Mielialan havainnoinnin, tunnistamisen ja säätelyn yhteydet luokanopettajien työstressiin

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201505191158
Title: Mielialan havainnoinnin, tunnistamisen ja säätelyn yhteydet luokanopettajien työstressiin
Author: Salavirta, Essi
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Institute of Behavioural Sciences
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2014
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201505191158
http://hdl.handle.net/10138/154898
Thesis level: master's thesis
Abstract: Objectives. The aim of this study was to examine the associations between attention to mood, mood clarity, mood repair and class teachers' job strain. There is a lot of evidence of the harmful effects of work stress on health and well-being. Previous research has specifically noted the psychological strain teachers experience in their working life and has called for more efforts to manage teachers' work well-being. Also, teaching has been described as highly emotional work, but there is very little research done on the associations of mood and emotion and school teachers' job strain. This study aims to examine whether attention to mood, mood clarity, and mood repair are associated with class teachers' job strain. Methods. The data were from a pilot study, which was collected from primary school class teachers in the metropolitan area of Finland during the spring 2013. The participants (n=55) were 44 years old on average and 89 percent of them were women. Job strain was measured using Karasek's Demand/Control model. Job demands and job control were measured with Job Content Questionnaire (JCQ) and job strain was calculated by subtracting decision authority from demands. Attention to mood, mood clarity, and mood repair were measured using a self-report questionnaire Trait Meta-Mood Scale (TMMS). Two separate linear regression models were used. In the first model age and number of years of education were controlled and in the second one, also the other mood traits were controlled. Results and conclusions. The results showed that mood clarity and mood repair predicted lower job stain among class teachers. In addition, mood clarity and mood repair predicted higher job control. The results of this study suggest that mood clarity and mood repair are associated with class teachers' job strain especially through job control. Mood clarity and mood repair can be viewed as a resource that can be enhanced and learned in order to decrease job strain. It may be that mood clarity and mood repair decrease negative feelings, increase self-reflection, and increase adaptive actions and predictability of situations. Further, these positive changes may increase feelings of control and reduce job strain.Tavoitteet. Tutkimuksessa tarkasteltiin mielialan havainnoinnin, tunnistamisen ja säätelyn yhteyksiä luokanopettajien työstressiin. Työstressin on havaittu olevan riski terveydelle ja hyvinvoinnille, ja tutkimuksissa on tullut esiin tarve kiinnittää huomiota opettajien työn henkiseen kuormittavuuteen ja työhyvinvoinnin edistämiseen. Lisäksi opettajien työtä on luonnehdittu tunnepitoiseksi, mutta tutkimustietoa opettajien emootio- ja mielialatekijöiden yhteydestä työstressiin on vähän. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa mielialan havainnoinnin, tunnistamisen ja säätelyn yhteyksistä luokanopettajien työstressiin. Menetelmät. Tutkimuksessa käytettiin pilottiaineistoa, jota ryhdyttiin keräämään pääkaupunkiseudulla ala-asteiden luokanopettajilta vuoden 2013 keväällä. Tutkittavien (n=55) ikä oli keskimäärin 44 vuotta, ja vastaajista 89 prosenttia oli naisia. Työstressiä tarkasteltiin Karasekin työn vaatimusten ja hallinnan -mallin avulla, jonka mukaan työstressi on korkeimmillaan silloin, kun työn vaatimukset ovat korkeat ja työn hallinta matalalla. Työn vaatimuksia ja hallintaa mitattiin työn sisältö -kyselylomakkeella (Job Content Questionnaire), ja työstressi muodostettiin vähentämällä työn vaatimuksista työn hallinta. Mielialan havainnointia, tunnistamista ja säätelyä mitattiin emootioihin ja mielialaan liittyviä tuntemuksia ja kokemuksia kartoittavalla Trait Meta-Mood Scale -mittarilla (TMMS). Mielialatekijöiden yhteyttä työstressiin tarkasteltiin lineaarisella regressessioanalyysillä kahden eri mallin avulla, joista ensimmäisessä kontrolloitiin tutkittavien ikä ja koulutusvuodet sekä toisessa edellisten lisäksi vielä muut mielialatekijät. Tulokset ja johtopäätökset. Mielialan tunnistaminen ja säätely ennustivat käänteisesti luokanopettajien työstressiä. Lisäksi mielialan havainnointi ja säätely ennustivat työn hallintaa (työstressin osatekijä). Tämän tutkimuksen perusteella luokanopettajien korkea mielialan tunnistaminen ja säätely ovat yhteydessä vähenevään työstressiin erityisesti sitä kautta, että ne lisäävät työn hallintaa. Mielialan tunnistaminen ja säätely ovat taitoja, joita opettelemalla voidaan oletettavasti vähentää opetustyön kuormitusta. On mahdollista, että on olemassa eri reittejä, joiden kautta mielialan tunnistaminen tai säätely vaikuttavat työstressiin. Ne saattavat esimerkiksi auttaa hallitsemaan negatiivisia emootioita tehokkaammin, lisätä itsereflektiota ja tilanteiden ennustettavuutta tai auttaa adaptiivisessa voimavarojen suuntaamisessa ja tukea sitä kautta tilanteiden hallintaa ja vähentää työstressiä.
Subject: työstressi
työn vaatimukset
työn hallinta
mielialan havainnointi
mielialan tunnistaminen
mielialan säätely
opettajat
Discipline: Psychology
Psykologia
Psykologi


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record