Groups as Epistemic Communities : Studies on the Role of Groups in Forming and Circulating Social Knowledge

Näytä kaikki kuvailutiedot

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-1012-1
Julkaisun nimi: Groups as Epistemic Communities : Studies on the Role of Groups in Forming and Circulating Social Knowledge
Tekijä: Vähämaa, Miika
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden laitos
Opinnäytteen taso: Väitöskirja (artikkeli)
Kuuluu julkaisusarjaan: E-thesis - URN:ISSN:1798-9132
Tiivistelmä: This dissertation conceptualizes social groups as epistemic communities that is, as communities that circulate and regard some things as credible knowledge based on its own idiosyncratic criteria. An epistemic community sets social standards or, group epistemologies for what is understood to be knowledge. The philosophical and social psychological underpinnings of an epistemic community are reviewed considering, inter alia, theories by Aristotle, Jan Smedslund, Steve Fuller, Alvin Goldman, Jürgen Habermas, Arie Kruglanski, Henri Tajfel, Anna Wierzbicka and Julia Annas. The literature on social knowledge is used to initiate a synthesis conceptualized as the epistemic calculus of groups. Theory is substantiated with empirical studies. One study shows that university students define even universal topics such as mathematics differently based primarily on whether they live in Finland or Norway, suggesting culturally different group epistemologies about math. Another survey from the United States shows that even socio-economic group variables can be powerful predictors of how people view science and its relevance to society at large. Socio-economic variables together with media exposure cultivate these large groups to hold similarity of thought and therefore to become epistemic communities. Even more surprisingly, the pan-European data shows that occupational groups of politicians and political journalists in diverse countries Finland, Sweden, Denmark, Germany, France, Spain, Slovenia, Austria and Switzerland may transcend national boundaries to develop a set of goals. These goals of political communication provide the rules of thumb for reasonable political knowledge for the professional. These rules appear so strong and so well developed across nations that they are likely to cause epistemic struggle and disagreement between the professionals. In the final analysis, then, it is discussed who gets to define what we pass as knowledge?Tutkimus analysoi sosiaalisten ryhmien merkitystä tiedon ja tietämisen muodostumisessa. Työssä tarkastellaan ryhmien sosiaalisia funktiota ja näiden vaikutusta ja yhteyttä tiedon ja tietämisen rooliin osana sosiaalisten ryhmien arkea. Tutkimuksessa sosiaaliset ryhmät käsitteellistetään episteemisinä yhteisöinä - ryhminä, joissa tietoa ja tietämistä tuotetaan osana ryhmän muita arkisia tai ammatillisia käytäntöjä. Tutkimuksessa osoitetaan, että mikä tahansa ryhmä - perheyksikkö, jalkapallojoukkue, opiskelijayhteisö tai kansainvälisen politiikan huipulla toimiva työyhteisö voi toimia tehokkaasti tietoa ja tietämisen tapoja tuottavana sosiaalisena yhteisönä. Mainitut esimerkkiyhteisöt eivät usein tähtää ensisijaisesti tiedon tuottamiseen, vaan pikemminkin luomaan puitteita ihmisten keskinäiselle vuorovaikutukselle, oppimiselle ja työlle. Tietoa ja tietämisen tapoja syntyy ikään kuin sivutuotteena: vanhemmat opettavat lapsille kieltä ja kulttuuria, pelikaverit hyviä syöttötekniikoita, opiskelijat vaihtavat ajatuksia lukutekniikoista ja työkaverit politiikan huipulla antavat vinkkejä hyvistä käytännöistä. Sosiaalinen kanssakäyminen ja sen yhteydessä syntyvä tieto sulautuvat yhteen. Sosiaalisten normien ja tiedon normien yhteenkietoutuminen näkyy odottamattoman vahvasti kansainvälistä poliittista eliittiä yhdeksässä Euroopan maassa (Suomi, Ruotsi, Tanska, Saksa, Ranska, Espanja, Slovenia, Itävalta, Sveitsi) vertailevassa aineistossa. Yhteensä 2090 poliitikkoa ja politiikan toimittajaa tarkasteleva tutkimus osoittaa, että ammattillinen sosiaalistuminen ja normittuminen tietämisen tavoissa voi ylittää maiden ja kulttuurien rajat. Kiinnostavaa on, että ilman suoraa vuorovaikutussuhdetta myös esimerkiksi ranskalainen toimittaja ja suomalainen toimittaja hahmottavat tietoon liittyvää sosiaalista todellisuutta hämmästyttävän samalla tavalla. Samaan aikaan ammattipoliitikot tarkastelevat samaa todellisuutta omalle ammattiryhmälleen tyypillisten totuusnormien kautta. Haasteeksi muodostuukin eri ammattikuntien keskinäinen viestintä, jossa tietämisen lainalaisuudet mielletään eri tavoin. Toinen osatutkimus tarkastelee suomalaisten ja norjalaisten yliopisto-opiskelijoiden käsityksiä matematiikasta. Usein melko universaaliksi mielletty matematiikka ja siihen liittyvät uskomukset osoittautuvat kahden kulttuurin vertailussa hyvin eri tavalla hahmotettavaksi ilmiöksi. Norjalainen opiskelija mieltää matematiikan konkretian kautta (laskutoimitukset, lukumäärät) kun taas suomalainen opiskelijakollega näkee matemaattisen tiedon abtraktimmin (matematiikka mielletään ajattelutapana). Kiinnostavaa on, että matematiikka-käsityksiä tarkastelevassa aineistossa sukupuolella ja koulumenestyksellä ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä tapaan hahmottaa matematiikka. Sen sijaan kulttuuriset viestintätavat, sosiaalistuminen oman kulttuurin episteemiseen yhteisöön, näyttävät korreloivan vahvasti opiskejoille tyypillisten tietämisen tapojen kanssa.
URI: URN:ISBN:978-951-51-1012-1
http://hdl.handle.net/10138/155064
Päiväys: 2015-06-18
Avainsanat: sosiaalipsykologia
Tekijänoikeustiedot: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Tiedostot

Latausmäärä yhteensä: Ladataan...

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä
groupsas.pdf 3.928MB PDF Avaa tiedosto

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot