. These questions are significant with regard to the vitality of the language and should be examined both in daily life in the linguistic community and in future studies.Tutkimuksen aihe on inarinsaamen kielen, ainoan pelkästään Suomessa puhuttavan saamelaiskielen revitalisaatio eli elpyminen ja elvyttäminen. Inarinsaamen kieli uhanalaistui 1900-luvulla vakavasti, minkä vuoksi sen sammuminen näytti 1990-luvulle tultaessa väistämättömältä. Uhkaava kehitys onnistuttiin kääntämään tietoisen, yhteisölähtöisen ponnistelun avulla. Käänteisen kielenvaihdon tärkeimmät tekijät ovat olleet kielipesä eli alle kouluikäisten lasten inarinsaamenkielinen kielikylpy, omakielinen kouluopetus ja intensiivinen kielenopetus aikuisille. Revitalisaatiotoiminnasta suurimman vastuun on kantanut vuonna 1986 perustettu Anarâškielâ servi eli Inarinsaamen kielen yhdistys. Tutkimuksessa tarkastellaan inarinsaamen kielen elpymistä yhteisö- ja yksilötasolla vuosien 1997 ja 2014 välillä. Aineisto koostuu kieliyhteisön jäsenten haastatteluista, havainnoista inarinsaamenkielisissä ympäristöissä, lomakekyselystä Anarâškielâ servin jäsenistölle, intensiiviseen aikuiskoulutukseen osallistuneiden opiskelijoiden raporteista ja heidän kielimestareidensa haastatteluista sekä inarinsaamenkielisen Anarâš -lehden pääkirjoituksista. Aineistoa analysoidaan erityisesti kolmen avainkäsitteen valossa: kielellinen kulttuuri, kieli-ideologiat ja ideologinen selkiyttäminen. Kielellisellä kulttuurilla tarkoitetaan tutkimuksessa niitä historiallisten, poliittisten, maantieteellisten, sosiologisten, demografisten ja ideologisten tekijöiden muodostamia olosuhteita, joissa inarinsaamen kieli on uhanalaistunut ja elpynyt. Kieli-ideologioiden käsite jäsentää kieliyhteisössä vallitsevia kieltä koskevia asenteita, uskomuksia, periaatteita ja valintoja, jotka ovat mahdollistaneet inarinsaamen kielen elpymisen. Kolmantena, revitalisaation tulosten kannalta ratkaisevana ilmiönä näyttäytyy ideologisen selkiyttämisen prosessi eli kieli-ideologioiden tietoinen käsittely, revitalisaation tavoitteiden ja keinojen tiedostaminen ja henkilökohtainen sitoutuminen ja vastuun ottaminen omasta kielestä. Tutkimus osoittaa, että inarinsaamen revitalisaatiossa on onnistuttu globaalissa mittakaavassa poikkeuksellisen hyvin. Tutkimuksen tarkastelujakson aikana kielen siirtyminen lapsille on käynnistynyt uudelleen, aikuiset ovat alkaneet opetella ja ottaa takaisin inarinsaamen kieltä intensiivisen kielikoulutuksen kautta, vanhemmat äidinkieliset kielenpuhujat ovat saaneet aktiivisen roolin revitalisaatiossa ja kielen käyttö on lisääntynyt merkittävästi useilla keskeisillä domeeneilla kuten kodeissa ja koulussa. Inarinsaamesta on tullut paikallisyhteisössä arvostettu ja muiden saamen kielten kanssa yhä tasa-arvoisemmin näkyvä ja kuuluva kieli. Inarinsaamen yhteisölähtöinen revitalisaatio ilmentää käänteisen kielenvaihdon kannalta suotuista kielellistä kulttuuria ja kieli-ideologioita, jotka liittyvät esimerkiksi kielelliseen toleranssiin. Ideologisen selkiyttämisen prosessi ilmenee kieliyhteisössä inarinsaamea aikuisena opetelleiden henkilöiden motivaationa ja sitoutumisena, henkilökohtaisena käänteisenä kielenvaihtona perheissä ja sosiaalisissa verkostoissa ja kieliyhteisön kollektiivisena pyrkimyksenä käyttää inarinsaamea aina kun mahdollista. Toisaalta inarinsaamen revitalisaatioon liittyy useita kriittisiä osa-alueita ja kysymyksiä, joita kieliyhteisössä on tutkimuksen tarkastelujakson loppuun mennessä käsitelty melko vähän. Nämä kysymykset liittyvät mm. inarinsaamen uusien puhujien kielitaitoon ja kieli-identiteettiin, kielen siirtymiseen kotona tai kodin ulkopuolella sekä lasten ja nuorten kielellisiin valintoihin ja identiteettiin. Näitä kielen elinvoimaisuuden kannalta merkittäviä kysymyksiä on syytä