Elämänlaatu afasiakuntoutuksessa : Kyselytutkimus puheterapeuteille

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201505191147
Title: Elämänlaatu afasiakuntoutuksessa : Kyselytutkimus puheterapeuteille
Author: Nylander, Niina
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Institute of Behavioural Sciences
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2014
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201505191147
http://hdl.handle.net/10138/154907
Thesis level: master's thesis
Abstract: Aims. Improved quality of life is considered to be the overarching goal of aphasia rehabilitation based on the social model. Around the world research has been done on the factors that affect the quality of life with people with aphasia. Different kinds of structured quality of life measurements have been developed that aim to enable people with aphasia to self-report quality of life. In Finland research on the subject has been scarce. The aim of this study was to explore the views of Finnish speech and language therapists (SLT) on the quality of life in aphasia rehabilitation and the prevailing clinical practices as well as to investigate how they compare internationally. Methods. For the purposes of this study a questionnaire composed by the Aphasia Committee of the International Association of Logopedics and Phoniatrics (IALP) was translated into the Finnish language. 64 questionnaires were filled out. The Finnish data was analysed by using descriptive statistics and content analysis. The data collected in this survey formed Finland's part of an international survey conducted by IALP, which allowed the comparison between the Finnish and international results. The international survey contained 581 respondents from 16 countries including Finland. The Finnish and international data were compared by cross tabulation and Chi Squared -test. Results and conclusions. According to Finnish SLTs it is important to incorporate into practice with aphasia several quality of life domains, such as communication, affect, in/dependence, social activities, personal outlook and in addition to consider life satisfaction, social support and environment. Almost all of the Finnish SLTs used interviewing as their primary method for assessing the quality of life, only four used structured quality of life measures. Internationally there were mentioned many different structured quality of life assessments. This study indicates explicitly that there is a demand for structured quality of life assessments in Finland. The results can be applied in developing education, research and clinical practice.Tavoitteet. Elämänlaadun parantamista pidetään sosiaalisen mallin mukaisen afasiakuntoutuksen keskeisimpänä tavoitteena. Kansainvälisesti on tutkittu afaattisen ihmisen elämänlaatuun vaikuttavia tekijöitä sekä kehitetty afaattisten ihmisten itsearvioon liittyvät kommunikoinnin haasteet huomioivia arviointimenetelmiä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää suomalaisten puheterapeuttien näkemyksiä elämänlaadusta afasiakuntoutuksessa ja vallitsevia kliinisiä käytäntöjä, sekä selvittää, kuinka ne vertautuvat kansainvälisesti. Menetelmät. Tutkimusta varten suomennettiin puheterapeuteille suunnattu kyselylomake, jonka oli laatinut International Association of Logopedics and Phoniatricsin (IALP) afasiakomitea. Kyselyyn vastasi 64 puheterapeuttia. Suomalainen aineisto analysoitiin käyttämällä kuvailevan tilastoinnin menetelmiä ja sisällönanalyysia. Pro gradu -tutkielmani yhteydessä kerättiin Suomen osuus IALPin kansainvälisestä tutkimuksesta, minkä takia käytössäni oli myös laaja kansainvälinen aineisto. Kansainvälisessä aineistossa oli 581 vastaajaa 16 eri maasta Suomi mukaan lukien. Suomalaista aineistoa verrattiin kansainvälisen tutkimuksen aineistoon käyttämällä ristiintaulukointia ja khiin neliö -testiä. Tulokset ja johtopäätökset. Afasiakuntoutuksessa on vastaajien mukaan tärkeä käsitellä lukuisia elämänlaadun osa-alueita, kuten kommunikointia, tunteita, itsenäisyyttä, sosiaalisia aktiviteetteja, asennoitumista sekä huomioida elämään tyytyväisyys, sosiaalinen tuki ja ympäristö. 96 % vastanneista puheterapeuteista arvioi elämänlaatua haastattelemalla, kun taas strukturoituja elämänlaadun arviointimenetelmiä käytti ainoastaan neljä vastanneista. Kansainvälisesti oli käytössä lukuisia erilaisia strukturoituja arviointimenetelmiä. Tutkimus osoittaakin selvästi, että Suomessa on puute afasiakuntoutukseen soveltuvista elämänlaadun arviointimenetelmistä. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää koulutuksen, tutkimuksen ja hoitokäytänteiden suunnittelussa.
Subject: elämänlaatu
afasia
kuntoutus
vaikuttavuuden arviointi
kliiniset käytännöt
Discipline: Logopedics
Logopedia
Logopedi


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record