Musiikkifanius ja modernisoituva nuoruus ‒ Populaarimusiikin ihailijakulttuurin rakentuminen Suomessa 1950-luvulta 1970-luvun alkuun

Visa fullständig post



Permalänk

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-5994-87-2
Titel: Musiikkifanius ja modernisoituva nuoruus ‒ Populaarimusiikin ihailijakulttuurin rakentuminen Suomessa 1950-luvulta 1970-luvun alkuun
Författare: Poikolainen, Janne
Medarbetare: Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, institutionen för politik och ekonomi
Utgivare: Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura
Datum: 2015-08-07
Språk: fi
Tillhör serie: Tiede
Permanenta länken (URI): http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-5994-87-2
http://hdl.handle.net/10138/155539
Nivå: Doktorsavhandling (monografi)
Abstrakt: The study introduces a historical perspective to the discussion on fandom by examining the emergence of popular music fan culture in Finland from the 1950s to early 1970s. The analysis focuses on the ways the forms and meanings of music fandom, as well as the images attributed to fans, developed in the interaction between the music industry, publicity and audience. The source material consists mainly of written reminiscences on popular music and fandom, and music magazines from the research period. The material also includes e.g. fan letters and statistics. The historical context of the analysis is comprised of the substantial changes in youth brought about by the post-war social change. In the study, these changes are referred to as the modernization of youth. The study examines the technological, social and cultural changes linked to the change in youth that facilitated the emergence of the fan culture. Secondly, the study identifies the socio-cultural needs, created by modernization, to which music fandom as a phenomenon responded. In terms of content, the analysis focuses on three dimensions of fan culture. The first dimension comprises the musical and material settings of fandom, such as recordings, concerts and music magazines. The second consists of media discourses concerning the fan phenomenon. Here the study also questions and disassembles the gendered stereotypes constructed within the discourses. The third dimension comprises the socio-cultural meanings of fandom, particularly in respect of identity work taking place in the forms of identification and social distinction. Scrutiny of these dimensions also highlights the links between the fan phenomenon and the constituent phenomena of modernizing youth: for example, the mediatization, Anglo-Americanization and sexualization of youth culture, as well as the weakening of the traditional identity models. The study shows that the emergence of fan culture was a process where the media contents and ideas concerning fandom interacted in multi-dimensional ways between the various actors. The music industry, media publicity and fan audience formed the macro-level of this interactive network. The contents of fandom formed within this framework assumed their practical meaning in the daily lives of young people. These everyday meanings of fandom were concretized in the form of various consumption and production practices, through which the macro-level interrelationships were again redefined.Tutkimus luo faniutta koskevaan keskusteluun historiallista perspektiiviä tarkastelemalla populaarimusiikin fanikulttuurin rakentumista 1950‒1970-lukujen Suomessa. Tarkastelu keskittyy siihen, miten musiikkifaniuden muodot ja merkitykset sekä faneihin liitetyt mielikuvat kehittyivät musiikkiteollisuuden, julkisuuden ja yleisön välisessä vuorovaikutuksessa. Tutkimuksen aineisto koostuu ensisijaisesti muistitietokeruista ja tutkimusajanjakson musiikkilehdistä. Lisäksi aineistoa on täydennetty paikoittain muun muassa ihailijakirjeillä ja tilastoilla. Sodanjälkeisten yhteiskunnallisten murrosten nuoruudessa aiheuttamat voimakkaat muutokset muodostavat tutkimuksen laajemman historiallisen viitekehyksen. Tässä yhteydessä muutosaaltoon viitataan nuoruuden modernisoitumisen käsitteellä. Tutkimus analysoi sitä, millaisten nuoruuden muutokseen liittyvien teknologisten, sosiaalisten ja kulttuuristen murrosten seurauksena ihailijakulttuurin rakentuminen mahdollistui. Toiseksi tutkimus hahmottaa sitä, millaisiin modernisoitumisen luomiin tarpeisiin musiikkifanius ilmiönä vastasi. Sisällöllisesti tarkastelu painottuu kolmeen fanikulttuurin ulottuvuuteen. Niistä ensimmäinen käsittää faniuden musiikilliset ja materiaaliset puitteet, kuten äänitteet, konsertit ja musiikkilehdet. Toinen koostuu fani-ilmiötä koskevista mediadiskursseista, joiden tuottamia sukupuolittuneita stereotypioita tutkimus samalla purkaa. Kolmanteen ulottuvuuteen kuuluvat faniuden sosiokulttuuriset merkitykset erityisesti identifikaation ja erontekojen muodossa tapahtuvan identiteettityön osalta. Eri ulottuvuuksien tarkastelu tuo myös esiin fani-ilmiön kytkeytymisen nuoruuden muutoksen osailmiöihin: esimerkiksi nuorisokulttuurin medioitumiseen, angloamerikanisoitumiseen ja seksualisoitumiseen sekä perinteisten identiteettimallien heikentymiseen. Tutkimus osoittaa, että fanikulttuurin rakentuminen oli prosessi, jossa mediakulttuurin sisällöt ja faniutta koskevat käsitykset liikkuivat monensuuntaisesti eri toimijoiden välillä. Musiikkiteollisuus, mediajulkisuus ja faniyleisö muodostivat tämän vuorovaikutusverkoston ylätason. Sen puitteissa muotoutuneet faniuden sisällöt saivat käytännön merkityksensä nuorten arjessa. Faniuden arkiset merkitykset puolestaan konkretisoituivat erilaisina kulutuksen ja tuotannon käytäntöinä, joiden kautta ylätason vuorovaikutussuhteet joutuivat jälleen uudelleenmäärittelyn kohteiksi.
Subject: talous- ja sosiaalihistoria
Licens: Publikationen är skyddad av upphovsrätten. Den får läsas och skrivas ut för personligt bruk. Användning i kommersiellt syfte är förbjuden.


Filer under denna titel

Filer Storlek Format Granska

There are no files associated with this item.

Detta dokument registreras i samling:

Visa fullständig post