tarkastella sekä kieliyhteisön arjessa että jatkotutkimuksissa.Tutkâmuš fáddá lii anarâškielâ revilisaatio ađai iäláskem já iäláskittem. Anarâškielâ lii sämikielâin áinoo, mon sárnuh tuše Suomâst. Tot aštâšui tuođâlávt 1900-lovvoost, já tondiet 1990-lovo älgidijn oroi visesin, et kielâ láppoo. Aštâšeijee ovdánem jorgettij ton vievâst, ko anarâškielâ siärvádâh tiäđulávt poorgâi ääši oovdân. Jorgokielâmolsom tehálumoseh tahheeh láá lamaš kielâpiervâl ađai vuálá škovlâahasij párnái anarâškielâlâš kielâlávgum, jieijâskielâlâš škovlâmáttááttâs já intensivlâš kielâmáttááttâs rävisulmuid. Revilisaatiotooimâin stuárráámus vastuu lii kuáddám ive 1986 vuáđudum Anarâškielâ servi. Tutkâmuš kietâdâl anarâškielâ iäláskem sehe siärváduv já ovtâskâs ulmui tääsist iivij 1997 já 2014 kooskâst. Amnâstâh lii čoggâšum kielâsiärváduv jesânij sahhiittâlmijn, aiccâmijin anarâškielâlii pirrâduvâst, Anarâškielâ seervi jesânáid čujottum luámáttâhkoijâdâlmijn, intensivlii rävisolmoošškovliimân uásálistám uáppei raportijn já sii kielâmiäštárij sahhiittâlmijn sehe anarâškielâlii Anarâš-loostâ uáivičalluin. Amnâstâh lii analysistum eromâšávt kuulmâ čoovdâkonsept uáinust: kielâlâš kulttur, kielâideologiah já ideologisâš čielgâsmittem. Kielâlâš kulttur uáivild tutkâmušâst taid historjálijn, poolitlijn, eennâmtieđâlijn, sosiologilijn, demografisijn já ideologilijn tahhein hámmášum tiilijd, main anarâškielâ lii aštâšum já iäláskâm. Kielâideologiai tuávádâh čielgee kielâsiärváduv kielân kyeskee jurduid, uáivilijd, oskomušâid, vuáđuprinsipijd já valjiimijd, moi vievâst anarâškielâ iäláskem lii šoddâm máhđulâžžân. Kuálmádin, revilisaatio puátusij uáinust merhâšitteemus almoonin itá uáinusân ideologisii čielgâsmittem proosees ađai kielâideologiai tiäđulâš kieđâvuššâm, revilisaatio uulmij já vuovij tiäđuštem já persovnlâš čonâdâttâm já vastuu väldim jieijâs kielâst. Tutkâmuš čáittá, et anarâškielâ revilisaatio lii luhostum mailmvijđásii mittokaavast eromâš pyereest. Tutkâmuš kietâdâllâmpaje ääigi kielâ sirdâšum párnáid lii oppeet jođáskâm, rävisulmuuh láá máttááttâlškuáttám já väldiškuáttám maasâd anarâškielâ uásálistmáin intensivlijd kielâškovliimáid, puárásuboh eenikielâliih kielâsárnooh láá finnim aktivlii rooli revilisaatiost já kielâ kevttim lii lasanâm merhâšitteht maaŋgâ kuávdáš domenist nuuvtko pääihist já škoovlâst. Anarâškielâst lii šoddâm páihálii siärváduvvâst áárvust oonnum kielâ já tot lii uáinimist já kulâmist eres sämikielâiguin ain täsiárvusubbooht. Anarâškielâ siärváduv paargon vuáđudum revilisaatiost puáhtá aiccâđ kielâmolsom keežild mudágis kielâlii kulttur já kielâideologiaid, moh lohtâseh ovdâmerkkân kielâlii toleransân. Ideologisii čielgâsmittem proosees lii kielâsiärváduv siste aiccâmist anarâškielâ rävisolmožin máttááttâllâm ulmui motivaatiost já čonâdâtmist, persovnlii jorgokielâmolsomist perruin já sosiallijn viärmáduvâin já kielâsiärváduv kollektivlii ulmeest kevttiđ anarâškielâ ain ko máhđulâš. Nube tááhust anarâškielâ revilisaation lohtâseh ennuv kriittisiih peleh já koččâmušah, moh kielâsiärváduvvâst láá taan tutkâmuš kietâdâllâmpaje ääigi kieđâvuššum viehâ uccáá. Taah koččâmušah lohtâseh il. anarâškielâ uđđâ sárnoi kielâtááiđun já kielâidentitetân, kielâ sirdâšuumán pääihist vs. ton ulgguubeln já párnái já nuorâi kielâlijd valjiimáid já identitetân. Täid kielâ eellimvuáimálâšvuođâ tááhust merhâšittee koččâmušâid kannat kietâdâllâđ sehe kielâsiärváduv aargâst já jotkâtutkâmušâin.
URI: URN:ISBN:978-952-5667-70-7
http://hdl.handle.net/10138/154550
Päiväys: 2015-06-08
Avainsanat: suomalais-ugrilainen kielentutkimus
Tekijänoikeustiedot: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Tiedostot

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä

Tähän julkaisuun ei ole liitetty tiedostoja

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot