Creating a Better World : Questions, Actions and Expectations of International Students on Sustainable Development and Its Education

Näytä kaikki kuvailutiedot

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-1312-2
Julkaisun nimi: Creating a Better World : Questions, Actions and Expectations of International Students on Sustainable Development and Its Education
Tekijä: Tolppanen, Sakari
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, kemian laitos
Opinnäytteen taso: Väitöskirja (artikkeli)
Tiivistelmä: Chemistry plays a key role in dealing with several of the big environmental problems of the future, but yet, chemistry education is often seen as irrelevant by students. Therefore, it is evident that ways to make chemistry education more relevant are called for. Educational experts have argued that sustainable development is a context that would bring relevance to science education, including chemistry education, as it bridges the gap between science and society. However, research on students perspective on the relevance of sustainable development is scarce. This thesis examines sustainable development and its education from the students viewpoint. This is done by seeking to answer the research problem: What do international students find relevant in sustainable development and its education? To answer this research problem, this thesis breaks down the problem into four research questions. The first research question examines what type of questions students ask about sustainable development, particularly in the area climate change. The second research question examines the kind of actions students take to make the world a better place. The third research question examines students expectations when applying to a non-formal educational program focused on sustainable development. The last research question examines how these expectations were met through the non-formal educational program. To address the research problem, the thesis adopted a multi-method approach, consisting of descriptive research, case studies and elements of grounded theory. The data was collected before, during and after an international youth camp, the Millennium Youth Camp held in the summers of 2010-2014. The participants of the study were 16-19 -year old students from around the world who were interested in science. The thesis consists of six interconnected studies. The first study examines the type of questions students ask about sustainable development and the second study examines the type of questions students ask about climate change, specifically. The data for these two studies were collected through an online survey from the students applying to the international youth camp. The data were analyzed using content analysis. The results indicate that students ask a variety of academic, societal and moral questions related to sustainable development. These questions cover many relevant aspects of sustainable development, and climate change specifically, and build a premise for student-centered education. In the third study, students attending the international youth camp were interviewed on the type of actions they take to make the world a better place. The data was analyzed though inductive and deductive content analysis and the results show that student actions can be categorized into three distinct groups, namely, personal responsible actions, participatory actions and future oriented actions. The fourth study used quantitative methods to address what type of expectations students have in education for sustainable development. The data was collected from students applying to the non-formal education program. The results show that in addition to wanting more knowledge on specific scientific phenomena and the nature of science, students expect to learn about societal impacts of environmental issues and discuss related moral issues. Studies four, five and six examine how the aforementioned expectations of the students can be met through non-formal education. These studies examine what type of structures and programs in the camp made the educational experience relevant for the students. The thesis concludes by asserting that students questions, actions and expectations can be used to make education for sustainable development more relevant in a number of ways. The thesis discusses the possibilities of (i) moving towards more student-centered learning, in which students questions and actions are the foundation of education, (ii) increasing relevant social and societal discussion with peers and experts, and (iii) providing students with opportunities to work on projects that address student interest. The thesis takes examples from the non-formal educational program studied and discusses how these same methods could be implemented