FKBP5-geenin polymorfismien ja lapsuuden hoivakokemusten välinen vuorovaikutus ennustettaessa masennusoireilua aikuisiässä

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201505191074
Title: FKBP5-geenin polymorfismien ja lapsuuden hoivakokemusten välinen vuorovaikutus ennustettaessa masennusoireilua aikuisiässä
Author: Hemnell, Sanna
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Institute of Behavioural Sciences
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2014
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201505191074
http://hdl.handle.net/10138/154862
Thesis level: master's thesis
Abstract: Tavoitteet. Lisääntyvä määrä tutkimuksia on osoittanut lapsuuden kokemusten ja geenien toimivan tiiviissä vuorovaikutuksessa keskenään muokaten masennusalttiutta. Vanhempi-lapsisuhteella on osoitettu olevan merkittävä rooli masennuksen kehittymisessä. Lisäksi suhteen on todettu vaikuttavan laaja-alaisesti ja pysyvästi moniin neurobiologisiin systeemeihin, kuten hypotalamus-aivolisäke-lisämunuaisakselin (HPA) toimintaan. HPA-akselin toimintaa säätelevät geenit ovat olleet tutkijoiden kiinnostuksen kohteena ja muun muassa FK506 sidosproteiini 51 (FKBP5) geenin on todettu moderoivan lapsuuden kaltoinkohtelun ja masennuksen välistä yhteyttä. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella lapsuuden hoivakokemusten vaikutusta masennusoireiluun aikuisiällä sekä sitä, muokkaavatko FKBP5-geenin polymorfismit tätä yhteyttä. Menetelmät. Tämä tutkimus on osa laajempaa Helsinki – syntymäkohorttitutkimusta. Vuonna 2004 1 667 tutkittavaa täyttivät psykologisen kyselyn, joka sisälsi Beckin masennusoirekyselyn (BDI) sekä kyselyn liittyen kokemuksiin vanhempien vanhemmuustyylistä (engl. Parental Bonding Instrument, PBI) molempien vanhempien osalta erikseen. PBI:n tulkinnassa käytettiin kolmen faktorin mallia; hoiva, kontrolloivuus ja itsenäisyyden tukeminen. Tutkimuksessa tarkastellut FKBP5-geenin polymorfismit olivat: rs1360780, rs9394309 ja rs9470080, jotka saatiin genotyypityksen perusteella käyttämällä modifioitua Illumina 610K sirua. Tutkimuksessa käytettiin kahta eri mallia; mallissa 1 kontrolloitiin iän ja sukupuolen vaikutuksia ja mallissa 2 näiden lisäksi lapsuuden ja aikuisuuden sosioekonomisen aseman (SES) sekä lapsuuden erokokemuksen vaikutukset. Tulokset ja johtopäätökset. Hypoteesien mukaisesti ja linjassa aiemman tutkimuksen kanssa tämän tutkimuksen tulokset osoittivat, että lapsuuden hoivakokemukset altistavat masennusoireilulle aikuisuudessa. Tutkittavat, jotka raportoivat kokeneensa enemmän hoivaa tai tukea itsenäisyyteen raportoivat keskimäärin vähemmän masennusoireita. Kun taas mitä kontrolloivampana he kokivat vanhempansa, sitä enemmän masennusoireita he raportoivat. Polymorfismit eivät suoraan olleet yhteydessä masennusoireiden määrään. Tutkimuksen merkittävin löydös, joka osoitettiin tiettävästi ensimmäistä kertaa, oli FKBP5-geenin polymorfismien äiti-lapsisuhteen ja masennusoireilun välistä yhteyttä muokkaava vaikutus. Sekä äidin hoivan että itsenäisyyden tukemisen yhteydet olivat voimakkaimpia niillä tutkittavilla, jotka olivat tutkituiden polymorfismien harvinaisemman alleelin suhteen homotsygoottisia. Tulokset olivat samansuuntaisia niillä tutkittavilla, joilla oli vain yksi harvinaisempi alleeli. Tutkittavilla, joilla ei ollut yhtään harvinaisempaa alleelia, koetun vanhemmuuden vaikutukset olivat samansuuntaisia, mutta vähemmän voimakkaita. Tämä tutkimus tuo uutta tietoa vanhemmuuden merkityksestä masennuksen kehittymisessä; vakavien stressitekijöiden ja traumojen lisäksi myös puutteellinen hoiva ja ylisuojelevuus yhdessä geneettisen alttiuden kanssa altistavat masennukselle aikuisiällä.Aims. There is a growing body of research indicating that childhood experiences interact with genetic vulnerabilities in the development of depression. Parent-child relationship quality has been shown to have a critical role in the development of depression later in life. Moreover, research has shown that the quality of parenting can also have long-term and persistent effects on various neurobiological systems, such as the hypothalamic-pituitary-adrenal (HPA) axis. Indeed, the impaired function of HPA axis has been the most consistently found association with depression. This makes genes related to HPA axis regulation of particular interest to researchers. One possible candidate gene is FK506 binding protein 51 (FKBP5) gene, which has been shown to interact with adverse childhood experiences in predicting future risk of depression. This study examines whether perceived quality of parent-child relationship predicts depressive symptoms in adulthood and whether this association is moderated by the FKBP5 polymorphisms. Methods. This study is part of The Helsinki Birth Cohort Study. Total of 1 667 subjects completed a psychological questionnaire in 2004, including the Beck Depression Inventory (21 item, BDI) and the Parental Bonding Instrument (25 item, PBI). This study utilised the three factor structure of PBI; care, denial of psychological autonomy and encouragement of behavioral freedom, which were measured separately for mother and father. The study looked at three FKBP5 gene polymorphisms: rs1360780, rs9394309 and rs9470080 extracted from the genome-wide data genotyped with modified Illumina 610k array. The study utilised two models 1 and 2; model 1 adjusted for age and gender and additionally model 2 adjusted for childhood and adulthood socioeconomic status (SES) as well as separation experiences. Results and conclusions. As hypothesised and in line with previous studies the quality of parenting predicted depressive symptoms in adulthood. Participants, who perceived having received more care and encouragement of behavioral freedom reported fewer depressive symptoms. Whereas denial of psychological autonomy resulted in reporting more depressive symptoms. None of the polymorphisms predicted depressive symptoms. More importantly, this is the first study to show that FKBP5 polymorphisms modify the relationship between perceived mother-child relationship and depressive symptoms. Among participants with two minor alleles, perceived lack of maternal care and maternal denial of psychological autonomy were most strongly associated with more depressive symptoms. Participants with one minor allele had similar results. Whereas among participants with two major alleles, perceived parenting had a smaller effect on the amount of depressive symptoms. These findings indicate that in addition to adverse experiences and traumas, also deficiencies in parenting can predispose to depression depending on the amount of minor alleles in FKBP5 polymorphisms.
Subject: FKBP5
masennus
masennusoireilu
geeni-ympäristö -vuorovaikutus
vanhempi-lapsisuhde
vanhemmuus
Discipline: Psychology
Psykologia
Psykologi


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record