Keltanokka liikenteessä : vastavalmistuneiden luokanopettajien kokemuksia eriyttämisestä

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201505191250
Title: Keltanokka liikenteessä : vastavalmistuneiden luokanopettajien kokemuksia eriyttämisestä
Author: Lahtinen, Jenni
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Department of Teacher Education
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2014
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201505191250
http://hdl.handle.net/10138/154894
Thesis level: master's thesis
Abstract: Aims. The differentiation of teaching has become the key role of the teacher's work due to a new three-step support model. The differentiation is perceived among teachers as a key means of supporting pupils, but the research information of differentiation is largely subject-specific or secondary school or pre-school-centered. Comprehensive research dealing with the nature and dimensions of differentiation, related to primary school hardly exists. The purpose of this study is to find out how newly graduated class teachers experience and define differentiation and how they implement differentiation in practice. This study also describes teachers' experiences and views on teachers' work and working in a community. Methods. The study was a qualitative study. The data was collected by interviewing and the research group consisted of seven newly graduated classroom teachers, who had taught their own class during the academic year 2013-2014. All interviews were recorded and transcribed verbatim. The data was analyzed by qualitative content analysis. Results and conclusions. Teachers defined differentiation and students' needs for support on the basis of their own classes when the dimensions of differentiation were unclear. Differentiation was seen especially as taking notice of different individuals, which the weaker students will benefit the most from. Differentiation and its planning were seen hard, when the concept of spontaneous differentiation came up clearly. Teachers used a lot of different methods for differentiation and differentiated whenever it was necessary. Teachers differentiated most in mother tongue and mathematics and the least in arts and physical education. Resources for teachers varied greatly. Teachers would have wanted to differentiate more and they needed more ways to fulfill and strengthen the differentiation. The teacher's work was seen as oppressive, but rewarding. Cooperation between teachers was seen as important. The atmosphere in teachers' workplaces was good and they got help whenever they needed. We may say that during the first year of working there is not enough time for differentiation and its planning, when the use of spontaneous differentiation grows. During the first year the overall perception of the work of a teacher is not yet fully established, when it is hard to believe in your own skills as a teacher. This will also influence how a teacher comprehends his own differentiation.Tavoitteet. Opetuksen eriyttäminen on noussut keskeiseen rooliin opettajan työssä uuden kolmiportaisen tuen mallin johdosta. Eriyttäminen koetaan opettajien keskuudessa keskeisenä keinona tukea oppilasta, mutta eriyttämisestä saatava tutkimustieto on pitkälti oppiainekohtaista tai yläkouluun tai esikouluun keskittyvää. Kokonaisvaltaista eriyttämisen luonnetta ja ulottuvuuksia käsittelevää, alakouluun liittyvää tutkimusta on vain hyvin vähän, jos ollenkaan. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää miten vastavalmistuneet luokanopettajat kokevat ja määrittelevät eriyttämisen ja kuinka he käytännössä toteuttavat eriyttämistä. Tutkimus pyrkii myös kuvailemaan opettajien kokemuksia ja näkemyksiä opettajan työstä ja työyhteisössä toimimisesta. Menetelmät. Tutkimus oli otteeltaan kvalitatiivinen tutkimus. Aineisto kerättiin teemahaastattelun avulla ja tutkimusjoukko muodostui seitsemästä vastavalmistuneesta luokanopettajasta, jotka olivat opettaneet omaa luokkaa lukuvuoden 2013–2014. Kaikki haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin sanatarkasti. Aineisto analysoitiin kvalitatiivisen sisällönanalyysin avulla. Tulokset ja johtopäätökset. Opettajat määrittelivät eriyttämistä ja oppilaiden tuen tarvetta omien luokkiensa pohjalta, jolloin eriyttämisen ulottuvuudet jäivät epäselviksi. Eriyttämisen nähtiin olevan nimenomaan erilaisten yksilöiden huomiointia, josta heikoimmat oppilaat hyötyvät eniten. Eriyttäminen ja sen suunnittelu koettiin työlääksi, jolloin käsite spontaani eriyttäminen nousi vahvasti esille. Opettajat käyttivät paljon erilaisia menetelmiä eriyttämiseen ja eriyttivät aina tarvittaessa. Eniten eriytettiin äidinkielessä ja matematiikassa ja vähiten taito- ja taideaineissa. Opettajien resurssit vaihtelivat paljon. Opettajat olisivat halunneet eriyttää enemmän ja kaipasivat lisää keinoja eriyttämisen toteuttamiseen ja tehostamiseen. Opettajan työ koettiin raskaaksi, mutta antoisaksi. Opettajien välinen yhteistyö nähtiin tärkeänä. Opettajien työpaikoilla oli hyvä työilmapiiri ja apua sai aina tarvittaessa. Voidaan siis todeta, että ensimmäisenä työvuotena eriyttämiseen ja sen suunnitteluun ei jää tarpeeksi aikaa, jolloin käytetään enemmän spontaania eriyttämistä. Ensimmäisen vuotena opettajan työn kokonaisvaltainen hahmottaminen ei ole vielä täysin vakiintunut, jolloin omiin kykyihin ja ammattitaitoon on vaikea luottaa. Tämä vaikuttaa myös siihen, miten opettaja käsittää oman eriyttämisensä.
Subject: eriyttäminen
vastavalmistunut luokanopettaja
kokemus
työyhteisö
Discipline: Education
Kasvatustiede
Pedagogik


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record