"Se oli kaunista niin kauan kuin sitä kesti" : Subjektiivisen päivähoito-oikeuden diskurssit

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201505191143
Title: "Se oli kaunista niin kauan kuin sitä kesti" : Subjektiivisen päivähoito-oikeuden diskurssit
Author: Kuisma, Salla
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Department of Teacher Education
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2014
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201505191143
http://hdl.handle.net/10138/154924
Thesis level: master's thesis
Abstract: The subject of this study are the social media conversations concerning the right for the subjective day care for children. Objective of the study is to look at what kind of discourses parents have about the day care itself and about the right for it in the 2000s. Areas of interest are those conversations through which the right for subjective day care are discussed. The theoretical part describes the history of day care and takes a look at the VIA-related determinants, day-care system and the multi-professional working community and their educational background. The theory section also addresses the 1972 Parliamentary positions of the home-care and day-care center from 1973 until the completion of day-care law. The Nordic comparison of the day care provides international perspective for this study. The research questions are as follows: 1. What kind of interpretative repertoires are formed from parent's comments about the subjective right to day care? 2. What kind of duty is set on day care in parent's discussions about subjective right to day care? This study represents a research method of qualitative research, and an actual discourse analysis method was chosen. Thus, the theoretical frame of reference is formed by discourse analysis and social constructionism. In this study, the reality is constructed through linguistic interaction. Attention is drawn to the formation of reality and meaning by constructing the text. Purpose of this study was to examine the discourse of parent's assumptions of day care in the 2000s. The research was approached through a variety of interpretive repertoire. Data for this study consisted of three "Baby"- magazine online discussion forum. Based on the analysis result of this research three different dimensions, which are called interpretative repertoires, were formed. These were supportive interpretative repertoire, opposing interpretative repertoire and, thirdly, a neutral interpretation of the repertoire. The results of a subjective right to day care was seen as a social service, nursing service, and to some extent also in early childhood education. Adult aspect was predominant in the discussions of this study.Tämän tutkielman kohteena ovat internetissä käydyt keskustelut subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta. Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella, vanhempien puheita päivähoidosta ja päivähoito-oikeudesta 2000-luvulla. Kiinnostuksen kohteina ovat sellaiset keskustelut, joiden kautta subjektiivista päivähoito-oikeutta käsitellään. Tutkielman teoriaosassa kuvataan päivähoidon historiaa ja tarkastellaan päivähoitoon liittyviä taustatekijöitä, päivähoitojärjestelmää ja moniammatillista työyhteisöä sekä heidän koulutustaustaansa. Teoriaosassa pureudutaan myös vuoden 1972 eduskunnan kannanottoihin kotihoidon ja päiväkodin välillä ennen 1973 päivähoitolain valmistumista. Päivähoidon pohjoismainen vertailu antaa tämän tutkimuksen teoriaan kansainvälistä perspektiiviä. Tutkimuskysymykset ovat seuraavat: 1. Minkälaisia tulkintarepertuaareja muodostuu vanhempien kannanotoista subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen? 2. Mikä päivähoidon tehtäväksi muodostuu vanhempien keskusteluissa subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta? Tämän tutkimuksen tutkimusote noudattaa laadullisen tutkimuksen piirteitä, ja varsinaiseksi menetelmäksi valittiin diskurssianalyysi. Siten tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostavat diskurssianalyysi ja sosiaalinen konstruktionismi. Tässä tutkimuksessa todellisuus rakentuu kielellisen vuorovaikutuksen kautta. Huomiota kiinnitetään todellisuuden ja merkitysten rakentumiseen konstruoimalla tekstiä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää diskurssianalyyttisin keinoin vanhempien puheita ja oletuksia päivähoidosta 2000-luvulla. Tutkimusta lähestyttiin erilaisten tulkinnallisten repertuaarien kautta. Tämän tutkimuksen aineisto muodostui Vauva-lehden kolmesta internetin keskustelupalstasta. Analyysin pohjalta tutkimustulokseksi jäsentyi kolme eri ulottuvuutta, joita tässä tutkimuksessa kutsutaan tulkintarepertuaareiksi. Näitä olivat puolustavatulkintarepertuaari, vastustavatulkintarepertuaari sekä kolmanneksi neutraalitulkintarepertuaari. Tulosten perusteella subjektiivinen päivähoito-oikeus nähtiin sosiaalipalveluna, hoitopalveluna sekä jonkin verran myös varhaiskasvatuksena. Aikuisen näkökulma painottui vallitsevana tämän tutkimuksen keskusteluissa subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta.
Subject: subjektiivinen päivähoito-oikeus
diskurssianalyysi
sosiaalinen konstruktionismi
Discipline: Education
Kasvatustiede
Pedagogik


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record