Perheen kesken : Lastenhoito työajan ulkopuolella työssäkäyvien vanhempien pikkulapsiperheissä

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201505191164
Title: Perheen kesken : Lastenhoito työajan ulkopuolella työssäkäyvien vanhempien pikkulapsiperheissä
Author: Hautala, Anni-Leena
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Department of Teacher Education
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2015
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201505191164
http://hdl.handle.net/10138/154989
Thesis level: master's thesis
Abstract: The goal of the study is to examine the experiences of parents' in arranging childcare outside of their work hours. The study investigates what kind of needs the families with small children have for child care during other times than work hours when the care is provided by others than family members themselves. Additionally, the research finds out what the childcare network consists of, and how parents experience asking for and receiving help. The group covered by the study was confined to families with two parents, in which both parents are either in work life or full-time students. The subject of study was chosen based on personal experiences and topical discussions. There exists a clear need for help in child care, but the networks of families are insufficient. On the other hand, society does not offer explicit services that would contribute to the arranging of help in childcare matters. The empirical portion of the study consisted of half-structured interviews of 13 mothers of families with small children. The participants of the study had 1-5 children and lived in the same household together with their spouse and children. The research is a qualitative case study. Analysis has been conducted by theming. Immediate relatives are the most significant provider of childcare outside of working hours of the studied families. It is the easiest to approach one's parents' and subsequently one's siblings to help with childcare. Also friends were found to provide help occasionally, but the families did not want to bother their friends with their needs for help. Some of the interviewed mothers experienced that only the parents and siblings were potential sources of help. In addition to biological relationship, also an emotional closeness, geographical distance and the potential helper's situation in life were considered meaningful for a childcare relationship to emerge. In an optimal environment, parents would receive help with childcare much more often than what was available during the time of the interviews. The most essential reason for the need was to enable the parents to have their own time and time as a couple. Hiring a helper to come to the home was seen as the optimal alternative, for this would reduce the feeling of bothering someone as well as reduce the feeling of debt of gratitude. Nevertheless, finding and hiring caregivers was seen to be laborious. The use of hired childcare help ought to be made simpler and services should be better made available to families with children.Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää vanhempien kokemuksia lastenhoidon järjestämisestä työajan ulkopuolella. Tutkimuksessa tarkastellaan millainen tarve pikkulapsiperheissä on perheen ulkopuolelta tulevalle lastenhoitoavulle työajan ulkopuolella. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään mistä lastenhoitoverkosto koostuu ja miten vanhemmat kokevat avun pyytämisen ja vastaanottamisen. Tutkimusjoukko rajattiin siten, että tarkastelun kohteena ovat kahden vanhemman pikkulapsiperheet, joissa vanhemmat ovat joko työssäkäyviä tai päätoimisia opiskelijoita. Tutkimuskohteen valinta tapahtui omien kokemusten ja ajankohtaisen keskustelun kautta. Lastenhoitoavulle on ilmeinen tarve, mutta perheiden omat lastenhoitoverkostot ovat riittämättömät. Toisaalta yhteiskunnassa ei ole tarjolla palveluita, jotka edesauttaisivat lastenhoitoavun järjestymistä. Tutkimuksen empiirinen osa koostui 13 pikkulapsiperheen äidin puolistrukturoidusta haastattelusta. Tutkimukseen osallistuneilla oli 1-5 lasta ja he asuivat samassa taloudessa puolisonsa ja lastensa kanssa. Tutkimus oli laadullinen tapaustutkimus. Analyysi toteutettiin teemoittelemalla. Biologinen lähisuku oli merkittävin työajan ulkopuolisen hoidon mahdollistaja. Omia vanhempia ja heidän jälkeensä omia sisaruksia oli helpointa pyytää lastenhoitoapuun. Myös ystävät auttoivat toisinaan, mutta heitä ei haluttu vaivata omilla lastenhoitotarpeilla. Osa koki ainoastaan vanhemmat ja sisarukset mahdollisiksi hoitoavun antajiksi. Biologisen lähisukulaisuuden lisäksi emotionaalisella läheisyydellä, maantieteellisellä etäisyydellä sekä hoitajan hoidon mahdollistavalla elämäntilanteella oli merkitystä hoitosuhteen syntymiseen. Ihannetilanteessa vanhemmat ottaisivat lastenhoitoapua vastaan huomattavasti useammin kuin haastatteluhetkellä saivat. Tärkein syy lastenhoidon tarpeeseen oli vanhempien oman ajan ja parisuhdeajan mahdollistaminen. Hoitajan palkkaaminen koettiin ihanteellisena vaihtoehtona, koska tällöin läheisen vaivaamista ja kiitollisuuden velkaa ei tarvitsisi kokea. Hoitajan löytäminen ja palkkaaminen koettiin kuitenkin työlääksi. Palkatun hoitoavun käyttöä tulisi yksinkertaistaa ja tuoda palveluita paremmin lapsiperheiden saataville.
Subject: pikkulapsiperhe
lastenhoito
työssäkäyvät vanhemmat
Discipline: Home economics
Kotitaloustiede
Hushållsvetenskap


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record