Kertomalla tehty : Keskustelunanalyyttinen tapaustutkimus koulutehtävän tekemisestä lukion vuorovaikutuksessa

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201505191210
Title: Kertomalla tehty : Keskustelunanalyyttinen tapaustutkimus koulutehtävän tekemisestä lukion vuorovaikutuksessa
Author: Pickering, Anna
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Institute of Behavioural Sciences
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2015
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201505191210
http://hdl.handle.net/10138/154949
Thesis level: Master's thesis
Abstract: Aims. The purpose of this study was to show in what ways a school task is carried out in interaction. The task in question was giving a presentation in an upper secondary school Finnish lesson on an elective topic. The theoretical framework used was learning as changes in participation. Previous research has tracked various changes in participation longitudinally, i.e. across several conversations. In such studies, learning is indicated by changes in repair type, in use of learning objects, and in epistemic stance and topicalization of epistemic stance. Although these by themselves cannot be considered evidence of learning, they show what kind of contingent practices of understanding are used to accomplish the task. This is known as doing learning. Previous research has often focused on second language learning, but rarely on first language learning. Neither has the accomplishment of one task across several days been much researched. For these reasons, the accomplishment of one school task longitudinally in the context of first language learning was chosen as the focus of the current study. The research question is: How is a school task accomplished in interaction? Methods. The data were a set of videos originally recorded for the Språkmöten project. One sixth-form student is followed by a video camera for three days during both classes and recess. From the videos, I chose the parts in which the presentation for the Finnish lesson is discussed. I analyzed them using conversation analysis. Results and conclusions. I demonstrated empirically how the different phases of the presentation task fit together. I showed that doing the task involves a lot of intertwined telling and negotiation. "Doing learning" could be seen in the explicit, longitudinal orientation towards change: in this way, the presentation task was taken forward and accomplished. The data showed how the understanding of the presentation task developed. They also showed how the requirements of the school on the one hand, and the students' own ideas on the other, were integrated into the process. The showing of affect (i.e. emotions) was demonstrated to be part of "doing learning". The results help us to understand learning outside the classroom and school enjoyment. In further studies, the same methods may be applied to explore tasks in interaction in other contexts, e.g. universities and workplaces.Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tuoda esille, millä tavoilla koulutehtävää tehdään vuorovaikutuksessa. Kyseessä oli esitelmän pitäminen lukion äidinkielen tunnilla vapaavalintaisesta aiheesta. Teoreettisena taustana oli näkemys oppimisesta vuorovaikutuksessa tapahtuvina osallistumisen muutoksina. Aiemmissa tutkimuksissa on seurattu erilaisia osallistumisessa tapahtuvia muutoksia longitudinaalisesti, eli useamman keskustelun ajan. Niissä oppimista on tarkasteltu muutoksina korjaustyypeissä, oppimiskohteiden käytössä ja episteemisessä stanssissa ja sen muutoksien topikalisoinneissa. Vaikka näillä ei sinänsä voida todistaa oppimisen tapahtumista, voidaan näyttää, minkälaisilla tilannesidonnaisilla ymmärtämiskäytännöillä oppimisen tehtävää toteutetaan. Tätä kutsutaan oppimisen tekemiseksi (eng. doing learning). Tutkimusten aiheena on usein ollut toisen kielen oppiminen, mutta harvemmin äidinkielen oppiminen. Myöskään yhden tehtävän toteuttamista useamman päivän aikana ei ole juurikaan tutkittu. Siksi koulutehtävän tekeminen longitudinaalisesti äidinkielen oppiaineen kontekstissa valikoitui tämän tutkielman fokukseksi. Tutkimuskysymyksenä on: Miten koulutehtävää tehdään vuorovaikutuksessa? Menetelmät. Aineistona oli Språkmöten-hankkeeseen kerätty videoaineisto, jossa seurataan yhtä lukiolaista kolmen päivän ajan oppitunneilla ja välitunneilla. Videoista valitsin kohdat, joissa puhutaan äidinkielen esitelmästä, ja analysoin ne keskustelunanalyysin avulla. Tulokset ja johtopäätökset. Esitin empiirisesti, miten äidinkielen esitelmätehtävän eri vaiheet nivoutuvat yhteen vuorovaikutuksessa. Osoitin, että tehtävän tekemiseen sisältyy paljon limittyvää neuvottelemista ja tehtävästä kertomista. Oppimisen tekeminen näkyi eksplisiittisessä longitudinaalisessa orientaatiossa muutokseen: näin esitelmän tekeminen edistyi ja se saatiin valmiiksi. Aineistosta näkyi, miten käsitys tehtävästä kehittyi. Lisäksi näkyi, miten yhtäältä koulun asettamat vaatimukset ja toisaalta omat ideat integroitiin tekemisprosessiin. Osana oppimisen tekemistä näyttäytyi myös tehtävään liittyvä affektisuus eli tunteiden näyttäminen. Tulokset lisäävät ymmärrystä oppituntien ulkopuolella tapahtuvasta oppimisesta ja kouluviihtyvyydestä. Jatkossa voisi käyttää samoja menetelmiä tutkittaessa tehtävien tekemistä vuorovaikutuksessa muissa konteksteissa, kuten yliopistoissa ja työpaikoilla.
Subject: conversation analysis
school task
upper secondary school
first language
mother tongue
koulutehtävä
äidinkieli
Subject (yso): keskustelunanalyysi
lukio
äidinkieli (oppiaineet)
Discipline: Education
Kasvatustiede
Pedagogik


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Anna Pickering pro gradu.pdf 721.5Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record