Big Five -persoonallisuuspiirteet ja koulukiusaamisen uhriksi joutuminen

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201505191079
Title: Big Five -persoonallisuuspiirteet ja koulukiusaamisen uhriksi joutuminen
Author: Lindgren, Sofia
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Institute of Behavioural Sciences
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2015
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201505191079
http://hdl.handle.net/10138/154961
Thesis level: master's thesis
Abstract: Goals. Bullying is a fairly common phenomenon and is known to cause major psychological distress on its victims. The negative effects of bullying are often long lasting, which is why early interventions are important. Understanding the factors behind bullying can help us learn more about it and thus find better ways of intervening. One factor that is known to affect bullying is personality. The goal of this study is to examine the link between Big Five personality traits and becoming the victim of bullying. On basis of previous research, it was assumed that lower conscientiousness, agreeableness and extraversion and higher neuroticism would lead to a higher risk of being bullied. The role of openness was ambiguous. Also the effect of parental supervision, school performance and time spent with friends were examined. Methods. This study employs the data from the nationwide survey on youth crime and victimization conducted by the national research institute of legal policy in 2012. The sample frame of the survey was Finnish-speaking primary and secondary schools. A total of 8914 sixth and ninth grade students completed a self-report survey questionnaire in school. 14.9 % of the students reported being bullied at least once during the previous year. Multinomial regression analysis was used to explore the relationship between personality traits, parental supervision, time spent with friends, school performance and bullying. Interaction analyses between personality traits and the moderators were also conducted. Results and conclusions. The result of this study suggest that students who score lower on extroversion, conscientiousness, parental supervision and school performance and higher on openness and neuroticism are more likely than other students to be bullied. There was no statistically significant relation between bullying and openness or time spent with friends. The risk between bullying and extroversion was especially high when combined with lower parental supervision, school performance and a higher level of time spent with friends. The risk between bullying and neuroticism was higher when combined with lower school performance and a higher level of time spent with friends. Openness was a risk factor especially when combined with lower levels of parental supervision and school performance. The results show that personality traits as well as other, more social factors such as parental supervision, can have a significant impact on bullying. Parental supervision is something that, unlike personality traits, can be more easily altered, which is why giving parents more information about the effects of parental supervision on bullying is important. Although this study focused on the victim's traits, it is important to stress that the idea is not to blame the victim. The goal of this study was to get a better understanding of the factors that increase a child's risk for victimization and use this knowledge to design better interventions for bullying and perhaps peer victimization in general.Syfte. Mobbning är ett tämligen vanligt fenomen och kan orsaka mycket psykiskt lidande. Effekterna av mobbning kan vara mångfaldiga och långvariga. För att man skall kunna förebygga mobbning effektivt är det viktigt att förstå fenomenet och de faktorer som påverkar mobbning så bra som möjligt. Tidigare forskning har visat att t.ex. vissa personlighetsdrag möjligen kunde utsätta barn och unga för mobbning. Syftet med detta arbete är att undersöka sambandet mellan Big Five -personlighetsdrag och mobbning hos låg- och högstadieelever. På basis av tidigare undersökning antogs det att lägre samvetsgrannhet, värme och extraversion samt högre neuroticism skulle utsätta unga för mobbning. Angående öppenhet ställdes ingen hypotes eftersom tidigare forskningsresultaten var motstridiga. I undersökningen togs dessutom i beaktande effekten av föräldrarnas övervakning, vänkretsen och ungdomarnas skolframgång. Metoder. I undersökningen användes rättspolitiska forskningsinstitutets år 2012 samlade forskningsmaterial gällande ungdomskriminalitet. I undersökningen deltog 8914 finska sjätte och nionde klassister. Deltagandet var frivilligt och tog plats i skolan under lärarnas övervakning. 