Soitonopettajan narratiivisen identiteetin rakentuminen ja ammatillinen kasvu : soitonopettajan elämäntarinaa

Abstract

This is a story of one instrumental teacher. It is her intersubjectively constructed narrative identity, story of self. The approach is narrative-biographical and it includes teacher's thinking, actions, physicality, feelings and musical experiences that are equally and simultaneously parts of her identity. Individual experiences happen in particular time and surroundings. Questions about instrumental teacher's understanding of herself are observed trough identity theories included in narrative theory. The purpose of this study is to create data about instrumental teacher's unique ways of knowing and preconditions of successful identity formation. Changes in teacher's life are interpreted trough progression and awareness. The profession of instrumental teacher is understood trough possibilities of narrative inquiry in music education field.

Data was collected in episodic in depth-interview. The data consists of meaningful episodes in teacher's life and her beliefs in different themes in this study. Data analysis strategies included paradigmatic analysis of narratives and the narrative analysis.

The success of instrumental teacher's sources of individual/social selves were defined by her efforts to achieve harmony. Therefore successful construction of identity depends on the achieved balance in teacher's life. According to this study, the story is unbalanced when a person can't have an interaction between either individual or social sources of self. Professional growth depended on teacher's cognitive, emotional, physical and mental maturity. Teacher's awareness consisted of knowing her work and self-confidence in thoughts and actions. Awareness led to herself managing at work and had an impact on her general well being. Knowing herself made it possible to develop her work. In addition to awareness, life values gave her perspective and security in disharmonies. According to this study progression in professional growth is a maturing process. In the first place it is getting to know herself, secondly committing to herself, and finally achieving autonomy. Professional growth includes accepting the differences in personalities and cultural backgrounds of people. Instrumental teacher's profession was about a relationship between personas. Contact between teacher and student arose from the presence and feelings in musicking. According to this study contact is understood as a value of teaching and music. Contact between people and music have an impact on students learning and gives teacher's work its meaning. Instrumental teaching is given for life.

Tämä tutkimus on yhden soitonopettajan intersubjektiivinen narratiivinen identiteetti, itsekertomus. Henkilön elämänkerrallisessa itsekertomuksessa yhdistyivät kerronnallisuuden teoria ja psykologiset sekä sosiologiset identiteettiteoriat toisiinsa kietoutuneina. Kerronnan keinoin soitonopettajan ajattelu, toiminta, kehollisuus, tunteet ja musiikilliset kokemukset tulivat tasa-arvoisesti huomioiduiksi. Henkilön kokemusmaailma rakentui suhteessa aikaan ja paikkaan. Identiteettiteoriat lisäsivät ymmärrystä soitonopettajan ainutlaatuisuudesta ja yhteydestä ympäristöön. Tutkimus sijoittuu musiikkikasvatuksen kentälle lisäämään tietoa musiikkikasvattajan kokemusperäisen tiedon monimuotoisuudesta ja ammatillisen identiteetin rakentumisen menestyksekkyyden edellytyksistä. Soitonopettajan elämässä tapahtuvia muutoksia lähestytään edistyksellisyyden näkökulmasta. Tutkimuksen tarkoituksena on lisätä ymmärrystä ammatti-identiteetin rakentumisesta, ammatillisesta kasvusta sekä soitonopettajuudesta kerronnallisuuden viitekehyksessä.

Tutkimus oli yhden henkilön episodinen syvähaastattelu. Tutkimusaineisto koostui soitonopettajan kertomista tärkeistä hetkistä ammatillisen elämänsä varrelta, sekä käsityksistä, joita hänelle oli tutkimuksen kohteena olevista ilmiöistä muodostunut. Aineisto analysoitiin kerronnallisesti sekä paradigmaattisesti.

Soitonopettajan itsekertomus rakentui yksilöllisten ja sosiaalisten lähteiden välisessä vuorovaikutuksessa. Eheyspyrkimykset määrittelivät lähteiden menestyksellisyyttä henkilön identiteetin rakentumisessa. Tutkimustulosten perusteella eheys edellyttää harmoniaa lähteiden välille. Eheys vaarantuu jos pyrkimykset itsen määrittelyyn, eli henkilön vuorovaikutus sekä yksilöllisten että sosiaalisten lähteiden välillä estyy. Ammatillinen kasvu oli kypsymistä kognitiivisesti, tunnetasolla, kehollisesti ja henkisesti. Kasvu näyttäytyi tiedostamisen näkökulmasta työn ulottuvuuksien tietämisenä, itsen ymmärtämisenä ja itsevarmuutena. Siitä seurasi työssä jaksamista, hyvinvointia ja mahdollisuuksia työn kehittämiseen. Tiedostamisen ohella yleiset elämänarvot antoivat etäisyyttä ja turvaa ristiriidoissa. Tutkimustulosten perusteella muutoksen edistyksellisyys on kypsymisen prosessi, joka etenee oman itsen tuntemisesta, itseen sitoutumisen kautta vapauden kokemiseen eli autonomiaan. Ammatillinen kasvu on persoonallisten ja kulttuuristen erilaisuuksien hyväksymistä. Soitonopettajuudessa näyttäytyi persoonasidonnaisuus. Persoonien välinen opettaja-oppilas-kontakti syntyi läsnäolevan musisoinnin ja siinä elävän tunteen avulla. Tämän tarinan perusteella opetuksessa tapahtuva ihmisten välinen kontakti määrittelee opetuksen ja musiikin arvoa, oppilaan oppimista ja työn mielekkyyden kokemista. Soitonpetusta annetaan elämää varten.