Lapsilla on asiaa – kuuleeko kukaan? : Tapaustutkimus lasten kuulemisesta päiväkodin vuorovaikutustilanteissa

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201505191092
Title: Lapsilla on asiaa – kuuleeko kukaan? : Tapaustutkimus lasten kuulemisesta päiväkodin vuorovaikutustilanteissa
Author: Oikarinen, Reetta
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Department of Teacher Education
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2015
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201505191092
http://hdl.handle.net/10138/154979
Thesis level: master's thesis
Abstract: Dialogue on children's wellbeing has significantly increased over the past few years. The research focus has been on subjective wellbeing, with the individual's own experiences as the main concern. The focus in this case study is on the child's voice, or discovering how well or poorly children were heard at kindergarten meetings, where they discussed photographs that they had taken. The child's voice in this context refers to the child's own experiences and perspectives narrated by himself/ herself. In my study, I focus on listening to the child through participation. I concentrate on observing how listening and participation were realized in semi-structured interactive situations within a kindergarten group. In addition, I pay attention to any factors that contributed to the child's voice being heard. In my research, children's participation is observed from a sociocultural perspective. The research data was collected in a kindergarten group, whose activities are based on positive pedagogy. The aim of positive pedagogy is to support the child's overall wellbeing, emphasizing children's own initiative and involvement in their surroundings. This pedagogical faction that has recently gained popularity specifically pays attention to children's individual, meaningful experiences, and on positive feelings that the children can process and share in a familiar community. The study represents a child-focused research approach, in which children are direct providers of data. The actual research data consists of filmed interactive situations, in which the children narrate the experiences they have documented. A detailed analysis, applying Harry Shier's model (2001) on the pathways to participation and discourse analysis, was conducted on reflection discussions among five children. The children's participation in this study was multilevel: the children's roles were not only passive, but active when their views were taken into account. Three significant factors that contribute to children's voices being heard emerged in the study. Strategies of teacher, various tools used in activities, and other children appeared to affect participation and listening in reflection discussions. A conclusion to be drawn from the study is that cultural tools and other people have an effect on how the child's thoughts and opinions are presented in discussions.Keskustelu lasten hyvinvoinnista on merkittävästi lisääntynyt viime vuosina. Lasten hyvinvointitutkimusten painopiste on ollut ns. subjektiivisessa hyvinvoinnissa, jossa tavoitellaan yksilön omia kokemuksia. Tässä tutkimuksessa pyrin selvittämään, kuinka lapsen ääni saadaan kuuluviin päiväkodin yhteisissä kokoontumisissa, joissa lapset kertovat ottamistaan valokuvista. Lapsen äänellä tarkoitetaan tässä yhteydessä lasten kokemuksia ja näkökulmia heidän itsensä kertomina. Tutkimuksessani lähestyn lapsen kuulemista osallisuuden kautta. Keskityn tarkastelemaan lapsen kuulemisen ja osallisuuden toteutumista päiväkotiryhmän puolistrukturoiduissa vuorovaikutustilanteissa. Lisäksi kiinnitän huomioni niihin tekijöihin, jotka edistävät lapsen näkökulman esille tulemisen. Tarkastelen lapsen osallisuutta sosiokulttuurisen viitekehyksen näkökulmasta. Tutkimusaineisto on kerätty päiväkotiryhmässä, jonka toiminta pohjaa positiiviseen pedagogiikkaan. Positiivisen pedagogiikan tavoitteena on lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukeminen ja se korostaa lapsen aktiivisuutta ja osallisuutta lasta ympäröivässä kasvu- ja toimintaympäristössä. Erityisen huomion kohteena tässä viime aikoina voimistuneessa pedagogisessa suuntauksessa ovat lapsen henkilökohtaiset merkitykselliset kokemukset sekä positiiviset tunteet, joita lapsi voi käsitellä ja jakaa tutussa yhteisössä. Tutkimus edustaa lapsinäkökulmaista tutkimussuuntausta, jossa lapset itse osallistuvat aineiston tuottamiseen. Varsinainen tutkimusaineisto koostuu videoiduista vuorovaikutustilanteista, joissa lapset kertovat dokumentoimistaan kokemuksista. Tarkempaan analyysiin rajautui viiden lapsen reflektiokeskustelut, joiden analyysia on ohjannut Harry Shierin (2001) malli osallisuuden tasoista sekä diskurssianalyysi. Lasten osallisuus esiintyi tässä tutkimuksessa monitasoisena: lapsen rooli näyttäytyi sekä passiivisena, mutta myös aktiivisena, jolloin lapsen mielipiteet otettiin huomioon. Tutkimuksessa ilmeni kolme keskeistä tekijää, jotka edistivät lapsen äänen kuulumista vuorovaikutustilanteissa. Opettajan käyttämillä strategioilla, toiminnassa käytetyillä välineillä sekä toisilla lapsilla näytti olevan merkitystä osallisuuden ja kuulemisen toteutumiselle reflektiokeskusteluissa. Tutkimuksen mukaan lasta ympäröivillä ihmisillä ja kulttuurisilla välineillä oli vaikutusta siihen, miten lapsen omat ajatukset ja näkemykset tulivat esille keskusteluissa.
Subject: kuuleminen
osallisuus
vuorovaikutus
positiivinen pedagogiikka
opettajan strategiat
Discipline: Education
Kasvatustiede
Pedagogik


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record