Nuoruusiän toveriryhmässä saadun hyväksynnän yhteys aikuisuuden hyvinvointiin

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201505191066
Title: Nuoruusiän toveriryhmässä saadun hyväksynnän yhteys aikuisuuden hyvinvointiin
Author: Vasala, Maija
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Institute of Behavioural Sciences
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2014
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201505191066
http://hdl.handle.net/10138/154923
Thesis level: master's thesis
Abstract: The purpose of the current thesis was to examine whether the peer group acceptance in adolescence predicts eudaimonic well-being in adulthood. Eudaimonic well-being is a feeling of purposefulness of life and it was measured with Questionnaire of Eudaimonic Well-Being (QEWB). The structure validity of the QEWB was also examined in this study and based on the previous research it was hypothesized that the scale would be unidimensional. The relation between peer acceptance and eudaimonic well-being has not been studied before. However, in previous longitudinal studies peer acceptance has predicted many aspects of life that are important to well-being. Therefore it was hypothesized that peer acceptance would be associated with greater levels of eudaimonic well-being. This study was part of Pohjanmaa longitudinal study. The first phase of the study was conducted 1990–1991 and the follow up was carried out 2014. During the first phase participants were 11 to 17 and during the follow up 35 to 42 years old. Adolescence peer acceptance was measured with peer ratings. The participants were instructed to name who of their classmates they liked and who they disliked. The measurement model of the QEWB questionnaire was examined with confirmatory and exploratory factor analysis. Regression models were used to test does the popularity predict well-being in adulthood. In addition, one-way ANOVA was used to test if the participants with different levels of peer acceptance differ from each other in terms of adulthood well-being. QEWB scale was found to consist of three factors instead of one. The factors were "Feeling of purposefulness", "Actions as self expression" and "Commitment to personal goals". Peer acceptance did not predict well-being in adulthood. It is likely that the effects of the peer acceptance are dependent on the role of social relations in individual's life in general. Thus, future studies should examine why similar life events impact differently to different people. The results of the study are encouraging when considering the victims of bullying because they are often rejected in their peer group. Furthermore, because well-being in adulthood is not determinated by peer relations it is possible that it could be improved with interventions.Tässä tutkielmassa tutkittiin sitä, ennustaako nuoruuden toveriryhmässä saatu sosiaalinen hyväksyntä aikuisuuden eudaimonista hyvinvointia. Eudaimonisella hyvinvoinnilla tarkoitetaan tunnetta oman elämän merkityksellisyydestä. Sitä mitattiin Questionnaire of Eudaimonic Well-Being (QEWB) -mittarilla, jonka rakennevaliditeetti oli myös tutkimuksen kohteena. Hypoteesi oli, että mittari on yksiulotteinen. Toveriryhmähyväksynnän ja eudaimonisen hyvinvoinnin yhteyttä ei ole tutkittu aikaisemmin. Toveriryhmähyväksynnän on kuitenkin osoitettu ennustavan muun muassa aikuisuuden terveydentilaa, sosiaalisten suhteiden laatua ja uramenestystä, jotka ovat yhteydessä hyvinvointiin. Tällä perusteella asetettiin hypoteesi, että ne, jotka oli hyväksytty ryhmään nuoruudessa, voisivat aikuisuudessa paremmin kuin ne, joita ei oltu hyväksytty. Tämä tutkimus oli osa Pohjanmaa-seurantatutkimusta, joka toteutettiin vuosina 1990–1991 ja 2014. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa tutkittavat olivat iältään 11–17-vuotiaita ja toisessa vaiheessa 35–42-vuotiaita. Nuoruuden toveriryhmähyväksyntä mitattiin koululuokassa kerätyillä toveriarvioilla. Tutkittavien tuli tuolloin nimetä, keistä luokkansa oppilaista he pitävät ja eivät. QEWB-mittarin rakennevaliditeettia tutkittiin konfrimatorisilla ja eksploratiivisilla faktorianalyyseillä. Sitä, ennustaako nuoruuden toveriryhmähyväksyntä aikuisuuden eudaimonista hyvinvointia, tutkittiin hierarkisilla regressiomalleilla. Lisäksi yksisuuntaisella varianssianalyysillä tutkittiin, onko ryhmien, jotka eroavat toisistaan nuoruuden toveriryhmähyväksynnän suhteen, välillä eroja aikuisuuden hyvinvoinnissa. Tässä tutkimuksessa havaittiin, että QEWB-mittari koostuu yhden sijaan kolmesta faktorista, jotka olivat "Tunne elämän tarkoituksellisuudesta", "Itsen ilmaisu toiminnan kautta" ja "Intohimoinen sitoutuminen päämääriin". Nuoruuden toveriryhmähyväksyntä ei ollut yhteydessä aikuisuuden hyvinvointiin.Tämä johtuu luultavasti siitä, että se, miten tärkeänä yksilö pitää ihmissuhteita, määrittää sen, kuinka paljon ne vaikuttavat hänen hyvinvointiinsa. Tulevaisuuden hyvinvointitutkimuksessa tulisikin kiinnittää yhä enemmän huomiota siihen, miksi samat ilmiöt vaikuttavat eri tavalla eri ihmisiin. Tämän tutkimuksen tulokset ovat rohkaisevia koulukiusattujen kannalta, sillä heillä on usein heikko asema toveriryhmässään. Ne kannustavat myös hyvinvointia lisäävien interventioiden kehittämiseen, sillä aikuisuuden hyvinvointi ei ole ainakaan nuoruuden toveriryhmähyväksynnän vaikutuksen vuoksi määräytynyt olemaan tietyllä tasolla.
Subject: hyvinvointi
pitkittäistutkimus
sosiaalinen käyttäytyminen
sosiaalinen status
sosiogrammit
Discipline: Psychology
Psykologia
Psykologi


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record