Parental over-indebtedness as a predictor for children’s psychiatric morbidity : A 13 year follow-up of the 1987 birth cohort

Abstract

Over-indebtedness has been identified as a risk factor for several health outcomes. However, the health effects of parental over-indebtedness on children are less well known, and longitudinal panel data and health registers haven’t been used for this purpose. Researching the effects of over-indebtedness is topical: in 2013 the number of credit default entries exceeded those following the 1990’s depression, suggesting that over-indebtedness is a persisting problem.

This thesis is a part of the currently ongoing Social Consequences of Recession research project, studying the long and short term effects of recession periods on income, illness and mortality. The project is funded by the Academy of Finland. The aim of this thesis is to test whether parental over-indebtedness is a determinant for depression in the Finnish national 1987 birth cohort, consisting of 59476 individuals. Several administrative and health registers are linked to the data. Two different explanations are considered to explain the possible connection found between parental over-indebtedness and depression: the life-course approach and the family economic stress model.

Survival analysis is used to analyze the cumulative incidence for antidepressants purchases, which are used as a proxy for psychiatric morbidity. The cumulative rate of new purchases among children with an over-indebted parent and others will be assessed using Kaplan-Meier estimates. Hazard rates for over-indebted parents are estimated with the Cox regression model. Direct effects will be estimated first, with confounding factors – parental depression, parental marital status and parental education – added in the subsequent models. Boys and girls are analyzed separately.

The results indicate that children of over-indebted parents face elevated risk for depression, even when adjusted for previously well-known and studied predictors of adolescent depression. The results suggest that financial distress in the childhood home intertwines with other childhood risk factors of depression and contributes to the clustering of adverse childhood experiences. Over-indebtedness is more common in already disadvantaged groups and exacerbates social disparity. By reducing economic and social resources in a childhood environment that may be necessary for upward social mobility, it could add to the intergenerational transmission of inequality.

Ylivelkaantumisen on havaittu olevan yhteydessä velkaantuneiden huonompaan terveyteen. Vanhempien ylivelkaantumisen vaikutuksista lasten terveyteen on kuitenkin hyvin vähän tietoa, eikä pitkittäisaineistoja ja terveysrekistereitä ole käytetty tähän tarkoitukseen. Ylivelkaantumisen tutkiminen on ajankohtaista: vuonna 2013 maksuhäiriömerkintöjen määrä ylitti 1990-luvun laman määrän, mikä kertoo ylivelkaantumisen olevan jatkuva ongelma.

Tutkielma on osa Suomen Akatemian rahoittamaa Lamakausien sosiaaliset seuraukset -tutkimusprojektia, jossa tutkitaan lamakausien lyhyt- ja pitkäaikaisia vaikutuksia tuloihin, sairastavuuteen ja kuolleisuuteen. Tutkielman tarkoitus on selvittää, onko vanhempien ylivelkaantuminen determinantti lasten psykiatriselle sairastavuudelle. Tutkimusaineistona käytetään 1987-syntymäkohorttia, joka käsittää 59476 henkilöä. Lukuisia viranomais- ja terveysrekistereitä on yhdistetty aineistoon. Mahdollista havaittua yhteyttä vanhempien ylivelkaantumisen ja lasten masennukseen välillä selitetään elämänkaarinäkökulmasta sekä family economic stress model -mallin valossa.

Psykiatrisen sairastavuuden mittarina käytetään ensimmäistä antidepressiiviostoa. Tutkielmassa käytetään kahta elinaika-analyyseissä yleisesti sovellettua menetelmää. Kaplan-Meier -kuvaajilla estimoidaan lääkeostojen kumulatiivista insidenssiä ylivelkaantuneiden lapsilla ja muilla. Tämän jälkeen seuranta-ajalla ilmenevää riskiä estimoidaan Coxin suhteellisten vaarojen mallilla.

Tulokset osoittavat, että ylivelkaantuneiden lapsilla on suurempi masennuksen riski senkin jälkeen, kun muut tunnetut riskitekijät – vanhempien koulutus, vanhempien aviotilanne ja vanhempien masennus – kontrolloidaan. Tulosten valossa taloudellinen ahdinko lapsuudenkodissa kytkeytyy muihin lapsuuden ajan masennuksen riskitekijöihin ja on osa huono-osaisuuden kasautumista. Ylivelkaantuminen kytkeytyy huono-osaisuuteen ja voi täten kasvattaa sosiaalista eriarvoisuutta. Heikentämällä taloudellisia ja sosiaalisia resursseja lapsuusiässä, ylivelkaantuminen saattaa olla osatekijä huono-osaisuuden ylisukupolvisessa ketjussa.