Parental separation, socioeconomic position in childhood and MAOA single nucleotide polymorphisms in the etiology of antisocial personality disorder symptoms

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201505191189
Title: Parental separation, socioeconomic position in childhood and MAOA single nucleotide polymorphisms in the etiology of antisocial personality disorder symptoms
Author: Pussila, Niina
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Institute of Behavioural Sciences
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2014
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201505191189
http://hdl.handle.net/10138/154944
Thesis level: master's thesis
Abstract: Introduction Antisocial behavior associates with higher risk for chronic criminal behavior and thus constitutes a significant public health and societal problem. Previous research shows that an adverse childhood environment may predict an increased risk for antisocial personality disorder symptoms in adulthood. Still there are noticeable limitations to the studies, as most of them have been retrospective. There is also a marked hereditary component in the development of antisocial personality disorders, but the specific genetic risk factors for this disorder are poorly understood. Some studies also suggest gene-environment interactions in the etiology of antisocial personality, but previous findings are inconsistent. This thesis examines longitudinally the association between MAOA single nucleotide polymorphisms (SNP), childhood temporary parental separation and socioeconomic position and antisocial personality disorder symptoms. Furthermore the possible moderating role of MAOA genotypes in the association between early life stressors and antisocial personality symptoms are examined. Methods The participants of this study are part the Helsinki Birth Cohort Study. Antisocial personality disorder symptoms were measured as a part of the psychological questionnaire with Older-Adult Self-Report (OASR) questionnaire. The psychological questionnaire was answered by 1893 participants. Data on childhood separation and socioeconomic status is objective register based information from national registers. 209 participants had been temporarily separated from parents due to World War II evacuations. Both MAOA SNPs (rs1284326 and rs2235186) used in this study were imputed successfully. The final size of the sample was 1852 (1067 men and 785 women). Multinomial logistic regression analysis was used separately for men and women to examine the associations between developmental risk factors and antisocial personality disorder symptoms. Results and conclusions Among men, parental separation, especially after five years of age, predicted a higher risk of antisocial personality disorder symptoms in adulthood. Instead among women A allele in rs1284326 increased the risk for antisocial personality symptoms in adulthood. Childhood socioeconomic status had no effect on antisocial personality symptoms in adulthood among either sex. Furthermore the MAOA genotypes didn't moderate the association between early life stress and antisocial personality symptoms in adulthood. Results of this study emphasize the role of childhood adversity among men and genetic predispositions among women in the development of antisocial personality. In particular the findings suggest differences between the sexes in the etiology of antisocial symptoms.Johdanto Antisosiaalinen käyttäytyminen on riskitekijä kansanterveydelle sekä huomattava terveysriski potilaalle itselleen useiden haitallisten pitkäaikaisvaikutusten, kuten kroonisen rikollisen käyttäytymisen vuoksi. Aikaisemmat tutkimukset osoittavat, että haitallinen varhainen kehitysympäristö voi ennustaa kohonnutta riskiä antisosiaalisen persoonallisuushäiriön oireisiin aikuisuudessa. Suurin osa tutkimuksista on kuitenkin menetelmällisesti puutteellisia retrospektiivisen tutkimusotteen vuoksi. Perinnöllisten riskitekijöidenon myös johdonmukaisesti todettu vaikuttavan antisosiaalisen persoonallisuuden kehittymiseen, mutta tutkimukset tarkempien riskigeenien roolista ovat tuottaneet epäjohdonmukaisia löydöksiä. Useammat tutkimukset viittaisivat myös interaktiovaikutuksiin perinnöllisten riskitekijöiden ja varhaisen kehitysympäristön tekijöiden välillä antisosiaalisuuden kehityksessä, mutta tästäkin aiheesta tarvitaan lisätutkimusta. Tässä pitkittäistutkimuksessa tarkastellaan yhteyttä tiettyjen MAOA:n yksittäisten nukleotidien polymorfismien (eng. single nucleotide polymorphism, SNP), lapsuuden erokokemusten ja vanhempien sosioekonomisen statuksen ja aikuisuuden antisosiaalisen persoonallisuuden piirteiden välillä. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään MAOA genotyyppien mahdollista moderoivaa roolia näiden varhaisten stressorien ja antisosiaalisten oireiden välisessä yhteydessä. Menetelmät Tämän tutkimuksen osallistujat ovat osa Helsingin Syntymäkohortti -aineistoa. Antisosiaalisen persoonallisuushäiriön oireita kartoitettiin osana psykologista OASR-kyselyä (Older-Adult Self-Report), johon vastasi 1893 henkilöä. Tiedot lapsuuden erokokemuksista ja sosioekonomisesta statuksesta ovat objektiivista rekisteritietoa kansallisista rekistereistä. Tutkimuksen osallistujista 209 oli lapsuudessa joutunut väliaikaisesti eroon vanhemmistaan toisen maailmansodanaikaisten evakuointien vuoksi. Molemmat tutkimuksessa käytetyt SNPt (rs1284326 ja rs2235186) imputoitiin onnistuneesti. Tutkimuksen lopullinen otoskoko oli 1852 henkilöä (1067 miestä ja 785 naista). Yhteyksiä kehityksellisten riskitekijöiden ja antisosiaalisen persoonallisuuden piirteiden välillä tarkasteltiin multinomiaalisen logistisen regressioanalyysin avulla erillisissä analyyseissä eri sukupuolilla. Tulokset ja johtopäätökset Miehillä eroon joutuminen vanhemmista, erityisesti viiden ikävuoden jälkeen, ennusti korkeampia antisosiaalisen persoonallisuushäiriön oireita aikuisuudessa. Sen sijaan naisilla, rs1284326:n A-alleeli lisäsi riskiä aikuisuuden antisosiaalisen persoonallisuuden oireisiin. Lapsuuden sosioekonomisella asemalla ei ollut vaikutusta aikuisiän antisosiaalisiin oireisiin kummallakaan sukupuolella. Lisäksi kumpikaan MAOA genotyyppi ei moderoinut varhaisen stressin vaikutuksia antisosiaalisen personnallisuushäiriön oireisiin aikuisuudessa. Tämän tutkimuksen tulokset painottavat miehillä lapsuuden haitallisten kokemusten ja naisilla geneettisen alttiuden roolia antisosiaalisen persoonallisuuden kehityksessä. Erityisesti tutkimus antaa viitteitä sukupuolten välisille eroille antisosiaalisten oireiden etiologiassa.
Subject: MAOA
antisocial personality disorder
childhood separation
childhood socioeconomic status
antisosiaalinen persoonallisuushäiriö
lapsuuden erokokemukset
lapsuuden sosioekonominen status
Discipline: Psychology
Psykologia
Psykologi


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record