Hyvinvointiin vaikuttavat tekijät : suomalaisten ja palestiinalaisten lasten sadutetuissa tarinoissa

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201505191196
Title: Hyvinvointiin vaikuttavat tekijät : suomalaisten ja palestiinalaisten lasten sadutetuissa tarinoissa
Author: Prittinen, Satu
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Department of Teacher Education
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2015
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201505191196
http://hdl.handle.net/10138/154954
Thesis level: master's thesis
Abstract: Aims of the Study. This Study's Aim was to find out the factors that influence Well-Being in the storycrafted stories of Finnish and Palestinian Children. In the past ten years the research of Children's Well-Being has partly developed to a more childperspective direction. Children have slowly started moving from being objects to active subjects and becoming experts of their own Well-Being. This sort of expertese and respect of Childrens own visions has been the Aim also in this Study. In the present Study the focus is on both the resources and suppressors of the Well-Being as well as the similarities and differences between the stories of the Children from two Nationalities. Awareness of the factors influencing Children's Well-Being can on it's part help the Adults working with Children to pay more attention to the things that are meaningful for Children. Methods. The Research Data was given as a ready collected data from the research project Children tell about their Well-Being – Who listens? (projectnumber 1134911), that was funded by Academy of Finland. The research consortium was a collaboration between the Universities of Helsinki and Oulu. In the University of Helsinki it was led by professor Liisa Karlsson. The Finnish stories were retrieved from the Finnish Social Sciences data archive. These stories were collected between the years 1996-2001. The Palestinian data was gathered in Lebanon among the Palestinian refugees between the years 2006-2012. Altogether the datas consist of 81 stories, of which 42 are from Finns and 39 are from Palestinians.Children in both datas were 2-12 years old. In the review of the stories the wellfare theory by Erik Allardt(1976), a Finnish sociologist, was used as a guideline. The resources and suppressors of Well-Being were monitored through Allardt's dimensions of wellfare; material conditions (having), social relationships (loving) and the societal level (being). In the analysingprocess quatifying and contets specification were used. Results and conclusions. The resources of Well-Being in the stories from both datas were home, the satisfaction of basic needs, happiness, play, peer relationships, family and the possibility to influence in their own matters. In addition to these, in the stories of the Palestinians feeling secure and the possibility to influence thorough dance were also regarded as resources. In Finnish stories also autonomous adventures with peers were labelled as resources. Suppressors for Well-Being in the stories of both datas were shortcomings of material conditions, fear and shortcomings of the possibilities to influence own matters. Suppressors in the stories of Palestinians were also the lack of peer relationships, impossibility to play or to attend school, loss of close-ones and the unsaturation of basic needs. Additional suppressors in the stories of the Finns were difficulties in play and being left alone. In the stories of Palestinian Children one can find the experiences and consequences of War from the Child's point of view. In the stories of Finnish Children material conditions and possibilities of influencing own matters were better than in the Palestinian stories. Finnish stories revealed also challenges in peer relationships. As a conclusion from the stories of the Children peer relationships, play, family, satisfaction of basic needs and the possibility to influence ones own matters appear to be meaningful for the Well-Being of Children from both countries.Tavoitteet. Tutkielman tavoite oli tarkastella lasten hyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden näyttäytymistä suomalaisten ja palestiinalaisten lasten sadutetuissa tarinoissa. Lasten hyvinvointitutkimus on osittain kehittynyt lapsinäkökulmaisemmaksi viimeisten kymmenen vuoden aikana. Lapset ovat pikkuhiljaa siirtymässä tutkimuksen kohteista aktiivisiksi subjekteiksi, oman hyvinvointinsa asiantuntijoiksi. Tätä asiantuntijuutta ja lasten näkemysten kunnioitusta on tavoiteltu myös tässä tutkielmassa. Tutkielmassa nostetaan esiin niin hyvinvoinnin voimavaroja kuin hyvinvointia heikentäviä tekijöitä sekä eroja ja yhtäläisyyksiä kahden maan lasten tarinoiden välillä. Lasten hyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden tiedostaminen voi osaltaan auttaa suuntaamaan lasten parissa työskentelevien aikuisten huomiota lapsille merkityksellisiin asioihin. Menetelmät. Aineisto saatiin valmiina Lapset kertovat hyvinvoinnistaan kuka kuuntelee? (projektinumero 1134911), jolla oli Suomen Akatemian myöntämä rahoitus. Tutkimuskonsortiossa tehtiin yhteistyötä Helsingin ja Oulun yliopistojen välillä. Helsingin yliopiston osalta sitä johti professori Liisa Karlsson. Suomalaiset tarinat saatiin Yhteiskuntatieteellisestä arkistosta, tarinat kerättiin vuosina 1996–2001. Palestiinalainen aineisto koottiin Libanonin palestiinalaisten pakolaisten parissa vuosina 2006–2012. Tarinoita oli yhteensä 81, suomalaisia 42 ja palestiinalaisia 39. Lapset olivat molemmissa aineistoissa 2-12-vuotiaita. Tarinoiden tarkastelussa hyödynnettiin Erik Allardtin (1976) hyvinvoinnin ulottuvuuksien teoriaa. Hyvinvoinnin voimavaroja ja heikentäjiä tarkasteltiin aineellisten olosuhteiden (having), sosiaalisten suhteiden (loving) ja yhteiskunnallisen tason (being) kautta. Analysoinnissa hyödynnettiin kvantifiointia ja sisällön erittelyä. Tulokset ja johtopäätökset. Hyvinvoinnin voimavaroina molempien aineistojen tarinoissa olivat koti, perustarpeiden tyydyttyminen, onnellisuus, leikki, vertaissuhteet, perhe sekä mahdollisuus vaikuttaa asioihinsa. Palestiinalaisten tarinoissa edellä mainittujen lisäksi voimavaroina näyttäytyivät turvallisuuden tunne sekä tanssin kautta koetut vaikutusmahdollisuudet. Suomalaisten tarinoissa voimavaroina ilmenivät aiemmin mainittujen lisäksi itsenäiset seikkailut yhdessä vertaisten kanssa. Hyvinvointia heikentävinä tekijöinä molempien aineistojen tarinoissa näyttäytyivät puutteet aineellisissa olosuhteissa, pelko sekä puutteelliset vaikutusmahdollisuudet. Palestiinalaisten tarinoissa hyvinvointia heikensivät vertaissuhteiden puute, leikin tai koulunkäynnin mahdottomuus, menetetyt läheiset ja puutteet perustarpeiden tyydytyksessä. Suomalaisten tarinoissa heikentäjinä toimivat leikin vaikeutuminen ja yksinjääminen. Palestiinalaisten tarinoissa nousivat esiin sotakokemukset ja niiden seuraukset lasten näkökulmasta. Suomalaislasten tarinoissa aineelliset olosuhteet ja vaikutusmahdollisuudet vaikuttivat paremmilta kuin palestiinalaisten tarinoissa. Suomalaisten tarinoissa ilmeni haasteita vertaissuhteissa. Lasten hyvinvoinnille merkityksellisiä asioita heidän tarinoidensa perusteella olivat vertaissuhteet, leikki, perhe, mahdollisuus vaikuttaa omiin asioihinsa sekä perustarpeiden tyydyttyminen.
Subject: hyvinvointi
subjektiivinen koettu hyvinvointi
lapset
2-12-vuotiaat
voimavarat
heikentäjät
sadutus
palestiinalaiset
suomalaiset lapsinäkökulmaisuus
pakolainen
Discipline: Education
Kasvatustiede
Pedagogik


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Satu_Prittinen_pg_2015(1).pdf 1.439Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record