Puheterapeutin ja tulkin yhteistyö kaksikielisen lapsen arvioinnissa

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201505191088
Title: Puheterapeutin ja tulkin yhteistyö kaksikielisen lapsen arvioinnissa
Author: Niemi, Miia
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Institute of Behavioural Sciences
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2015
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201505191088
http://hdl.handle.net/10138/154719
Thesis level: master's thesis
Abstract: Background and aim. Bilingualism is a worldwide and old phenomenon. It is also a current topic in speech therapy. Bilingualism can be defined in many ways, for example by the age when a person has been exposed to his/her languages. Bilingual children are common clients in Finnish speech therapy field due to increased immigration. When evaluating the linguistic skills of a bilingual child the speech therapist might need to co-operate with an interpreter. In this research the aim was to identify how the SLT's feel the co-operance with the interpreters in evaluation situations. There is only few former studies about this subject, especially in Finland. Some studies have been made to examine the co-operation of the interpreter and another healthcare provider. In this study we also asked if there are some typical challenges in the co-operation and could something be done to develop this liaison. Methods. In this study 12 SLT's were interviewed. They worked in the capital area of Finland. I contacted the leading SLT's to recruit the examinees. The SLT's had been working 2-34 years and they all had evaluated bilingual children in co-operation with an interpreter. The semistructured interview material was gathered and transcribed in the autumn 2014. After transcribing the material was separated into four main themes for reporting the results. Results and discussion. Co-operation between SLT and interpreter shows out to be working mainly fine. Typical challenge mentioned is for example achieving a natural interaction. There are still some lacks in the language skills of the interpreters and the SLT's hope to develop the co-operation with a better guidance (also in the training program of logopedics) and diverse co-operation opportunities. The SLT's seem to appreciate interpreters' social skills, language proficiency, natural interaction with children and flexibility in diverse therapy situations.Tavoitteet. Kaksikielisyys on maailmanlaajuinen ja vanha ilmiö, mutta se on myös nykyaikainen puheterapiassa keskustelua herättävä teema. Kaksikielisyys voidaan määritellä monella tapaa esimerkiksi sillä perusteella, minkä ikäisenä ihminen on altistunut kahdelle tai useammalle kielelleen. Maahanmuuton myötä kaksikielisten lasten osuus puheterapeuttien asiakkaista on kasvanut, ja arvioidessaan kaksikielisen lapsen kielellisiä taitoja puheterapeutti voi tarvita avukseen tulkin. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten puheterapeutit kokevat yhteistyönsä tulkkien kanssa sujuvan heidän arvioidessaan kaksikielistä lasta. Aiempaa tutkimusta aiheesta on vain vähän, ja varsinkin Suomessa tutkimusasetelma on uusi. Jonkin verran aiempaa tutkimusta on tehty tulkin yhteistyöstä muiden terveydenhuoltoalan ammattilaisten kanssa. Tutkimuksessa kysyttiin myös, ilmeneekö yhteistyössä tyypillisiä haasteita ja miten yhteistyötä voisi edelleen kehittää. Menetelmät. Tutkimuksessa haastateltiin 12 pääkaupunkiseudulla työskentelevää puheterapeuttia. Tutkittavat hankittiin ottamalla yhteyttä kaupunkien johtaviin puheterapeutteihin. Tutkittavat olivat työskennelleet kaksikielisten lasten kanssa 2-34 vuotta ja jokainen heistä oli arvioinut kaksikielistä lasta tulkin avustuksella. Tutkimus toteutettiin teemahaastattelulla. Aineisto kerättiin syksyllä 2014 ja se litteroitiin, jonka jälkeen siitä koottiin avainsanojen avulla neljä pääteemaa. Tulokset ja johtopäätökset. Puheterapeutin ja tulkin yhteistyö koettiin sujuvan pääosin hyvin. Tyypillisiksi haasteiksi mainittiin toimivan vuorovaikutussuhteen luominen sekä tulkkauksen oikeellisuuteen luottaminen. Tulkkien kielitaidoissa ja koulutustasoissa sekä puheterapiaan liittyvässä tietämyksessä mainittiin olevan vielä jonkin verran puutteita. Puheterapeutit arvostivat ainakin tulkin hyviä vuorovaikutustaitoja, kielitaitoa, lapseen muodostettua kontaktia sekä tilanteen vaatimaa joustavuutta, mikä toisinaan saattoi tarkoittaa kulttuuriherkkyyttä ja toisinaan tiukasti asiassa pysymistä. Näyttää siltä, että yhteistyön toivottaisiin kehittyvän edelleen monipuolisemmalla tiedottamisella, laajemmalla yhteistyöllä sekä mahdollisesti lisäämällä kaksikielisyyteen ja tulkkaukseen liittyvää tietoa jo logopedian koulutusohjelmaan.
Subject: kaksikielisyys
puheterapia
tulkki
yhteistyö
monikulttuurisuus
kielellinen arviointi
Discipline: Logopedics
Logopedia
Logopedi


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
progradu_MiiaNiemi.pdf 746.2Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record