Rehtoreiden työhyvinvointi : Rehtoreiden työhyvinvoinnin haasteet suhteessa rehtorin ja työympäristön väliseen yhteensopivuuteen, yhteensopivuuden säätelyyn ja alanvaihtoaikeisiin

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201505191161
Title: Rehtoreiden työhyvinvointi : Rehtoreiden työhyvinvoinnin haasteet suhteessa rehtorin ja työympäristön väliseen yhteensopivuuteen, yhteensopivuuden säätelyyn ja alanvaihtoaikeisiin
Author: Tikkanen, Lotta
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Institute of Behavioural Sciences
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2014
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201505191161
http://hdl.handle.net/10138/154928
Thesis level: master's thesis
Abstract: Well-being at work is challenged by problems in employee–working environment fit. Therefore job stress can occur. Employees can use several strategies to adjust the fit and gain better well-being. If the job-stress is prolonged, it may eventually cause burnout. Previous studies indicate that burnout is related to problems in working community, individual well-being and turnover. In the educational field employees experience more job stress and burnout symptoms than in other fields. Only a few studies have been done about school principals' well-being. Therefore the aims of the research were to analyze school principals' well-being and to investigate if proactive strategies, principal–working environment fit and turnover intentions relate to challenges of well-being. Research data was gathered as a part of a wider, national research project called Learning, agency and pedagogical well-being in comprehensive school (Pyhältö, Pietarinen & Soini, 2014). The participants were selected with random sampling method (N=6000). Altogether 2310 teachers and principals completed the questionnaire. Principals and assistant principals (from now on: principals, n=420) were selected for this research. Principals were clustered into different groups based on the challenges of well-being they reported. Those challenges were measured in terms of job stress and burnout symptoms. The clusters that represented burnout symptoms and job stress were formed through hierarchical cluster analysis, K-Means cluster analysis and discriminant function analysis. One-way analysis of variance and crosstabs were conducted to see, whether principals in different clusters varied in terms of proactive strategies, principal–working environment fit, turnover intentions and background variables. Results indicate that on average the principals are doing quite well. Even so, quite a lot of them reported turnover intentions. It was possible to cluster principals into four groups: 1) principals, who experience well-being, 2) cynical principals, 3) principals, who experience burnout and 4) principals in danger of burn out. The cluster membership was related to proactive self-regulating strategies, principal–working environment fit and turnover intentions. Principals who experience well-being reported the best principal–working environment fit, strongest proactive self-regulating strategies and less turnover intentions. Cynical principals reported quite strong proactive self-regulating strategies, second worst principal–working environment fit and some turnover intentions. Principals who experience burnout reported weakest proactive self-regulating strategies, worst principal–working environment fit and most turnover intentions. Principals in danger of burn out reported quite good principal–working environment fit, quite weak proactive strategies and lots of turnover intentions. In future there is a need to better understand the development of school principal burnout and the motives behind school principals' turnover intentions.Ongelmat työympäristön ja yksilön välisessä yhteensopivuudessa haastavat yksilön työhyvinvointia ja voivat aiheuttaa esimerkiksi työstressiä. Yksilö voi säädellä tätä yhteensopivuutta erilaisten strategioiden avulla. Työstressi voi kuitenkin pitkittyessään kehittyä työuupumukseksi. Työuupumuksen on puolestaan todettu olevan yhteydessä työyhteisön ongelmiin sekä yksilön terveyteen ja vetäytymiskäyttäytymiseen, eli esimerkiksi alanvaihtoon. Koulutusalalla työstressiä ja työuupumusta koetaan enemmän kuin muilla toimialoilla. Rehtoreiden työhyvinvointia on kuitenkin tutkittu varsin vähän. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisena rehtoreiden työhyvinvointi näyttäytyy ja miten rehtoreiden kokemat työhyvinvoinnin haasteet ovat yhteydessä rehtoreiden käyttämiin proaktiivisiin strategioihin, työympäristön ja rehtorin väliseen yhteensopivuuteen ja alanvaihtoaikeisiin. Tutkimusaineisto kerättiin osana laajempaa kansallista Oppiminen, toimijuus ja pedagoginen hyvinvointi peruskoulussa -tutkimushanketta (Pyhältö, Pietarinen & Soini, 2014). Vastaajat valittiin satunnaisotannan avulla (N=6000). Kyselyyn vastasi yhteensä 2310 opettajaa ja rehtoria. Heistä tähän tutkimukseen valittiin rehtorit ja apulaisrehtorit (jatkossa rehtorit, n=420). Rehtorit ryhmiteltiin työhyvinvoinnin haasteiden mukaan erilaisiin ryhmiin hierarkkisen klusterianalyysin ja k-keskiarvon klusterianalyysin avulla. Ryhmien sisällöllisessä tulkinnassa käytettiin erotteluanalyysia. Rehtoriryhmien välisiä eroja proaktiivisissa strategioissa, työympäristön ja rehtorin välisessä yhteensopivuudessa sekä alanvaihtoaikeissa ja rehtoreiden taustatiedoissa tarkasteltiin yksisuuntaisen varianssianalyysin ja ristiintaulukoinnin avulla. Tulosten perusteella rehtorit näyttäytyivät keskimäärin varsin hyvinvoivina, mutta raportoivat runsaasti alanvaihtoaikeita. Rehtorit voitiin jakaa hyvinvoiviin, kyynistyneisiin, uupuneisiin ja uupumisvaarassa oleviin rehtoreihin. Klusterijäsenyys oli yhteydessä proaktiivisiin itsesäätelystrategioihin, työympäristön ja rehtorin väliseen yhteensopivuuteen ja alanvaihtoaikeisiin. Hyvinvoivat rehtorit raportoivat parasta yhteensopivuutta työympäristönsä kanssa, voimakkaimpia proaktiivisia itsesäätelystrategioita ja vähiten alanvaihtoaikeita. Kyynistyneet rehtorit raportoivat toisiksi voimakkaimpia proaktiivisia itsesäätelystrategioita, toisiksi huonointa yhteensopivuutta työympäristönsä kanssa ja jonkin verran alanvaihtoaikeita. Uupuneet rehtorit raportoivat heikoimpia proaktiivisia itsesäätelystrategioita, huonointa yhteensopivuutta työympäristönsä kanssa ja runsaasti alanvaihtoaikeita. Uupumisvaarassa olevat rehtorit raportoivat verrattain hyvää yhteensopivuutta työympäristönsä kanssa, heikkoja proaktiivisia itsesäätelystrategioita ja runsaasti alanvaihtoaikeita. Tulevaisuudessa tarvitaan lisää tietoa rehtoreiden työuupumuksen kehittymisestä ja alanvaihtoaikeiden taustalla vaikuttavista motiiveista.
Subject: rehtori
työhyvinvointi
proaktiiviset strategiat
työympäristön ja rehtorin välinen yhteensopivuus
työuupumus
työstressi
alanvaihto
klusterianalyysi
Discipline: Education
Kasvatustiede
Pedagogik


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record