Kehitysvammaisen nuoren ja logopedian opiskelijan vuorovaikutus puheterapian tehtävävaiheessa

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201505191246
Title: Kehitysvammaisen nuoren ja logopedian opiskelijan vuorovaikutus puheterapian tehtävävaiheessa
Author: Martio, Lotta
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Institute of Behavioural Sciences
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2015
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201505191246
http://hdl.handle.net/10138/154969
Thesis level: master's thesis
Abstract: Aims: Speech and language development is delayed or proceeds atypically with children with intellectual disabilities. Speech expression is limited and a person communicates mainly by early means such as gestures and vocalizations. Interaction is heavily dependent on communication partners. Logopedic interaction studies aim to find out how interaction works when some of the participants have communication problems. Earlier study has brought much information on the communication features of people with aphasia. Communication of people with intellectual disabilities has been studied less. This study provides information on communication features of an adolescent with severe intellectual disability. Methods: The study examined the conversation between Sari and a logopedics student during speech therapy sessions. Conversation analysis (CA) was applied. CA is a qualitative method used to search regularities in naturally occurring conversations. Sari is a 14-year-old girl with Cornelia de Lange Syndrome. She has been diagnosed with severe intellectual disability with autistic features. Her communication is mainly non-verbal. The data consisted of six videotaped speech therapy sessions. The study focused on task phases of the sessions when the participants conducted a speech therapy exercise with four different tasks. For analysis, the videotaped data was transcribed in detail. Sari's communication features and the sequential construction of conversation were described. Things that made interaction fluent or nonfluent were analysed. Results and conclusions: Repetitive structures of interaction were discovered applying CA. Therapy task sequences consisted of three-part structures, where the student first assigned a task, Sari responded and the student commented Sari's response. Negotiation sequence was often built between the first and the second turn. Interaction was fluent when Sari's response to the student's turn was preferred and nonfluent when Sari's response was not preferred. Sari communicated mostly with pointing gestures and bodily activity. Success of Sari's communication was largely determined of how well the student was able to interpret her communication.Tavoitteet: Kehitysvammaisen lapsen puheen ja kielen kehitys viivästyy tai etenee poikkeavasti. Kun puheilmaisu on rajoittunutta, ilmaisukeinoina toimivat varhaiset keinot, kuten eleet, ääntely ja osoittaminen. Vuorovaikutuksen toimivuus riippuu siitä, miten kehitysvammaisen ihmisen kumppanit kykenevät tulkitsemaan hänen viestejään ja mukauttamaan omaa viestintäänsä. Logopedisen vuorovaikutus-tutkimuksen avulla pyritään selvittämään, miten vuorovaikutus toimii, kun jonkun osallistujan kommunikointiin liittyy ongelmia. Logopedinen vuorovaikutustutkimus on tuonut paljon tietoa afaattisten ihmisten kommunikoinnin piirteistä, mutta kehitysvammaisten ihmisten vuorovaikutusta on tutkittu vähän. Tämä tutkimus antaa tietoa yhden kehitysvammaisen nuoren käyttämistä kommunikointikeinoista ja ei-sanallisen vuorovaikutuksen merkityksestä puheterapiassa. Menetelmät: Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin keskustelunanalyyttisesti 14-vuotiaan Sarin ja logopediopiskelijan vuorovaikutusta puheterapiassa. Keskustelunanalyysi on laadullinen tutkimusmenetelmä. Sen avulla luonnollisista keskusteluista etsitään säännönmukaisuuksia, joilla osallistujat järjestävät vuorovaikutustaan. Sarilla on Cornelia de Lange -oireyhtymä, johon liittyy vaikea älyllinen kehitysvamma autistisin piirtein. Sari kommunikoi pääasiassa ei-sanallisin keinoin. Tutkimusaineistona toimivat videot kuudelta eri puheterapiakerralta. Tutkimus kohdistui puheterapiakertojen tehtävävaiheisiin, joiden aikana osallistujat tekivät neljästä eri tehtävästä koostuvaa suujumppaharjoitusta. Analyysiä varten aineisto litteroitiin niin, että litteraattiin merkittiin puheen lisäksi sanattomat ele-, ääntely- ja toimintavuorot. Tutkimuksessa kuvattiin Sarin kommunikoinnin piirteitä ja vuorovaikutuksen sekventiaalista rakentumista puheterapiatehtävissä. Lopuksi analysoitiin, mikä teki osallistujien vuorovaikutuksesta sujuvaa ja sujumatonta. Tulokset ja johtopäätökset: Keskustelunanalyysillä vuorovaikutuksesta löytyi toistuvia rakenteita. Puheterapian tehtävävaiheessa osallistujien välille rakentui usein kolmiosaisiksi vuorovaikutusrakenteiksi järjestyviä sekvenssejä, joissa ensimmäinen vuoro oli opiskelijan tehtävänantovuoro, toinen Sarin responssivuoro ja kolmas opiskelijan kommenttivuoro. Kolmiosaisen vuorovaikutusrakenteen on aiemmassa tutkimuksessa todettu olevan tyypillinen puheterapiassa. Tässä tutkimuksessa kolmiosaisen vuorovaikutusrakenteen ensimmäisen ja toisen vuoron väliin rakentui usein välijakso, jossa neuvoteltiin tehtävän tekemisestä. Vuorovaikutus oli sujuvaa, kun Sarin responssi opiskelijan tehtävänantoon oli odotuksenmukainen. Odotuksenvastainen responssi teki vuorovaikutuksesta sujumatonta. Sari kommunikoi hyvin paljon osoittavia eleitä ja kehollista toimintaa käyttäen. Sarin kommunikoinnin onnistuminen oli pitkälti kiinni siitä, miten hyvin opiskelija kykeni tulkitsemaan hänen viestintäänsä.
Subject: Cornelia de Lange –oireyhtymä
keskustelunanalyysi
puheterapia
vuorovaikutus
älyllinen kehitysvammaisuus
Discipline: Logopedics
Logopedia
Logopedi


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
lotta_martio_pg_2015.pdf 1.308Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record