Lastentarhanopettajien kokemuksia yliopisto-opetuksesta ja työelämästä

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201505191107
Title: Lastentarhanopettajien kokemuksia yliopisto-opetuksesta ja työelämästä
Author: Mäkinen, Tuula
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Institute of Behavioural Sciences
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2014
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201505191107
http://hdl.handle.net/10138/154864
Thesis level: master's thesis
Abstract: The aim of this study was to investigate the kindergarten teachers' experiences of university studies and working life. The research questions were: 1) How do the kindergarten teachers see their own professional skills at the induction stage? 2) What kind of do the kindergarten teachers experience the relation between themselves and the work at the induction stage? The theoretical framework of the study was influenced by prior literature on central concepts such as the kindergarten teacher's profession, expertise, professional development and generic skills. The study was a qualitative study. The data were collected by personal theme interviews. Ten kindergarten teachers graduated from Helsinki university took part in the research. In the profession they had worked at most three years after their graduation. The respondents of the study were chosen randomly. The data were analysed using the content analysis based predominantly on the original data of the informants. The phenomena concerning the first main research question were classified to four main categories of professional knowledge; educational knowledge, knowledge of working life, independently learned skills and personal qualities. The phenomena concerning the other research question were classified to two main categories; what things do match to work and what things do not match to work. The research findings showed that the kindergarten teachers had got good theoretical basic knowledge and the generic skills such as the critical thinking skills during university education. The kindergarten teachers experienced that especially the practical teaching gave the best readiness for the practical work and their cooperation and communication skills developed. The positive feedback given by children, parents and colleagues created belief in knowing. Professional development began gradually. The contradiction between education and working life arose most dissatisfaction. The loading and stressing work and the unclear division of duties and trades were seen the biggest drawbacks of the kindergarten teachers work. The conclusion of the study is that the cooperation between the kindergarten teachers, the university staff and the day care personal should develop. University education should reform so, that it will match more to today's day care.Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lastentarhanopettajien kokemuksia yliopisto-opiskelusta ja työelämästä. Tutkimuskysymykset olivat: 1) Miten induktiovaiheen lastentarhanopettajat näkevät oman ammatillisen osaamisensa? 2) Millaisena induktiovaiheen lasten tarhanopettajat kokevat itsensä ja työnvälisen suhteensa? Tutkimuksen teoreettinen osa sisälsi aikaisempaa kirjallisuutta keskeisistä käsitteistä kuten lastentarhanopettajan ammatti, asiantuntijuus, ammatillinen kehittyminen ja geneeriset taidot. Tutkimus oli kvalitatiivinen tutkimus, jossa käytettiin henkilökohtaisia teemahaastatteluja. Tutkimukseen osallistui kymmenen Helsingin yliopistosta valmistunutta lastentarhanopettajaa. Ammatissaan he olivat toimineet korkeintaan kolme vuotta valmistumisensa jälkeen. Tutkimukseen osallistuneet valittiin sattumanvaraisesti. Aineisto analysoitiin pääasiallisesti aineistolähtöisesti sisällönanalyysin avulla. Ensimmäistä tutkimuskysymystä koskevat ilmiöt luokiteltiin neljään pääluokkaan; koulutuksesta, työelämästä ja itsenäisestä oppimisesta saatuun osaamiseen sekä henkilökohtaisten ominaisuuksien vaikutus osaamiseen. Toista tutkimuskysymystä koskevat ilmiöt luokiteltiin kahteen pääluokkaan; työssä hyvin toimiviin asioihin ja työssä huonosti toimiviin asioihin. Tutkimustulokset osoittivat, että koulutus antoi hyvän teoreettisen perustietämyksen ja geneerisiä taitoja kuten kriittisen ajattelun taitoja. Erityisesti käytännön harjoittelujaksojen aikana lastentarhanopettajat kokivat saaneensa valmiuksia käytännön työhön ja heidän yhteistyö- ja vuorovaikutustaitonsa kehittyivät. Lapsilta, vanhemmilta ja työtovereilta saatu positiivinen palaute loi uskoa pärjäämiseen. Ammatti-identiteetin kehittyminen alkoi vähitellen. Koulutuksen ja työelämän välisen ristiriidan koettiin aiheuttavan eniten tyytymättömyyttä. Työelämän kuormittavuus, työtehtävien ja ammattinimikkeiden epäselvyys koettiin suurimmiksi epäkohdiksi lastentarhanopettajan työssä. Tutkimuksen johtopäätöksenä todetaan, että lastentarhanopettajien, yliopiston ja päivähoidon henkilöstön välistä yhteistyötä tulee kehittää. Yliopistokoulutusta tulee uudistaa niin, että se vastaisi enemmän tämänhetkistä päivähoidon tilannetta.
Subject: lastentarhanopettaja
noviisi
asiantuntijuus
ammatillinen pätevyys
geneeriset taidot
Discipline: Education
Kasvatustiede
Pedagogik


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record