14.9 % av ungdomarna rapporterade att de blivit mobbade åtminstone en gång under det senaste året. Sambandet mellan personlighetsdragen, föräldrarnas övervakning, vänkretsen, skolframgången och mobbningen undersöktes med multinomial logistisk regression. Dessutom undersöktes interaktionerna mellan variablerna. Resultat och slutsatser. Resultaten visade att lägre extraversion, samvetsgrannhet, skolframgång och föräldrarnas övervakning samt högre öppenhet och neuroticism verkar utsätta unga för mobbning. Enligt undersökningen fanns det inget samband mellan mobbning och värme eller mobbning och den tid som spenderades med kompisarna. Risken mellan mobbning och lägre extraversion kom fram speciellt hos de unga som dessutom spenderade mera tid med kompisar, hade sämre skolframgång och vars föräldrar övervakade dem mindre. Risken mellan högre neuroticism och mobbning kom speciellt fram hos de unga som spenderade mera tid med sina kompisar och som hade sämre skolframgong.. Sambandet mellan öppenhet och mobbning var i genomsnitt starkast då föräldrarnas övervaknig var lägre och skolframgången sämre. Resultaten antyder på att förutom personligheten kan också andra mera omgivningsrelaterade faktorer påverka mobbning. Speciellt viktigt vore det att lägga märke till föräldrarnas roll och ge dem mera information om mobbning och om det hur de själva kunde påverka. För att kunna komma på med allt effektivare medel för att förebygga mobbning är det är viktigt att också i framtiden undersöka de faktorer som påverkar mobbning; både från offrets och mobbarens synvinkel.Tavoitteet. Koulukiusaaminen on yleinen ilmiö, joka voi aiheuttaa sen uhreille merkittävää subjektiivista kärsimystä ja sen vaikutukset voivat olla monimuotoisia ja kauaskantoisia. Jotta kiusaamiseen voidaan puuttua mahdollisimman tehokkaasti, on tärkeätä ymmärtää siihen liittyviä tekijöitä. Yksi koulukiusaamiseen vaikuttava tekijä on persoonallisuus. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia Big Five -persoonallisuuspiirteiden yhteyttä koulukiusatuksi tulemiseen ala- ja yläkouluikäisillä nuorilla. Aikaisemman tutkimustiedon pohjalta oletuksena oli, että matalampi tunnollisuus, sovinnollisuus ja ulospäinsuuntautuneisuus sekä korkeampi neuroottisuus altistaisivat koulukiusaamiselle. Avoimuuden osalta ei hypoteesia muodostettu. Persoonallisuuspiirteiden lisäksi tutkimuksessa otettiin huomioon vanhempien valvonnan, kaveripiirin ja koulumenestyksen vaikutukset kiusatuksi tulemiseen. Menetelmät. Tutkimuksessa on käytetty vuonna 2012 kerättyä kansallista nuorisorikollisuus ja uhrikokemukset -kyselyaineistoa. Tutkimukseen osallistui 8914 suomalaista kuudes- ja yhdeksäsluokkalaista oppilasta ja kyselyyn vastattiin koulussa opettajan valvonnassa. Vastaajista 14.9 % raportoi tulleensa kiusatuksi vähintään kerran viimeisen vuoden aikana. Persoonallisuuspiirteiden, vanhempien valvonnan, kaveripiirin sekä koulumenestyksen yhteyttä kiusatuksi tulemiseen tutkittiin moniluokkaisella logistisella regressioanalyysillä. Päävaikutusten lisäksi tutkittiin vanhempien valvonnan, kaveripiirin sekä koulumenestyksen ja persoonallisuuspiirteiden välisten yhdysvaikutuksia kiusatuksi tulemiseen. Tulokset ja johtopäätökset. Kiusatuksi tulemisen riskitekijöinä näyttäytyivät korkeampi neuroottisuus ja avoimuus sekä matalampi ulospäinsuuntautuneisuus, tunnollisuus, vähäisempi vanhempien valvonta ja heikompi koulumenestys. Sovinnollisuudella ja kavereiden kanssa vietetyllä ajalla puolestaan ei havaittu suoraa yhteyttä kiusatuksi tulemiseen. Alhaisen ulospäinsuuntautuneisuuden ja kiusatuksi tulemisen riski oli koholla erityisesti niillä nuorilla, jotka viettivät paljon aikaa kavereidensa kanssa, joilla vanhempien valvonta oli vähäistä ja koulumenestys heikkoa. Korkean neuroottisuuden ja kiusatuksi tulemisen välinen riski oli nähtävissä erityisesti niillä, jotka viettivät kavereidensa kanssa paljon aikaa ja joiden koulumenestys oli heikompaa. Korkean avoimuuden ja kiusatuksi tulemisen riski oli koholla nuorilla, joiden vanhempien valvonta oli vähäisempää ja koulumenestys heikompaa. Tulokset antavat viitteitä siitä, että koulukiusaamiseen voivat vaikuttaa niin persoonallisuuteen kuin selkeämmin sosiaaliseen ympäristöönkin liittyvät tekijät. Vanhempien rooli näyttäytyy tulosten mukaan tärkeänä, minkä vuoksi kiusaamiseen liittyvän tiedon antaminen vanhemmille olisi tärkeää. Ymmärtämällä kiusaamiseen liittyviä tekijöitä voidaan siihen puuttua tehokkaammin ja mahdollisesti myös jo aikaisemmassa vaiheessa.
Subject: koulukiusaaminen
uhriutuminen
persoonallisuus
vanhempien valvonta
Subject (yso): big five -teoria
Discipline: Psychology
Psykologia
Psykologi


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record