into other similar programs or formal education.Kemian osaaminen on keskeistä kestävän kehityksen edistämiseksi ja globaalien ympäristöhaasteiden ratkaisemiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi. Opiskelijat eivät kuitenkaan usein ymmärrä kemian merkityksellisyyttä kestävän kehityksen ja tulevaisuuden hyvinvoinnin kannalta. Kestävän kehityksen edistämiseksi tarvitaankin uusia oppilaslähtöisiä opetuksen lähestymistapoja, jossa aihetta tarkastellaan sen eri näkökulmista globaalisti. Toistaiseksi kestävän kehityksen opetusta opiskelijoiden näkökulmasta on kuitenkin tutkittu kemian kontekstissa vain vähän. Tämä väitöskirjatutkimus tarkastelee kestävää kehitystä ja sen opetusta kansainvälisten opiskelijoiden näkökulmasta. Tarkastelun tavoitteena on vastata päätutkimusongelmaan: Mitä 16 19 -vuotiaat opiskelijat pitävät merkityksellisenä kestävässä kehityksessä ja sen opetuksessa? Ongelma on jaoteltu neljään tutkimuskysymykseen. Ensimmäinen tutkimuskysymys tarkastelee, minkälaisia kysymyksiä nuoret opiskelijat kysyvät kestävästä kehityksestä ja erityisesti ilmastonmuutoksesta. Toinen tutkimuskysymys tarkastelee, minkälaisia tekoja opiskelijat tekevät parantaakseen maailmaa. Kolmas tutkimuskysymys tarkastelee opiskelijoiden ennakko-odotuksia heidän hakiessa kansainväliselle Millennium Youth Camp tiedeleirille, jossa pääteemana on kestävä kehitys. Neljäs tutkimuskysymys tarkastelee, miten leiri vastasi nuorten ennakko-odotuksiin leiristä ja sen sisällöstä. Tutkimuksessa käytettiin seuraavia menetelmiä: kuvaileva tutkimus (engl. descriptive research), tapaustutkimus ja grounded theory. Aineistoa kerättiin ennen kansainvälistä tiedeleiriä, leirin aikana sekä leirin jälkeen vuosina 2010 2013. Tämä väitöskirja koostuu kuudesta, toisiinsa liittyvästä tutkimuksesta. Ensimmäinen tutkimus tarkastelee, minkälaisia kysymyksiä nuoret kysyvät kestävästä kehityksestä ja toinen tutkimus, minkälaisia kysymyksiä nuoret kysyvät ilmastonmuutoksesta. Näiden kahden tutkimuksen aineisto kerättiin nettikyselyllä niiltä nuorilta, jotka hakivat leirille. Aineisto analysoitiin sisältöanalyysin menetelmin. Tulokset osoittavat, että nuorten kysymykset liittyvät kestävän kehityksen tieteellisiin, yhteiskunnallisiin ja moraalisiin ulottuvuuksiin. Nämä kysymykset kattavat kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen osa-alueita hyvin laajalti ja luovat perustaa sille, miten opetuksessa voitaisiin siirtyä oppilaskeskeisempään lähestymistapaan. Kolmannessa tutkimuksessa selvitettiin haastatteluja käyttäen, minkälaisia tekoja leirille tulleet nuoret tekevät ympäristön ja maailman hyväksi. Aineisto analysoitiin käyttäen induktiivista ja deduktiivista sisältöanalyysiä. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että nuorten teot voidaan jakaa kolmeen ryhmään: henkilökohtaiset vastuulliset teot, yhteisölliset teot ja tulevaisuuteen tähtäävät teot. Neljäs tutkimus käytti kvantitatiivisia menetelmiä, selvittääkseen minkälaisia odotuksia nuorilla on kestävän kehityksen opetuksesta. Aineosto kerättiin nuorilta, jotka olivat hakemassa kansainväliselle tiedeleirille. Tulokset osoittivat, että sen lisäksi että nuoret haluavat lisää tietoa luonnontieteistä ja luonnontieteen luonteesta, he myös haluavat oppia yhteiskunnallisista ulottuvuuksista ja ympäristön ongelmista. Myös näihin liittyvät moraaliset keskustelut ovat heille tärkeitä. Tutkimukset neljä, viisi ja kuusi tutkivat, miten näihin nuorten odotuksiin voidaan vastata selvittämällä, minkälaiset rakenteet ja ohjelmat tekivät leireistä merkityksellisiä oppimisympäristöjä opiskelijoille. Tutkimus tuo lisätietoa oppilaslähtöisen kestävän kehityksen opetuksen suunnittelun ja toteutuksen tueksi. Esimerkiksi nuorten kysymykset, teot ja odotukset ilmastonmuutokseen liittyen on tärkeä huomioida kemian opetuksessa. Kestävän kehityksen merkityksellisessä opetuksessa olisi hyvä huomioida seuraavat tavat: (i) siirtyä oppilaskeskeisempään opiskeluun, jossa opiskelijoiden kysymykset ja teot muodostavat opetuksen lähtökohdan, (ii) lisätä merkityksellistä yhteiskunnallista keskustelua opiskelijoiden kesken ja asiantuntijoiden kanssa ja (iii) antaa opiskelijoille mahdollisuus työskennellä projekteissa, jotka vastaavat heidän omia kestävään kehitykseen liittyviä mielenkiinnon kohteita. Väitöskirjassa esitetään myös, miten näitä leirillä tutkittuja lähestymistapoja voitaisiin siirtää kouluopetukseen.
URI: URN:ISBN:978-951-51-1312-2
http://hdl.handle.net/10138/155121
Päiväys: 2015-06-24
Avainsanat: kemian opetus
Tekijänoikeustiedot: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Tiedostot

Latausmäärä yhteensä: Ladataan...

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä
Tolppanen_e-thesis2.pdf 1.019MB PDF Avaa tiedosto

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot